Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Ei liittynyt Taivalkosken tapaus kalariitoihin vaan puukauppoihin Mediatiedot: Taivalkosken ampumisen motiivi liittynee puukauppoihin – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus
Onneksi täällä väki riitelee etänä, niin voi ammuskella vain ikkunasta ilmaan.
Jos haluaa sopuisaan kokoukseen, niin mhy valtuustot ovat oiva paikka. Siellä saa rauhassa hörppiä kahvia, kunhan varoo ettei nyökytellessä vahingossa lyö hampaitaan tassin reunaan…
Kun lillukanvarsia, niin ”julkisen sektorin menot ovat 53% VERRATTUNA bkt:EEN ARVOON.” Mutta Rippe kuitenkin tietää selvästi eron ja tehnyt läksynsä, ja totta, että julkisella sektorilla on vaikutusta BKT:hen.
Eri asia yhteydessä ollaan tyypillisesti huolissaan eri asiasta. Säästäminen ei vauhdita taloutta, jos säästäminen kohdistuu rahaan tai kiinteään omaisuuteen. Siksi kannustetaan kulutukseen. Ja nyt sitten irrallisena asiana ollaan huolissaan varallisuudesta ikään kuin se oikeasti kertoisi jostain. Kyllähän ihannetilanteessa jokainen sukupolvi käyttää varallisuutensa omaksi hyödykseen.
Niin korjataan taas tämä virhe – julkinen sektori ei muodosta 53% BKTsta vaan on kooltaan 53% BKTsta (siis yhtä suuri kuin 53% BKTsta), jotka ovat kaksi täysin eri asiaa. Googlatkaa itse.
Omaisuuden kutistuminen johtuu rakennemuutoksesta ja omaisuuden arvon laskusta. Suomalaisten omaisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta ja ne on hankittu aikana, jolloin ne ovat olleet arvokkaita. Nyt asuntojen arvo on pitkään ollut laskeva ja erityisen voimakkaasti haja-asutusalueilla ja taantuvissa kunnissa. Kun väki ei sijoita, vaan kuluttaa esim. palveluihin, niin varallisuus ei kasva.
Monimuotoisuuden kannalta kannatettavimpia ovat sopivaan maastonmuotoon jätetyt monikerroksiset eri puulajien ryhmät. Tulee huomioitua maisema sekä monimuotoisuus ja monikerroksisilla ryhmillä oikeassa kohdassa paremmat mahdollisuudet pysyä pystyssä. Oikeassa kohdassa suojaavat myös monimuotoisuuden kannalta arvokasta kenttäkerrosta. Ei kait sillä väliä vaikka muodostuisivatkin omaksi kuviokseen – yleensä koon vuoksi eivät.
Niin ohjeista ja viittauksesta metsänhoitosuosituksiin voi havaita, että kaikki tasaisesti eli yksittäisinä puina käsittelyalueella olevat puut ovat vain ylispuustoa, jota saa olla vain se 20 kpl/ha. Mistä sitä niiden tarkoitusta (siemen- säästö- tai joku muu puu) voi jälkikäteen arvailla? Säästöpuuryhmät taas tulkitaan ilmeisesti käsittelemättömiksi alueiksi. Siispä säästöpuut kannattaa jättää ryhmiin kuten suositellaankin.
Aina se raja jossain kulkee – ja kaikilla sama.
Ei taida hyvän metsänhoidon suositukset erotella, miksi sitä edellisen puusukupolven puuta nimittää. Tuo 20 puun raja koskee tasaisesti kuviolla olevia puita. Tukihan mahdollistaa tietyn määrän (maks. 10% pinta-alasta) käsittelemättömiä kohteita esim. riistatiheiköiksi ja säästöpuuryhminä.
MT:ssä hyvä yliö Peltovuorelta Yliö: Metsien leimaaminen päästölähteeksi on perusteetonta ja vaikeuttaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä – Mielipide – Maaseudun Tulevaisuus
Ollaan siinä peruskysymyksessä, johon täälläkin sorrutaan – asian vatkaaminen ja käsitteiden kanssa sekoilu tai uudelleen määrittely kiihtyvällä vauhdilla ei muuta tosiasioita. Mitä useampi kokki, sitä somempi soppa.
Hiljaisen suojelun saa näkyväksi vain rekisteröimällä ne – paha vain, ettei taida monikaan tältäkään palstalta olla valmis merkitsemään omia hiljaisen suojelun kohteita mihinkään. Ellei niitä ole jossain kirjattuna, on vain arvailua niiden määrä. Vaikea tällaisia arvailuja on ottaa missään tilastoissa huomioon. Omat kohteeni voisin rekisteriin merkitäkin, jos sellainen olisi.
Ei taida Visakallo olla tuolla merkitystä. Tuo perustuu hyvän metsänhoidon suosituksiin ja tuettavan kohteen tulee olla tämän mukainen. Siellä taitaa olla rajana 20 ylispuuta, jota suurempi määrä haittaa puuston kasvua. Paradoksaalista että ministeriö suunnittelee nyt niitä ”tulosperusteisia” tukia, joissa taas sitten kannustettaisiin jättöpuiden säästämiseen eli lisäämiseen?!?