Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Missään muualla toimivan markkinatalouden ja kaupan alalla ei ostaja sanele kauppaehtoja ja aseta hintaa. Myyjä se on joka sanoo tavaralle hinnan
Ja onko missään muualla kuin metsäalalla niin tyhmiä myyjiä, että eivät tiedä itse myymästään tavarasta mitään ja tarvitsevat ostajalta apua.
Jokainen voi itse laskea paljonko tuotteen myyntihinta tulee olla. Laskee ensin tuotantoon käytetyt kustannuksen ja ajan, asettaan sitten tavoittelemansa tuottoprosentin.
Esimerkkinä ensiharvennukseen tuleva nuori metsä, hehtaarin alalle panostettu 2000€ kasvatuksen aikana rahaa ja aikaa kasvatukseen mennyt 30v. 50 mottia saa myyntipuuta, niin eikö tuo 40e kuidulle ole sopiva hinta. Veroja joutuu toki maksamaan, niin verojen jälkeen nettohinta 40€/motti parempi? Näin on kulut katettu ja tuottoprosentti on ollut metsikön vuotuinen kasvu. Jäävä puusto 1000 runkoa kasvaa korkoa seuraavaan hakkuuseen
Sopimukseen on hyvä saada, että omistajuus siirtyy vasta maksettaessa
Samaa asiaa ajava klausuuli on myös, että puiden kaukokuljetus saa alkaa vasta kun puut on mitattu ja maksettu.
Monille puunvälittäjille raha tulee vasta kun puut on kaukokuljettu tehtaalle, mitattu siellä ja saatu tehtaalta/sahalta tilit, joilla voidaan maksaa maanomistajalle eli myyjälle tilit. Tuo ketju kestää ainakin kuukauden ja joskus pidempään. Tässä on isot riskit jos puunvälittäjällä ei ole kassaa ja puskuria maksaa. Ja nykyään tuskin kenelläkään on käyttökatetta niin paljoa, kun kädestä suuhun mennään. Tällaisen välitystoiminnan rakenne on hyvä ymmärtää, jota harrastavat MHY:t ja muut pienemmät yritykset. Toiminnassa on tavanomaista, että puuntoimituksesta saatavat tilit voivat venyä tai tehdasmittauksessa paljastuu raakkia ja tili jää ohuemmaksi. Siitä seuraakin se, ettei olekaan kassaa maksaa puista maanomistajalle ja puut ovat jo hävinneet toiselle puolelle Suomea tehtaan pihalle. Sieltä on enää paha lähteä omiaan hakemaan takaisin kotiin.
Toki MG, UPM ja Enso ovat sen verran isoja, että taseessa on muutama miljardi ja maaomistajalle löytyy se kymppitonni maksaa samantien. Ja on korjuu/kuljetusyrittäjien toimintaa sujuvoittavaa sallia puiden kaukokuljetus pois heti, vaikka niitä ei ole maksettu maanomistajalle.
Mutta kaikkien muiden toimijoiden osalta, myös sahojen kanssa olisin varovainen ja puut ei saa poistua tienvarresta ennen kuin ne ovat maksettu motomittaan tai pinomittaan perustuen. Tehdasmittauksessa tulee aina raakkia ja puuta häviää matkalle, niin se on epäedullinen maanomistajalle.
Näin tehden maanomistaja (puun myyjä) voi myydä tienvarresta pinon jollekin toiselle jos alkuperäisellä ostajalla ei olekaan kassaa maksaa puista tai kaukokuljetus ei myöskään onnistu.
Ei ole kuin pari vuotta sitten, kun tein kaupat kuusitukki 50e motti 18cm lpm ja 43dm lyhin mitta. Mittalistan katkonta oli pääosin 52 ja 47dm tukkeja, tuo 43dm oli apumitta
Ja pikkutukki eli 15-18cm lpm kuusitukki 38e, siinä oli mitana 37dm-47dm.
Kaupungin työnjohtaja tuli aamulla työpaikalle ja kertoi istuskeleville työmiehille positiiviset asiat;
Olitte ajoissa töissä, mutta unohditte vain aloittaa työt!
Mitä työtä täällä on mahdollisuus tehdä, kun halutaan työperäistä maahanmuuttoa?
Juuri eväsivät thaimaalaisten marjanpoimijoiden tulon, ristiriitaista on halu saada työntekijöitä Suomeen.
