Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski on hyvin omaksunut teollisuuden näkemyksen yritystuista – tosin se ei vastaa miltään osin tutkittua tietoa ja yritystukien suuruus ei ole oikein hallussa. Kannattaa lukea Kari Raivion kirjoitus – lyhyt oppimäärä yritystukiin Yritystuet ovat pyhä ja paisuva menoautomaatti – Mielipide | HS.fi
Minkähänlaisia ”kansanosakkeita” noista ajan kanssa tulee, kun perikuntien kautta pilkkoutuu osuudet sukupolvesta toiseen. Onkohan niillä enää merkitystä muille kuin työntekijöille (hoitokunta)?
Onko palstalaisilla tietoa, miten sujuu yhteismetsäosuuksien kauppa? Ainakin omasta näkökulmasta yhteismetsäosuuden hankinta ei tunnu hyvältä idealta verrattuna muuhun sijoittamiseen. Tilanne varmaan eri, jollei ole lainkaan omia metsiä ja tarvitsee esim. metsästysmaita.
Mutta mitkä tekijät vaikuttavat noilla markkinoilla? Käykö kauppa? Kuka ostaa, kuka myy?
Kyllä pitää leikata ja rajusti, että saadaan yritystuet pidettyä vanhalla miljardien tasolla. Eihän niitä vipuvaikutuksia (rikas liitää etelään eläkkeelle) muuten synny. Raivio kirjoitti yritystuista hyvän kirjoituksen hesarin mielipiteisiin. Kun tutkimus totesi tuet tarpeettomaksi ja jopa haitalliseksi, johtopäätöksenä lakkautettiin tutkimus eikä tukia. Näinhän ne ei tietenkään ole turhia/haitallisia, kun yritykset niitä kerta haluavat.
Tuo naavan ja lupon lisääntyminen olisi mielenkiintoinen tutkimuksen kohde. Sama havainto kuin Rukopiikillä. Kun aikanaan väitettiin, että näiden häviäminen johtui ilmansaasteista, epäilen, että ilmanlaatu olisi niin paljoa parantunut, että se selittäisi aivan silmin nähden näiden runsastumisen. Lehtikuusikot ovat vallan kuin mitä trooppisia metsiä naavoineen.
Mielenkiintoista, että närhet ovat taas löytäneet aivan omakotiasutusalueen ytimeen talviruokailemaan. Meillä kyllä säännölleen myös sini- ja talitiaisen lisäksi fasaani, harakka, varis, naakka, närhi, pulut, punatulkku, mustarastas, pikkuvarpunen ja sitten käypäläisinä pyrstötiaisia. Hömötiainen tosi harvoin. Nyt alkaa olla jo muuttolintuja kuten peippo ja järripeippo.
Siinä mielessä Panu on oikeassa, että ei noista lehtipuista juurikaan ole mekaanista haittaa ennen 5-6 metrin pituutta. Toisaalta lehtipuusta ei myöskään enää ole haittaa yli 15 metrin pituudessa.
Pihkatappi oikeassa. Olen katsellut, että nuo ”hoidetut” taimikot, joissa tasaiseen lehtipuuta seassa on vain sitä varten, että metsänomistajalle voi myydä seuraavan hoitokerran heti kun tukiehdot sallivat.
Lehtipuita voi myös jättää ryhmittäin riista- tai monimuotoisuustiheiköiksi jonkin verran. Nämäkin mieluummin sinne, missä on havupuusto heikosti lähtenyt ja muuta lehtipuuta kuin koivua – tyypillisesti rehevällä maalla voi olla leppä- tai tuomipuskia, joissa ei ole havupuut pärjänneet.
En tiedä, minkälaisesta nettihäiriköstä Visakallo on kiinnostunut, mutta muistan erään radio-ohjelman, jossa joku sosiologi oli tarkastellut agressiivisesti netissä kirjoittelevia – taisi olla homma-foorumiin liittyen. Hänen havaintonsa oli, että vaikutusmahdollisuuksiinsa omaan tilanteeseensa turhautuneet kirjoittelivat nettiin agressiivisesti, koska kokivat sen ainoaksi keinoksi saada äänensä kuuluviin.
Tuomariksi ei opiskella vaan tuomarit nimitetään kelpoisuusehdot täyttävistä ylemmän korkeakoulututkinnon oikeustieteissä suorittaneista henkilöistä.
Amerikkalainen sanonta ”Jos olet niin fiksu, niin miksi et ole rikas.” on kyllä Suomessa vailla totuuspohjaa. Yhteiskunnalliseen asemaan ja varakkuuteen vaikuttaa niin moni muu asia kuin älykkyys. Nykymaailmassa evoluutio (valinta) ei toimi tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta älykkäimmät olisivat parhaassa asemassa. Useat tutkimukset osoittavat, että varakkaat ihmiset uskovat (vailla totuuspohjaa) menestyksensä olevan omaa ansiota…kunnes tulee se romahdus ja se onkin sitten jonkun muun syy.