Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Mihin perustuu arton laskelma? Taitaa polttoaineen hinnan nousu jäädä 2 sentin pintaan (n. 2 euron litrahinnalla).
Prosenttilaskut on kivoja. Jos alvi nousee 1,5 %-yksikköä, tuotteen bruttohinta nousee vain 1,21 % olettaen, että tuotteen alviton hinta pysyy samana. Eli 124 euron tuote maksaa 125,21 euroa eli n. 1,21 euroa enemmän. Ei varmaan kaada kenenkään taloutta?
Yhtä totuutta ei ole. Riippuu kohteesta, mutta ole melkoisen (vain melkoisen) varma, että siinä minun kuusikossa, jonka uudistin 40 vuoden jälkeen istutuksesta kahden harvennuksen jälkeen, ei olisi jk:lla päässyt samaan tulokseen. Siinä on nyt 10 vuoden jälkeen 9 metrinen täystiheä kuusi/koivu istutusmetsä odottamassa ensimmäistä harvennusta. Edellisen puusukupolven aikana (40 v) siitä saatiin 400m3 hakkuukertymää + halkoja myyntiin taimikon ylispuustosta. Sanottakoon, että olisin ehkä kasvattanut hetken, ellei olisi tullut tuulenkaatoja syöksyvirtausten vuoksi.
Joku voi varmaan samalla tavoin kertoa jk-kohteesta, jossa olisi vaikea päästä samaan jaksollisella.
Tosin kuten kirjoitin aikaisemmin, yhden kuvion talousluvut saa näyttämään miltä haluaa, kun valitsee laskennan alkuajankohdan oikein.
Taloudelliset laskelmat, jossa huomioidaan tulojen ajankohta (aikaisuus) ovat aivan huuhaata. Niillä saadaan juuri sellaisia tuloksia kuin halutaan, valitsemalla laskenta-ajan alku haluamakseen. Laskelma näyttää aivan erilaiselta, jos
a) Laskenta alkaa uudistushakkuun jälkeen aukosta => pelkkiä menoja pitkän aikaa, kunnes tulee tuloja. Tässä mallissa jk pärjää
b) Laskenta alkaa uudistushakkuuta edeltävästä puustosta => uudistamiskulut vähennetään korjuun tulosta. Tässä mallissa jk ei pärjää.
c) Tai sitten joku muu mielivaltainen ajankohta. Riippuu ajankohdasta pärjääkö jk.
a) vaihtoehto on ollut suosiossa, mutta harvoin vastaa todellista tilannetta, kun juuri kukaan ei aloita kokonaan metsätalouden harjoittamista tyhjältä maalta. Lähinnä todellisia vertailutuloksia saataisiin laskemalla verrattain suuren metsälön (min. 50 ha) talous. Silloin laskenta-ajan aloituskohdalla ei suurta merkitystä.
Balilla joskus välilaskun tehneenä. Valtaosa Balin turisteista on Australialaisia, joten maksukykyä on ja heille vähän kuin täältä lentäisi Keski-Eurooppaan noin turismin rasituksen näkökulmasta. Joten ei turismin hiilijalanjäljen kannalta ihan huonoin vaihtoehto, vaikka joku meitä Eurooppalaisia ja jenkkejäkin sinne änkeää. Jos kohta australialaiset on rasittavia turisteja – möykkäävät kuin italialaiset.
Taisi olla MTKn mainos-/iskulause aikanaan, että ”Maata ei enää valmisteta” Olkoon sen käyttö jatkossa mikä tahansa, sen arvo ei tule pitkällä tähtäimellä häviämään. Tuoton tavoittelussa ei ehkä mikään kultakaivos, mutta uskon, että raha säilyttää arvonsa maassa ja toimii edelleen pankkina, jos johonkin tarvitsee rahaa. Ei oikea kohde jos halajaa lisää rahaa sijoittaakseen edelleen tai saadakseen likvidiä varallisuutta.