Mielikuvissa maalaillaan, että hoitajia tarvitaan pyyhkimään eläkeläisten päitä ja kaikista työntekijöistä on pulaa. No ei ole jos kukaan on rehellinen. Ulkomaalaisille ei ole täällä muuta kuin seksityötä, marjanpomintaa, halpatyötä, nollatuntisopimuksilla myyntityötä. Lähinnä noille edellä mainituille olisi mahdollisuus työllistyä.
Nuoriin kohdistuvat leikkaukset ja verotus iskee tuplaraipalla, jota moni ei ajattele. Ja aiheuttaa hallaa myös valtiontaloudelle, kun nuorien tulevaisuudennäkymiä heikennetään
Eläkeläiset eivät harkitse lapsien tekoa, perheen perustamista, työuran suunnittelua yms tai yleensäkään isompia hankintoja.
Kainuun ”hakkuurästit” on mielenkiintoinen näkemys hakkuumahdollisuuksien puolesta debatoivilta.
Todellisuudessa mitään purettavia rästejä ei ole. Avohakkuut eivät ole rästejä jos metsäsuunnitelman mukaisesti 80v ei tapahdu hakkuuta. Harvennuksien osalta Kainuussa ei ole metsänhoitomallien mukaisesti liian tiheitä kasvatusmetsiä, jotka ovat korjuukelpoisten yhteyksien ulottuvilla ja pinta-alaltaan sopivan kokoisia. Hehtaarin kokoisia metsiköitä, jotka ovat liiasta tiheydestä tärveltyneet löytyy kyllä, mutta niille on syynsä miksi moto ei ole mennyt kohteelle. Hyville puukaupan kohteille Kainuussa harvennus tehdään yleensä ppa 20 josta harvennetaan puolet, joten kyseessä ei ole sekään harvennusrästin purkaminen, vaan ihan taloudellinen päätös ottaa tuottoa metsästä.
Tärkein pointti Paltamon sellutehtaan mahdottomuuteen on muiden metsäyhtiöiden puuntarve Kemin, Oulun ja Pietarsaaren tehtaille. Kainuusta ei yhtään Stora Enson, UPM:n ja Metsäliiton ostamaa kalikkaa tai Tornatorin ja rahastojen mailta hakattavaa tule menemään ”Paltamon sellutehtaalle”, vaikka ne kalikat hakattaisiin tehtaan vierestä.
Kaikki puuntarve on kriittisen tärkeää Kainuusta kuljettaa näille rannikon tehtaille.
Näin ollen Paltamon tehtaan mahdolliset kalikat pitäisi heidän ostaa itse yksityisiltä, josta ei isoja puumääriä ole saatavilla. Tehtaan kokoluokan puutarvetta ei saada isäntien parin hehtaarin harvennuksilta, vaan tarvitaan esimerkiksi Metsähallituksen hakkuista valtavat motit puuta ja sahayhtiöiden tukkien sivuvirroista. Metsähallitus toimittaa myös puunsa rannikolle, joten ei taida onnistua.
Ei tule onnistumaan tämä hanke ilman Venäjältä tulevaa puuvirtaa.
Tarkoittaako Tolopainen tosissaan, että verorahoista tuensaajalle siirretyn euron uudelleen verotus on hyvä tapa pyörittää yhteiskunnan taloutta?
Eläkeyhtiö Varma saa tuloja mm. metsäyhtiöiltä, jotka tulouttavat voitojaan osinkoina eläkeyhtiölle. Nämä osingot ovat useaan kertaan verotettuja ja lopulta päätyvät eläkemaksuihin.
Eläkemaksujen verotuksen pitäminen talouden pyörittäjänä kuulostaa kuin demarien talousnero matias mäkysen puheilta.
Eläkejärjestelmä perustuu jakoon, jossa aiemmat sukupolvet saavat enemmän kuin seuraavat. Oma eläkeikä on 70-vuotta ja ei sitä tiedä geenejään, onko työkykyä kuinka pitkälle. Monella hyväkuntoisellakin alkaa kognitiiviset taidot laskemaan 65-ikävuoden jälkeen tai pää lahoaa jos muuten olisi teräskunnossa. Työn pitäisi olla paljon nykyistä kevyempää jos 70-vuotiaana sitä pitäisi tehdä.
