Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä raskas lumi ja tuuli yhdessä on kuusikoille tappava yhdistelmä. Latvat valmiiksi tuulen kääntämät, jolloin lumi tarttuu tuulen tuomana vain kaartuneelle yläpinnalle. Siinä on äkkiä latva kannattelemassa melkoista kuormaa lumi+tuulen voima. Samaa oli muutama vuosi sitten kun tänne etelään tuli kerralla paljon märkää lunta. Tuossa lähimetsässä oli paljon latvoja maassa, eikä aina oikein tahtonut löytyä, minkä puun, kun saattoi olla kaukanakin rungosta.
Ettei asia olisi liian yksinkertainen, suojelukiinteistöjen osalta maastomerkinnätkin voivat olla virheellisiä. Lailla suojeltujen alueiden pätevät rajaukset ovat kyseisen suojelualueen perustamislain kartassa. Maastomerkinnöissä saattaa olla virheitä. Näitä on viime vuosina urakalla yritetty korjata ja yhdenmukaistaa.
Sellainen havainto toki on, että leimikonsuunnittelija tuppaa merkkaamaan rajan hiukan leimikonmyyjän hyväksi jos on vähänkään epävarma. Siksipä hyvä käydä nauhoitukset tarkastamassa, jos näkee rajalla leimikon. Jos saa vielä maanomistajan kiinni, niin yhdessä tuumin laittaa nauhoitus kohdalleen.
Meillä on tuossa kylätien keskellä pyykki metsäautotien liittymän kohdalla. Aika tuore tapaus tältä vuosituhannelta. Siinä ei ole mitään siirtopyykkiä. Eli jos jompaa kumpaa (kylätie tai metsäautotien liittymä) siirretään pitää tehdä pyykin tarkastus.
Pieniä rajaloukkauksia (1-2 puuta) en ole noteerannut kuin naapurille vinoilemalla, koska sitä sattuu silloin tällöin. Viheliäisiä on nyt kuvion reunalle jätetyt jättöpuuryhmät, jotka naapurin avohakkuun yhteydessä lähtevät melko varmasti, jollei rajalinja selvä – esim. juurikin kumpuilevassa maastossa. Kimmolle vielä – rajalinjallahan ei saisi olla puita, kuten moni täällä todistanut. Rajalinja on suosituksen mukaan 1,5 m leveä puuton kaista (75cm molemmilta maanomistajilta.) Uudistusta odottavassa metsikössä tuokaan ei lyhyellä pätkällä erotu selkeänä linjana.
Pyykki on oikeassa paikassa, mikäli sitä ei ole siirretty. Lähtökohtaisesti kulmapiste on siinä, mistä se löytyy riippumatta kartasta. Tulee olla selvää, että pyykki on siirtynyt. Tätä voi sattua erityisesti pehmeällä maalla (voi sotkeutua metsäkoneen teloihinkin) ja peltojen reunoilla, kun isännät kaivinkoneilla ”korjaa” ojia. Ongelmallisia voi olla myös tielinjaan sovitut rajat, jolloin rajapiste (oletettu pyykki) keskellä tietä. Tien kunnostuksessa linjaa muutetaan ja rajapiste ei enää olekaan tien keskellä. Yleensä tielinjaa ei käytetä rajalinjana kuin isommissa teissä, jotka hyvin epätodennäköisesti siirtyvät.
Rajanaapurin selvittäminen on helppoa ja ilmaista. MML:n paikkatietoikkunasta kiinteistötunnus ja sitten soittamaan. MML:stä saa soittamalla pyytää ilmaiseksi puhelimitse (p.029 530 1110) enintään kymmenen kiinteistön omistajatiedot yhden vuoden aikana.
Tuollainen tukkikoivikko hakattiin jokunen kymmenisen vuotta sitten, jossa alla epätasainen kuusikko vajaasta 10 metristä pariin metriin. Aukkoisuus auttoi koivujen korjuuta ilman, että kuuset kärsivät. Kuuset hyvässä kasvussa. Aukkoihin ei ole tullut taimiainesta, vaikka pohja rehevää vanhaa metsälaidunta ja kesähakkuu, joten taimettumispintaa olisi pitänyt olla. Aliskuuset olivat syntyneet sinne vähitellen pääasiassa tämän vuosituhannen puolella. Hyvä metsä siitä tulee. Harvennus pitäisi tehdä ihan lähivuosina.
Kasvukuntoisia puita eli puita, jossa pituuskasvua useammalta vuodelta min. 15-20 cm, sopivalla kasvupaikalla voi kasvattaa, mikäli tarpeeksi tiheyttä. Kuten tuolla edellä todistellaan, niin tulee myös varautua siihen, että paikka menee kuitenkin aukoksi, mikäli kuuset eivät lähde hyvään kasvuun ja muodostu riittävää kasvatettavaa puustoa. Kysehän ei ole jatkuvasta kasvatuksesta vaan jaksollisesta kasvatuksesta, jossa aliskasvos hyödynnetään uudistamisessa. Semantiikkaa sinällään – kukin katsoo kantiltaan.
Päivän uutinenhan pitäisi olla ”SAKSAN HIILINIELUT ROMAHTANEET” Samaan aikaan, kun Suomen metsät on kasvaneet 200 milj.m3 Saksan metsät ovat sitoneet 0 kiloa uutta hiiltä, koska metsiä (vanhoja kuusikoita) kuolee enemmän kuin 3,7 miljardia kuutiota pystyy kasvattamaan, vaikka keskikasvu (kasvavassa metsässä) on lähes tupla Suomen metsiin ja puustopääoma 1,5 kertainen. Niin että missä se metsänhoito onkaan epäonnistunut???