Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
EDIT
Suomen verorahat ja verorahoilla ostetut aseet menevät juuri oikeaan tarkoitukseen jos ne annetaan Ukrainaan, missä juuri tällä hetkellä venäläinen hyökkää.
Verorahoja on mennyt vuosien mittaan niin älyttömiin turhuuksiin, mutta tämä on pitkästä aikaa oikea kohde ja antaa uskoa päättäjiin. Eli mielelläni yrittäjänä/veronmaksajana menen aamulla töihin tienaamaan verorahoja.
Suorittavalta portaalta oivaltava kommentti toisessa ketjussa:
Pilalle menneitä ja hoidon puutteista kärsinetä kohteita ei saada enää kuntoon millään poppakonsteilla. Kalustoa ei kannata hankkia erikseen laiminlyötyjä kohteita varten. Tehdään niillä, mitä on siinä vaiheessa, kun on riittävästi otettavaa. Ajankohta voi tosin venähtää kymmenen vuotta ja kasvatuskelpoinen puusto huveta tänä aikana. Sen riskin mo kuitenkin ottaa jättäessään taimikot hoitamatta.
Näin ajateltuna on kyllä mielipuolinen ratkaisu yrittäjältä, että laittaa koneet laiminlyötyjä kohteita varten. Eli suomeksi sanottuna pienen korjuukaluston laittaminen. Tuollaisessa palkitaan metsänomistajan virheet ja tyhmyys. Näin syntyy jatkumo, jossa risukkojen kitkemisen kuvitellaan olevan normaalia toimintaa. Homma ei katkea ikinä, niin kauan kuin metsänomistajat ja puunostajat tarjoavat risukoita korjuukohteiksi, tai kylältä löytyy aina se yksi urakoitsija, joka laittaa ne koneet laiminlyötyjä kohteita varten.
Toisaalta…Kun niitä laiminlyötyjä kohteita on sen verran paljon, että siinä on markkinarako jollekin joka haluaa turata niitä
Lisäksi metsänomistajien palveleminen ja siihen vastaaminen jos siitä maksetaan. Kun alkaa olla erilaisia toiveita ja metsänomistajat saavat tehdä metsilleen mitä vain. Lisäksi maisemahakkuut yms., että on sitä tavanomaisen metsätalouden lisäksi muunlaistakin tekemistä metsissä. Jos joku maksaa, niin yrittäjähän tekee mitä vain, kunhan pysytään Suomen lain puitteissa,
Tyypillinen kuvio, mänty-koivu sekametsä tuoreella kankaalla. Taimikot hoidettu ja ensiharvennuksen alkaessa tehdään vielä ennakkoraivaus, jonka jälkeen runkoluku 1400. Pituus 12m. Mäntyä 75% ja koivua 25% jotka hieskoivua. Männyissä teknistä vikaa yms. Tulevaisuuden tukkipuita männyissä noin 500 runkoa.
Harvennetaan ja lopputulos 800 runkoa hehtaarille, joista mäntyä n. 750ja koivua 50-100. Kuviosta tuli hyvä, hakkuun jälki ja puukaupan tulo maanomistajalle mieleinen ja hakkuuyrittäjälle kelvollinen kohde. Kuvio ”siistiytyi” ja selkeni tulevaisuutta varten.
Kemerat haettiin kuviolle, koska ennakkoraivaus ja poistuma ”kinthaalla” eli noin 1000 runkoa, sisältäen ennakkoraivattua puuta.
Sitten Metsäkeskus käy tarkastamassa ja antaa moitteet paskasta jäljestä.
Metsänhoitosuositusten mallit ovat mahdollisuus teoreettisesti maksimitulokseen puuntuotannossa.
Mutta kun omat kokemukset ovat, että ensiharvennusvaiheessa olevista metsiköistä valitettavan pieni osuus on ”teoreettisesti täydellisessä tilassa”.
Eli että uudistaminen olisi mennyt nappiin, taimikonhoidot tehty ja ajallaan. Lisäksi vielä tehty oikein. Hirvituhot vaikuttaa myös. Ja ettei kasvatettavana puulajina ole vesasyntyistä haapaa. Lisäksi metsänomistajuuksissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat, onko hyvän hoidon viestikapula siirtynyt eteenpäin. Tai vastaavasti uusi omistaja paikkailee edellisen jälkiä.
Tuohon optimaalisuuteen pyritään, että ensiharvennuskessa olisi kasvatettavaa puulajia tarpeeksi ja priimakuntoista tukkiaihioita. Tasaisen tiheästi ja maksimaalisen paljon. Jotta voitaisiin harvennusmallien mukaisia harvennuksia tehdä. Tällaisia metsiköitä toki metsäpalstoilla on, mutta pitäisi olla suurempi osuus pinta-aloista.
Mutta kun niillä heikommillakin metsikkökuvioilla pitäisi jotakin tehdä ja koneketjut tarvitsevat kahdessa vuorossa leimikkoa jokaisena päivänä vuodessa. Ei sitä noita priimametsiköitä vain riitä tässä maassa.
Tällä foorumilla joillakin metsänomistajilla varmaankin sotkuiset ja harvat ”hukkahehtaarit” ovat vähemmissä määrin
Uusimmassa Metsälehdessä on lisää juttua harvaksi harvennettujen tapauksista. Oma näkemys tähän aiheeseen, että eikö metsälain muutokset nimenomaan poistaneet harvennuksien toteutukseen rajoitteet. Ja ylipäätänsä hakkuun toteutuksille. Enää ei ole uudistamiseen ikärajoja eikä hakkutavoille rajoitteita. Saa hakkailla ihan miten huvittaa, eikä se ole lain vastaista.
Miksi siis puhutaan lain vastaisista harvennuksista jos mennyt harvaksi?
