Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Tästä oli juuri MT:ssä juttua. Ei ilmoitella, ettei tieto vaikuta metsänkäsittelyyn, jolloin tulokset alkavat valtakunnan tasolla vinoutua. Eli kuten tuolla alkuun oli – oli mitä oli, ne voi jättää huomiotta tai repiä alas, jollei tekijä ole vaivautunut maanomistajaa valistamaan.
Kuinka paljon se tolppa raivaa vuodessa? Tuhansien eurojen ero tarkoittaa jo 2000 eurolla yli 100 hehtaarin raivausmäärää vuodessa. Joka työpäivä n. 0,5 hehtaaria, eikä vielä puhuta kuin kahdesta tuhannesta eurosta – ei tuhansia. Tähän pääsee pienellä laskuharjoituksella, kun tunnin työaikatappioon pitää kaataa 3600 puuta, ja nyt ei puhuta niitettävistä risuista (alle parin sentin). Jokainen voi toki laskea oman tappionsa.
Onko jossain tai joku kellottanut, kuinka paljon raivausajasta menee puun kaatoon ja kuinka paljon muuhun? Ainakin minun aivan kuviteltuna ilman mittauksia Etelä-Suomen olosuhteissa pääasiassa aika menee muuhun – puulta toiselle könyämiseen, puiden valintaan, kulkemisiin tankille ja takaisin karheikon yli. Tietenkin eroa on taimikon kehitysvaiheella. Mutta onko jollain itse tutkittua tai tutkittua tietoa? Onko suurta eroa, kaatuuko puu 2 vai 3 sekunnissa?
Hiilinielun ja varaston, eli nielun ja varaston käsitteiden epämääräinen kansatajun (yleiskielisen merkityksen) vastainen käyttö on häirinnyt keskustelua koko ajan. Virallisena määritelmänä hiilinielu taitaa olla kumulatiivinen hiilen sitoutuminen eli käytännössä lähinnä hiilivarasto. Kotiahon ja muiden seikkailu näissä käsitteissä on tarkoituksellista, koska oikein puhuvat metsiin varastoituneesta hiilestä ja kansa luulee, että metsät ovat lakanneet kasvamasta.
200mm puolensa – antaa paremman väännön, kun voimaa kehällä enemmän. Tottakait osaava teroittaa loppuun asti – jollei osaa sitten pitää käydä ”kaupassa teroittamassa”
En ole koskaan kovin tieteellisesti asiaa miettinyt, kun pienikin vääntely leikkaavaa terää ulospäin silloin tällöin parantaa olennaisesti käyttökokemusta. Mutta teoreettisesti arto varmaan oikeilla jäljillä – harituksen tarkoitus sama kuin pokasahassa eli sahaava reuna tekee sahanterää leveämmän raon, jotta terää seuraava levyosa pääsee liikkumaan vapaasti.
Tämä on mielenkiintoinen kohta Ylen kertauksesta metsäkeskusteluun, jota Kotiaho on kommentoinut.
”Kun metsää hakataan ja pannaan jalostettu taimi kasvamaan, kasvaa taimi parikymmentä prosenttia nopeammin. Hiilensidonnan alkaminen ei vie pariakymmentä vuotta. Se tapahtuu paljon nopeammin.
– Jälkimmäinen väittämistä ei pidä paikkaansa tai on tahallisesti harhaanjohtava. Ruotsalaisen tutkimusjulkaisun mukaan avohakkuuta seuraa tosiasiassa hiilipäästö. Kasvaessaan kasvillisuus alkaa sitoa hiiltä, mutta vasta parinkymmenen vuoden kuluttua avohakkuusta saavutetaan hetki, jolloin sidonta on kumonnut hakkuun aiheuttaman päästön ja hakkuuala alkaa jälleen toimia hiilinieluna.”
Siis mitä lasketaan ”hakkuun aiheuttamiin päästöihin”? Mihin häviää laskelmassa hakkuussa talteen otettu hiili, joka jatkaa tuotteissa sitoutuneena osin pitkäaikaisiin tuotteisiin?
Onko tässä sama asetelma kuin metsätalouden kannattavuuden laskelmissa:
– Lasketaanko uudistamiskulut seuraavalle sukupolvelle vai vähennyksenä hakkuutulosta, kun laki edellyttää hakkuun jälkeen uudistamisen?
– Lasketaanko aukon hiilitase pelkästään hakkuun jälkeisen tilan perusteella vai jatkumona yli puusukupolvien, jolloin pitäisi ottaa huomioon korjatun puuston hiilivarasto?
Hiilenkierron näkökulmasta ei ole perusteltua katsoa jokaista puusukupolvea omana erillisenä yksikkönään, koska hiilenkierto on jatkuvaa ja oikeasti ollaan kiinnostuneita hiilitaseesta eikä tiettyjen hakkuun jälkeisten kasvien ja maaperän hiilensidonnasta.
Riitely kannattaa aina, mutta harvoin riidan osapuolille.