Käyttäjän ihmettelijä kirjoittamat vastaukset

Sekin on huomioitava että Ruotsissa sahataan paljon enemmän kuin Suomessa, ei taida ihan 2x olla mutta lähellä.Tarkoittaa että puutuotteiden hiilivarasto on paljon suurempi kuin Suomessa.

Ruotsissa metsätalous on ammattimaisempaa kuin Suomessa. Enemmän tosi isoja tiloja missä hoitotoimenpiteet tehdään viimesen päälle. Tätä käytiin aikoinaan katsomassa mhy:n retkellä. Yksi kreivi silloin esitteli tilaansa. Panostettiin kasvuun. Taimitarhalla kertoivat että siemenet tuodaan Belaruksesta. Kreivin tilalla nähtiin kuin paljon nopeammin ne  kuuset kasvoi verrattuna paikalliseen alkuperään. Ja onhan Etelä- Ruotsissa kasvu muutenkin paljon parempaa kuin Suomessa.

Chatgpt tekoäly sanoo( äät katoaa)

Metsämaan maaperä on merkittävä hiilivarasto, ja sen hiilen säilymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten maaperän rakenne, orgaanisen aineksen määrä ilmasto-olosuhteet ja metsänhoitokäytännöt. Metsämaan hiilivarasto koostuu pääasiassa hajonneesta orgaanisesta aineksesta, joka on peräisin lehdistä,neulasista, kuolleista kasveista ja juurista.

Metsämaan hiilivaraston säilymiseen vaikuttavat tekijät:

1. Orgaanisen aineksen hajoaminen ja kertyminen

• Metsämaan pintakerrokseen kertyy runsaasti orgaanista ainesta (kariketta), kuten neulasia ja lehtiä. Tämä aines hajoaa hitaasti erityisesti viileässä ilmastossa, mikä edistää hiilen pitkäaikaista varastoitumista.

• Hajoamisnopeuteen vaikuttavat kosteus, lämpötila ja mikrobitoiminta. Kosteassa ja viileässä ilmastossa hajoaminen hidastuu ja hiiltä sitoutuu tehokkaammin.

2. Maaperän rakenne ja koostumus

• Savipitoinen metsämaa sitoo hiiltä tehokkaammin kuin hiekkapitoinen maaperä, koska savihiukkaset suojaavat orgaanista ainesta mikrobien hajotustoiminnalta.

• Hyvärakenteinen metsämaa, jossa on paljon huokosia, tarjoaa optimaalisen ympäristön hiilen sitoutumiselle ja juurten kasvulle.

3. Mikrobi- ja sienitoiminta

• Metsämaan mikrobit ja sienet (esim. mykorritsat) hajottavat orgaanista ainesta ja vapauttavat siitä ravinteita, mutta samalla ne voivat vapauttaa hiiltä takaisin ilmakehään.

• Sienijuuret edistävät orgaanisen aineksen hajoamista hitaasti, mikä edistää hiilen pitkäaikaista varastoitumista.

4. Metsänhoitokäytännöt

• Jatkuvapeitteinen metsänhoito, jossa maaperän häiriöt pidetään minimissä, tukee hiilen säilymistä.

• Avohakkuut ja intensiivinen maanmuokkaus voivat vapauttaa suuria määriä hiiltä ilmakehään häiritsemällä maaperän rakennetta ja altistamalla sen eroosiolle.

• Harvennukset ja luonnonmukainen metsänhoito voivat parantaa hiilen sidontakykyä ylläpitämällä elinvoimaista ekosysteemiä.

5. Maaperän kosteus ja lämpötila

• Kosteuden säilyminen metsämaassa auttaa hidastamaan orgaanisen aineksen hajoamista ja ylläpitämään mikrobiaktiivisuutta.

• Lämpimässä ilmastossa hajoaminen on nopeampaa, mikä voi johtaa hiilen vapautumiseen ilmakehään.

6. Maaperän eroosio ja tiivistyminen

• Eroosio voi poistaa pintamaata ja sen mukana orgaanista ainesta, mikä vähentää hiilen varastoitumista.

• Metsäkoneiden aiheuttama maan tiivistyminen voi heikentää juuriston kasvua ja vähentää maaperän kykyä sitoa hiiltä.

Toimenpiteet metsämaan hiilivaraston säilyttämiseksi:

• Minimoidaan maaperän häiriöt: Vältetään tarpeetonta maanmuokkausta ja suositaan kevyitä metsänhoitomenetelmiä.

• Lisätään monimuotoisuutta: Sekametsät ja monilajiset puulajistot voivat parantaa hiilen varastoitumista ja maaperän rakennetta.

• Pidetään maaperä peitettynä: Vältetään avohakkuita, jotka altistavat maaperän eroosiolle ja hajoamiselle.

• Hyödynnetään luonnonmukaisia prosesseja: Suojataan maaperän mikrobi- ja sieniyhteisöjä, jotka sitovat hiiltä ja edistävät ravinteiden kiertoa.

Yhteenveto:

Metsämaan maaperä on tärkeä ja pitkäaikainen hiilivarasto, jonka säilymistä tukevat kestävä metsänhoito, häiriöiden minimointi ja luonnollisen orgaanisen aineksen kierto. Huonosti hoidettuna metsämaa voi kuitenkin muuttua hiilen lähteeksi, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Eihän siellä metsät palannut. Maasto oli semmoista lännenelokuvista tuttua kuivaa heinikkoa ja pusikkoa. Chaparral nimeltään. Intiaanit poltti ne aikoinaan itse ajoittain tahallaan että ne alkoi kasvaa uudestaan. Nyt kovat tuulet vyörytti palot asuinalueille. Californiassa talot pitää tehdä puusta että ne pysyy pystyssä 8 richterin maanjäristyksen tullessa. Nyt ne paloi. Trump ei ole perehtynyt tilanteeseen yhtä hyvin kuin minä.

Hätää ei ole, näyttää siltä että markkinatalous säätää hakkuut matalammalle tasolle ilman säätelyäkin. Puun hinta on niin korkea että heikommat tehtaat eivät voi toimia enään kannattavasti. Johtaa merkittäviin sulkemisiin ihan lähiaikoina, tästä viimesin esimerkki Takon tehtaan sulkeminen Tampereella. Varmasti lisää tulee. Rakentaminen on jumissa pitkäänkin vielä, tarkottaa sahaamisen vähentymistä, mikä taas vähentää tukkimetsien hakkuita. Eli puuntarve pienenee pidemmäksi aikaa. Näkynee näissä co2 mittauksissa sitten myöhemmin. Lisäksi kun kasvua saataisiin vähän kiihdytettyä lannottamalla ja paremmalla hoidolla ja puiden energiakäyttöä vähennetään lämpöakuilla ja muilla ratkaisuilla niin se olisi siinä. Pelko on että tulee jotain hätäisiä säätelyliikkeitä mistä olisi vain haittaa.

Jotta olisi kasvua pitää rakentaa. Rakentaminen on talouden selkäranka. Ilman sitä ei ole kasvua. Suomessa ei rakenneta. Toinen on vienti. Siihenkin tarvitaan rakentamista niissä maissa mihin viedään. Sitäkään ei ole. Onni on metsänomistajien kannalta että Venäjä on suljettu pois markkinoilta. Pitää puun hinnan hyvänä, muuten olisi hinnat romahtanut.