Yhtä lailla alle 80-vuotiaan männikön avohakkuu on vastoin hyvän metsänhoidon suosituksia. Samoin harsintahakkuut ovat vastoin suosituksia, mutta niitä tehdään enemmissä määrin.
Lisäksi…..Nykyiset hakkuumäärät ja puuvirta tehtaille ei olisi mahdollista, jos noudatettaisiin orjallisesti hyvän metsänhoidon suosituksia. Että harvennuksissa odoteltaisiin taulukoiden täyttyminen ja harvennus suositusten käyrille.
Valtaosa metsistä on sen rakenteisia, ettei odotteluun ole aikaa. Metsikkö ei parane odottelemalla ja täysin oikea päätös se on taloudellinenkin päätös tehdä harvennus, jotta raha liikkuu. Jos metsänomistaja haluaa rahaa ja kauppa on ostajan ja myyjän näkemyksistä sovittu, niin voihan sitä harventaa vasta harvennutun metsän uudelleen. Olen itsekin ollut mukana hakkuissa, joissa metsätilan edellinen omistaja harventanut metsikkönsä kohdilleen. Mutta uusi omistaja halusi rahaa ja hänen näkemys oli, että voisihan tuosta vielä harventaa. Eli koneet oli neljän vuoden välillä hakkaamassa samoja kankaita.
Metsuri motokuski: kuinka noudatat metsänhoitosuositusten harvennusmallia, jos saat työn alle leimikon jossa lähtö ppa 18. Jos noudatat suosituksia, kertymää ei tule kuin 20 mottia hehtaarilta, tai sellainen määrä ettei koneita kannata laskea lavetilta vaan siirtyä seuraavalle leimikolle. Nämä kohteet ilmeisesti niitä missä MM käy kääntymässä lavetilla, ettei voi mennä hakkaamaan kun metsänhoitosuosituksia metsuri motokuski haluaa noudattaa tarkasti.
Eli paljon on kohteita, joissa ei varsinaista harvennustarvetta. Puustoryhmien harvennus perusteltua, mutta harvennuspäätös on puhtaasti taloudellinen tai yhtiön ostomies on myynyt turhan harvennuksen metsäasioista tietämättömälle maanomistajalle, ”koska harventaa kannattaa aina”
Tällä palstalla metsien tilasta näkemykset perustuvat joillakin auton ikkunasta ja teiden varsien näkymän perusteella johdettavaksi koko valtakunnan metsien tilaksi
Luonnontilaa arvioivat mökin pihan näkymältä, että on niitä lintuja ja kasveja paljon, joten johtopäätöksenä niitä on joka paikassa paljon.
Jos metsänhoitosuositukset olisivat olleet puuta ostavan teollisuuden mielestä hyviä, niin miksi niitä olisi muutettu poistamalla niiden noudattamisen pakon
Valtakunnan nykyistä hakkuumäärää ei pystyttäisi tekemään, jos vielä noudatettaisiin hyvän metsänhoidon suosituksia ja Tapion harvennusmallien taulukoita. Karu totuus, mutta tämä kriittinen puuntarve myytiin yleisölle ”metsänomistajien valinnanvapaudella”.
Ennestään harvasta metsästä harvennetaan, harvennellaan vanhojen oppien perusteella vajaatuotteiseksi, eli enskat alle 800 runkoon ja harvennukset 400 runkoon. Metsän yleisilme läpi kierron kuin siemenpuuasennossa. Lisäksi hakataan tiheällä kierrolla, eikä sahapuun kasvua jakseta odotella. Seuraavien vuosikymmenien aikana sahateollisuus Suomessa kuihtunee pois.
Nykyään kun metsänomistajat jakautuvat ”innokkaisiin”, jotka tekevät harvennukset liian nopeaan edellisestä, kun ei jakseta odotella. Sitten on uinuvia puunhinnan odottelijoita.
Sen sijaan vähenevissä määrin ovat ammattisilmää omaavat metsänomistajat, joiden tilan metsäsuunnittelu ja toteutus perustuvat hyvän metsänhoidon suosituksiin ja hyväksi todettuihin harvennusmalleihin.
A-Studion keskustelussa mainittu metsäkeskustelun fraasibingosta harvennusrästit ja taimikoiden hoitorästit.
Itsekin olen ollut tarjoamassa valmiiksi suunniteltuja leimikoita ja taimikonhoidon työkohteita, mutta noin 75% metsänomistajista jättää kaupat tekemättä.
Itse en siis ainakaan pitkältä metsäammattilaisen uralta tiedä, mitä ovat ”rästit”.
Suomessahan on enemmän metsää kuin ikinä ja metsä kasvaa enemmän kuin ikinä. Näin ainakin MTK/teollisuus hokee toisaalla ja sitten toisaalle kertoo metsien suojelun vaarantavan teollisuuden puunsaannin ja työpaikkoja menee.
Erikoista siis miksi metsäteollisuus MTK vastustaa lisäsuojelua. Eikai se ole paha jos puolet suojellaan, onhan sitä metsää enemmän kuin ikinä ja kasvaahan se kun hakataan. Onhan sitä puuta metsät täynnä, oikeastaan voisi laittaa vielä enemmän suojeluun kun puuta on niin paljon, ainakin jos uskominen on MTK:ta ja miksemme uskoisi
Kuulostaa venäläistyyliseltä viestintätavalta ja totuuden kertomiselta
Kun esimerkkinä Venäjälläkin kerrotaan, että sodassa menee hyvin ja kuolleita on vain pari tuhatta. Mutta samaan aikaan tekivät liikekannallepanon ja muu toiminta viestii ettei mene hyvin.
Onko totuus siis jotakin muuta kuin toistellaan virallisena totuutena?