Ylekin tarttui yritystukiin Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee jättitukia saavia ”kantiksia” ja ”outouksia” | Talous | Yle
Tolopaisellehan tämä on varmaan viimeinen todiste, että niitä tarvitaan, kun metsäteollisuus on kärjessä. Onhan vaarassa, että puun hinta laskee, jos tuet pienenee.
Taisi Tolopainen kirjoittaa ”Ne eivät aiheuta sosiaalimenoja eikä mitään kuluja yhteiskunnalle.” Anteeksi, jos olisi pitänyt lukea toisin kuin oli kirjoitettu.
Jotenkin homma luisui väärille raiteille, kun jossain vaiheessa työllisyys nousi tärkeäksi tavoitteeksi ja se mielletään yhteiskunnan tarjoamaksi palveluksi, jota se ostaa yrityksiltä…hinnalla millä hyvänsä. Jos näin, niin nykyisillä yritystuilla palkattaisiin suoraan yrityksiin muutama satatuhatta keskituloista duunaria töihin
”Niin pääomatulojen verottamiselle ei ole oikein mitään perustettakaan. Ne eivät aiheuta sosiaalimenoja eikä mitään kuluja yhteiskunnalle.” Ei taida pitää ihan paikkaansa. Olisi hauska nähdä, miten niitä pääomatuloja syntyisi, jollei yritys saisi käyttää lainkaan yhteiskunnan rakentamaa infraa – oma tieverkko yksityisiltä ostetuille maille esimerkkinä vain.
Tolopainen selvästi edustaa tätä kapitalistien joukkoa, jonka mielestä tappiot on sosialisoitava ja voitot kuuluu pääomalle. Pidän itseäni markkinatalouden kannattajana ja sehän perustuu yritysten kuluttajille tai toisille yrityksille myymistä palveluista ja tarvikkeista/tuotteista saatuun tuloon ja onnistuessaan voittoon. Jos yrityksellä ei ole tuotteita ja palveluita, joita se ei voi kannattavasti valmistaa ja myydä tai ostajia ei edes ole, ei tätä kuulu paikata veronmaksajan kukkarosta. Tilaa pitää antaa yrityksille, jotka tuottavat markkinoiden tarvitsemia (halukkuutta maksaa) tuotteita. Sen sijaan kansalaisille välttämättömiä palveluita, joita ei markkinaehtoisesti pystytä tuottamaan riittävän edullisesti tulee tuottaa verovaroin. Nämä ovat niitä niin sanottuja yhteiskunnan palveluita, kuten terveydenhoito, peruskoulutus, liikenneväylät jne.
Ensinnäkin Kari Raivio ei ole kuka tahansa yleisönosastokirjoittelija vaan entinen Helsingin yliopiston rehtori, joten omaa kohtuulliset kyvyt analysoida tietoa. Jos olet seurannut tehtyjä selvityksiä ja luet avoimin mielin Raivion kirjoituksen, hallitukset eivät ole olleet väärässä tiedoiltaan, mutta rohkeus puuttua yritystukiin on puuttunut. Hallituksen (usean) itsensä tilaamat selvitykset ovat osoittaneet yritystuet huonoksi ja ne kohdentuvat väärin, kuten Raivio kirjoittaa. Ne ylläpitävät vanhentunutta yritysrakennetta ja kehityksessä on jääty sen vuoksi jälkeen. Vapaa (tueton) kilpailu ja yritystoiminta kohtelisi tasapuolisemmin eri toimijoita ja mahdollistaisi uuden liiketoiminnan synnyn ilman tukien vääristämää kilpailua.
Kyse ei ole mielipiteistä vaan tutkitusta tiedosta, joka sitten lopullisesti haudattiin lopettamalla ko. tutkimus, kun ei uskalleta katsoa totuutta silmiin…tai toivotaan jotenkin itse myöhemmin poliittisen uran jälkeen siitä hyödyttävän.
Oikean totuuden selvittäminen on vaikeaa, kun yhtä totuutta vain voidaan kerrallaan kokeilla.