Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Haastaisin vanhoja tapoja ”uudistuskypsyyden” määrittämiseen
Puun hinta on tärkein. On karmeaa haaskausta myydä +100 vuotiaita laadukkaita mäntytukkeja mehtäliitolle 60€/motti. Tuohon hintaan sopii myydä varttunut männikkö aukoksi, noin 60-vuotias.
Jos kasvattaa pidemmälle, tukkiprosentit toki kasvaa, mutta puunhinta ei nouse samalla. 70€ tukit ja 25€ kuidut niin aukoksi vaan. Jos hinnat aukolla 60€/20€, niin metsikkö ei ole vielä uudistuskypsä.
Kun kaksi tukkia saa yhdestä puusta, niin nilkasta poikki ja uusi kasvamaan. Jos vain puun hinta kohdillaan. Silloin rinnankorkeus lpm on noin 23cm.
Terävälatvaisena männikkö uudistukseen, ei enää odotella kasvun hiipumista
Metsähallituksella on mielenkiintoinen tapa ja tarve saada toimintansa näytettyä vastuullisena: Omilla palkkalistoillaan olevat biologit ja luontokartoittajat, joilta saadaan haluttu lausunto hakkuiden perustelemiseksi. Eli järjestys on sellanen, että ensin jokin alue on päätetty hakata, niin sen jälkeen tarvitaan oikeanmielinen lausunto että alue on mahdollista hakata.
Luontoarvoissa ja monimuotoisuudessa ei ole yksiselitteisiä rajoja. Lakia pystyy aina kiertämään ja tulkitsemaan halutulla tavalla. Metsälaki, luonnonsuojelulaki ja yhtiöiden omat käytännöt sertifionnin ja monimuotoisuuden osalta ovat joustavia. Joustetaan sinne suuntaan mihin on taloudellisesti järkevää.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on Suomessa vapaaehtoisuuden ja hyväntahtoisuuden harteilla ja riippuvainen niistä, sillä mikään laki ei oikeasti suojele luontoa.
Metsälakihan on lobbauksen tulos ja täysi vitsi. Laadittu metsäteollisuuden, MTK:n yhteistyössä sellaiseksi, ettei ole haitoilla metsätaloudelle.
Itse yrittäjänä kilpailutan metsänomistajat, kannataa aina valita vain maksukykyisimmät jotka maksaa eniten
Ei ole mitään rakettitiedettä etsiä ne joilla on paksuin lompakko. Nykyään näkee niin paljon metsänomistajia, jotka odottavat että halvoilla taksoilla tehdään ja pitäisi vielä hyvää jälkeä saada
UPM:n osakkeiden omistajana, yhtiöön sijoittavana toivoisin kuitupuuta ostettavan nykyistä halvemmalla. Osaavan henkilöstön palkkaaminen, jotka löytäisivät keinot ostaa tarvittava puumäärä tehtaille nykyistä halvemmalla
Jos metsänomistajilta ei saisi jatkuvasti tasaiseen tahtiin lypsettyä puukauppaa, miten kävisi korjuu- ja kuljetusyrittäjien? Puoli vuotta ilman leimikoita peukaloita pyöritellen? Outellen milloin sen metsänomistajan mielikuvissa olisi ”hyvä puunhinta.” Lyheneekö kalustoon sidottu velka jos ei töitä tee?
Sitten kun hommia olisi vain pätkittäin, niin eipä löydy sellaisiin leimikoihin korjaajia
Verotuksen ja yksilönvapauksien säätelyssä ollaan veitsenterällä, milloin vielä yhteiskuntarauha säilyy, mutta voidaan kuristaa kansaa mahdollisimman paljon.
Sanonta että anarkia on yhdeksän aterian päässä. Eli kolmena päivänä ja kolme kertaa jää ateriat väliin, niin neljäntenä päivänä ei ole enää sääntöjä.
Itsenäisyyspäivän tunnelmissa ainakin itse mietin, mitä itsenäisyys merkitsee ja onko vielä työhalua ja maanpuolustustahtoa. Jos työtä verotetaan, omistamisen oikeutta rajoitetaan, yksilön itsemääräämisoikeutta rajoitetaan mm roketepasseilla, niin onko halua tehdä töitä yhteiskunnan eteen jota en koe enää omaksi.
Jos sota syttyisi, voisihan tässä jo ajatella aseeseen tarttumisen sijaan, että tulkoot vaan valtaamaan tämä maa, niin päästäisiin aloittamaan alusta
Mikä on kun ei saa kirjoittaa viestiä tänne, herjaa ”Kirjoittamasi viesti rikkoo keskustelualueen sääntöjä” ???? Ei löydy selvennystä mitä sääntöä rikkoo
Nykyään kun eletään 80-90 vuotiaaksi, on täysin kestämätöntä jos eläkettä nostetaan kolmasosa elämästä. Onko se oikeudenmukaistakaan. Vaikka on pitkä työura takana, kääntyy tilanne nettomaksajasta nettosaajaksi. Eli ei ole enää ansainnut niitä rahoja.
Ei tätä järjestelmää tehty tähän tarkoitukseen. Eläkkeiden oli alunperin tarkoitus antaa se muutama vuosi turvaa, kun työelämä loppui
Eläkeuudistus voisi olla myös sellainen, että eläkettä voisi nostaa korkeintaan kymmenen vuotta.
Myyjän kannalta heikko markkinatilanne
Ryhdyttävä kansallisiin talkoisiin
Ei kiitos ryhdytä talkoisiin. Yhtään veroeuroa en halua laitettavan näille metsänomistajille. Jokainen maksamani veroeuro on tienattu metsätöistä ja juuri tällaisten kortesalmien kuristamana joka penni on ollut tiukassa. Markkinatilanne on metsäkonekuskeille, metsureille ja yrittäjille aina heikko, kilpailutetaan hinnat henkihieveriin. Ja nyt vielä talkoisiin!
Eniten arvostan niitä jotka myyvät puuta oli markkinatilanne mikä tahansa, eikä hintoja kytäten. Tai metsurintöitä kilpailuttaen ottamalla halvimmalla.
Uudistamisvelvoitteen höllentäminen olisi oikein näihin myrskytapauksiin. Kyllä silti valtaosa haluaa pitää maapohjansa tuottavana, eikä jätä joutomaalle. Mutta jos menee 50ha nurin yhdessä illassa, niin kohtuus olisi uudistaa heti noista vaikkapa vain viidesosa.
Näitä myrskytuhoja on odotettavissa joka vuosi. Riskit kasvaa jos meinaa vanhaan malliin kasvatella uudistuskypsäksi metsänsä tasarakenteisena, raivaten aluspuuston jotta tuuli pääsee puhaltamaan. Koillismaalla harvennetaan metsät ppa 8-12 luokkiin, niin noissa Keski-Suomen mittapuulla vajaatuottoisen harvoissa metsissä myrskytuhot ei ole yllätys.