Käyttäjän ihmettelijä kirjoittamat vastaukset
-
Tanskassa päätettiin istuttaa puita 10% pelloista, 250 000 ha. Olisko Suomessakin alettava peltoja metsittää niinkuin on ennenkin tehty. Siitä saataisiin suht nopeasti nielua lisää.
Ilmakuvan päälle kun valitsee kiinteistökartan, esim karttaselain kännykässä on hyvä ilmainen apsi niin näyttää missä on. Aukealla ihan hyvä mutta tiheässä metsässä ja kaukana korvessa ei niin hyvä.
Ostin Kärkkäisen alennnusmyynnistä aclima merkkisen verkkopaidan. Merinovillaa on. Erittäin hyvä ollut, vaikkakin aika tyyris. Reilu 70 euroa 20% alennuksella. Kalsarit näkyi olevan myös.
Nyt puhaltaa tuulimyllyille hyvällä tasolla, hinta lähellä nollaa, sähköä riittää vientiinkin vaikka ydinvoimaloita puoliteholla.
Edelleen tänään pisti monta selkään kun kävin raivaamassa. Oli vielä niin lämmin keli ettei ollut kuin ohut paita päällä niin eikö ne tykittänyt alaselkään monta kertaa. Luulin ensin että kuusenneulaset vaan pistelee mutta kun vilkaisi jalkoihin niin iso parvi siinä pyöri. Vielä perässä tuli monta jahtaamaan, mutta ei ne enää pistänyt.
Sopii mäntyihin koko maassa, joita onkin puolet Suomen metsistä. Männyllä kovin kasvuvaihe taittuu nuorempana kuin kuusilla. 40v mänty alkaa kiivain kasvuvaihe hiipua. Kuusella hyvää kasvua jatkuu vielä 50- 60v asti.
Itsellä lähettyvillä lomakylä. Sinne tehtiin rantakaavan laatimisen yhteydessä luontoselvitys vuonna 2011, jolloin oli löytynyt minunkin puolelta liito-oravan papanoiksi epäiltyjä papanoita. Ei siitä mulle kerrottu ennenkuin tein metsänkäyttöilmoituksen alueelle n.vuonna 2017 , joka ohjattiin ely- keskukseen. sieltä sitten suositeltiin toimintaohjeita. Eipä siinä muuta kun jätettiin lehtipuut pystyyn harvennukselle, niin pääsevät liito- oravat liikkumaan. Edelleen tänä vuonna kun tein uuden ilmoituksen se meni taas ely- keskukseen ja samaan selvitykseen viitattiin edelleen. Ja suositukset samat. Ilmeisesti merkintä pysyy ikuisesti eikä sitä uudelleen tutkita kun se on kerran tietoihin lisätty.
Komissaari Timmermansilla oli tavoitteena lopettaa avohakkuut Suomessa ja koko Eu:ssa. Ajoi metsäkatoasetusta. Tästä oli juttua metsäliiton viestissä . Löytyy netistä. Onneksi ei saanut jatkoa. Liekö tietoa kuka tulee tilalle ja ajaako samaa linjaa? vaikka Virkkunen. Vai laitetaako sillekin Afrikan asiat niinkuin Urpilaisella oli.
Sama se oli mullakin kun joen varressa hakattiin. 10 m keskim. raja oli niille ehdoton. Siis 5m sai olla jossain kohtaa kun toisessa kohtaa on saman verran 15m.huom. tässä joessa on viimeksi havaittu simpukoita ja taimenia , ei ole tietoa mitä lajia, perimätiedon mukaan 1950-luvulla. Nyt 2000- luvulla on istutettu taimenia. Oli muutama puu kaatunut joen yli. Sanoin motokuskille että ota ne pois samalla. Saahan sieltä nyt muutaman puun poimia. Mutta motokuski sanoi ettei ne koske niihin ollenkaan. On niin jyrkät reunat ja puut isoja ettei itse niihin oikein käsiksi pääse niin jäi ne puut sitten sinne joen päälle. Harmitti, mutta näillä mennään.
Onkohan joku tutkiva journalisti hankkinut tuolta tilalta rasitustodistuksen? Jokihan on yleensä yhteistä vesialuetta eli eri tilaa. Ennen kun on hevosilla kuljetettu puut talvella reellä on voitu hyvinkin karauttaa samasta paikasta yli. Isoilla metsäkoneilla ylittäminen tietenkin eri asia.