Luultavasti tullaan näkemään vielä monta eläkeuudistusta ja yksi voisi olla, että ikäihmiset tekevät vain puolikasta työaikaa tai kognitiivinen kuormitus puolitetaan verrattuna 35-vuotiaaseen.
Hirvittää katsella nuorisoa, joka on aiempia sukupolvia huonommassa kunnossa. Että heidänkö pitäisi maksaa minun eläkkeet, kun ovat monisairaita jo 30-vuotiaana. Ennuste heille on ennemminkin, että ovat sairauseläkkeellä yhteiskunnan nettosaajina 60-vuotiaina, kuin tekemässä töitä.
Nykyisille eläkkeille tehtiin indeksikorotus 2 miljardia ja samaan aikaan leikattiin nuorison liikunnan tukemisesta 40 miljoonaa, joka oli aiemmin 140 miljoona. Ja mittakaavana siis eläkkeitä korotettiin 2000 miljoonaa! Ja rikkaille eläkeläisille, jotka eivät enää tarviisi rahaa. Ja jotta saatiin tuo 2000 miljoonaa läpi, niin leikataan muualta, kuten sote-palveluista.
Terveyskeskus suljetaan kylältä ja lääkäripalvelut lakkautetaan, mutta saipa ainakin korotuksen eläkkeeseen!
Tässä yhteiskunnassa demokratia on siis eläkeläisten vankina. He ovat aktiivisimpia äänestäjiä ja eduskunta palvelee heitä, vaikka terve yhteiskunta sijoittaisi tuon 2000 miljoonaa nuorisoon ja terveydenhoitoon.
Eläkeläisiltä pitäisi leikata.
Eläkeläisillä on eniten varallisuutta, säästöjä ja omaisuutta, joten indeksikorotukset eläkkeisiin lisää varallisuuseroja ja epätasa-arvoa.Tyypillisesti eläkkeellä oleva pariskunta tarvitsee vähiten lisää rahaa verokassasta. Lapset ovat lähteneet omilleen. Talo, mökit, harrastusvälineet ja velat on maksettu. Metsää on ostettu ja peritty.
Ennen sotia syntyneiden ikäluokat (ennen vuotta 1940) olivat niitä oikeasti pienituloisia eläkeläisiä ja heikossa asemassa olevia. Mutta vuosikymmenet vierivät, 20- ja 30-lukujen sukupolvet alkavat olla hiekkahoidon puolella.
40-, 50- ja 60- lukujen ikäluokat ovat Suomen kultapossukerhoa. Säästöt, sijoitukset ja metsät tuottavat korkoa korolle. Varallisuus alkaa vain kasaantumaan siinä vaiheessa. Rahaa tulee enemmän kuin eläkeläiset käyttävät sitä. Lisäksi kyseiset ikäluokat ovat nuukia elämäntavoissaan ja vanhana sitä muutenkin kuluttaa vähemmän. Esimerkkinä oma äitini käy monesti vuoteen sisarensa kanssa ulkomaan matkoilla ja päivittelevät, kun saavat eläkeläisalennuksia Suomessa niin monesta asiasta. Varallisuutta ja muhkeat eläkkeet heillä. Että nuorempi polvi niitä alennuksia enemmän tarvitsisi!
Onko tämä vain oma yleistykseni ja mututuntumaa, todistakaa että olen väärässä!
Vallalla oleva yleistyshän on heikompiosaisista eläkeläisistä, jotka elävät köyhyydessä. Tätä retoriikka kuulee päivän politiikassa enemmän kuin omaa näkemystäni. Nyt siis vuodet ovat nytkähtäneet eteenpäin ja ei ole enää 1920-luvulla syntyneitä oikeasti köyhiä eläkeläisiä.
Mutta mielenkiintoista, että esimerkiksi pörssiyhtiö Mandatum näkee varallisuudenhoidon megatrendinä, eikä usko demareiden puheisiin kurjistuvasta kansasta. Että juurikin ihmisille kertyy nykyään varallisuutta, kuten kuvailin uusien eläkeläisten ikäluokkien tilannetta.
Eläkeläiset tarvitsevat terveyspalveluita, joista nyt leikataan. Eivät eläkeläiset tarvitse rahaa ja eläkkeiden indeksikorotuksia, vaan ne terveyskeskukset joka kylään!
Tämä on sitä päätöntä demaripolitiikkaa, josta ei päästä vaan eroon vaikka nyt olisi eri päättäjät.