Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä olen tienvarteen myynyt muutaman kuution eriä. Kelpaa, jos firmoilla muita pinoja samalla suunnalla. Pystykaupat yleensä paristasadasta ylöspäin.
Tuota itsekin teen. Koivuvaltaiset kohteet ja lehtipuut kesällä. Talviaikaan viimeistely havupuiden harvennuksella. Joissain tapauksissa siis samalla kohteella tulee käytyä kahteen kertaan vuoden sisään. Samat vaatteet alusvaatteita lukuunottamatta päällä molemmilla kerroilla. Lisäksi talvella kypärän alle puhvihuivi.
Perusasiassa ei kyllä napsahtanut kiveen. Kyselyssä olisi pitänyt taustakysymyksenä kysyä myös ”Omistatko itse metsää?” ”Oletko valmis suojelemaan omaa metsää”
Sama kaava on keskusteluissa mökkeilystä – pitäisi kieltää tai ainakin raskaasti verottaa, jollei ole omaa mökkiä; moottorikelkkailusta – pitäisi kieltää, jollei harrasta jne. Samaan aikaan parturoidaan trimmerillä omat pihat niin ettei voikukan piippaakaan näy missään.
Eli kysymys onkin taas siitä: johtuuko holtiton ajo siitä, että omistaa bemarin vai ostavatko holtittomat ajajat bemarin? Eli oletko oikealla siksi, että sinulla on omistusta, vai hankitko omistusta siksi, että ole oikealla?
Hesari tekee tutkimuksellaan ja sen tulkinnoilla pääkirjoituksessa 6.8. erikoisia päätelmiä luonnonsuojeluhalukkuudesta luokittelemalla aineistoa täysin irrelevanteilla muuttujalla: oikeisto-vasemmisto. Samaan syssyyn koplaa yhteen maaseudulla asuvat iäkkäät miehet ja persut luonnonsuojeluhalukkuutta kartoittavalla kyselyllä??? Pääkirjoituksessa kuitenkin todetaan, että ”Selitys voi olla mutkikkaampi” Paskan marjat – selitys on yksinkertainen: sen voi kieltää, mikä ei minua koske eli metsien käytön voi kieltää, jollei itsellä ole metsää.
Todella typerää maalata maaseudulla asuvista suojelukielteistä kuvaa, koska tosiasiallinen suojelupotentiaali asuu siellä maaseudulla ja iäkkäissä ihmisissä, koska a) rahatarve pienenee b) on aikaa ajatella muutakin kuin eteenpäin pyrkimistä c) halu jättää jotain pysyvää, kun aika jättää d) metsissä ikänsä viihtynyt aivan oikeasti arvostaa metsää ja omaa jonkinlaisen luontosuhteen, vaikka kaupunkivihreät yrittävät sitä mitätöidäkin puheillaan.
Tämäkin keskustelu täällä vahvistaa kaikki sosiaalipsykologiset tutkimukset, jossa hyvätuloiset uskovat saavuttaneensa kaiken IHAN ITSE. Kaiken huipuksi uhriudutaan vielä sillä, että pitää maksaa laiskojen saamattomien elämä, ”vaikka ei itse saa mitään”.
Siis tutkimukset todistavat, että ylläolevahan ei pidä alkuunkaan paikkaansa – kukaan ei ole saavuttanut mitään ilman yhteiskunnan tukea. Jonkin verran on kirjoa siinä, kuinka paljon yhteiskunnan (yhteistä) rahaa on käytetty hyväosaisten vaurastuttamiseen riippuen liike-elämän ja poliittisten päättäjien välisestä yhteydestä. Toisessa päässähän on tunnetusti Venäjän oligarkit. No onhan sekin itse hankittua, kun varastaa muilta…
Yllä kirjoitettu ei poista sitä, että itse kunkin tulisi pyrkiä itse hoitamaan omat asiansa ja maksamaan laskut ansaituilla rahoilla.
Vai liekö metsäteollisuus valmistautuu palkkaneuvotteluihin antamalla kuvan, että ankeaa on? Aika näyttää…
Oikeat työvaatteet töissä, niin punkkeja ei näy. Jos menisin suunnistuskamppeissa raivaamaan, olisin aivan verillä, kun niin tahtoo käydä suunnistaessakin. Suojaavat vaatteet tärkeimmät – lahkeet saappaissa ja peittävät vaatteet. Kenkinä käytän Sievin kärkisuojattuja kumisaappaita – kevyemmät kuin metsurinsaappaat mutta suojaa oikeissa kohdin ja ovat vähän jämäkämmät kuin peruskumpparit kannokossa.
Sama vaatetus päällimmäisenä käy kesällä ja talvella. Alusvaatetusta justeeraamalla hoidetaan lämpö sopivaksi. Paljoahan ei työtä tekevällä voi olla talvellakaan. Yleensä vain tekninen tai lämpökerrasto metsurihousujen ja -takin alla. Tauolle sitten lämpimämpää, niin ei kastu pakkasella.
Kyllä joo, kun alkaa mennä yli 20 asteen, niin parempi keksiä jotain muuta tekemistä tässä iässä.
Kyllä päällikerroksena samat kuin talvella – suojaa tekijää kolhuilta. Alle ohuet tekniset kerrastot. Talvella vähän paksumpi tekninen kerrasto Vähän enemmän hikoilee. Ei muuta eroa.
Kyllä tämä on nyky tulkinta, muttei ole lainmukainen tuo 2 hehtaarin raja, kuten aikaisemmin kirjoitin. Nykyisin monien perinnönjakojen tuloksena on paljon alle 2 hehtaarin metsäaloja myynnissä. Ei voi olla niin, että ne ovat automaattisesti tontteja pelkän pinta-alan perusteella. Se ei perustu mihinkään lakiin.
Kiinteistöverolain 3§: ”Kiinteistöveroa ei ole suoritettava: 1) metsästä eikä maatalousmaasta”
Mitään poikkeuksia yllä olevaan ei ole säädetty, eli jos käyttötarkoitus on metsätalous, kiinteistöveroa ei pitäisi periä.