Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Moni metsäyhtiöiden kanssa puukaupan tehnyt voi kokea pettymystä jos on maksanut sertifionnit ja omalla hakkuualalla on säästöpuuta pystyssä ja maassa. Sitten kun katsoo tämän raakkukohteen hakkuualaa, ei siellä ole yhtään säästöpuuta vaikka 50ha aukkoa. Mitä virkaa on sertifioinnilla jos metsäyhtiö kuitenkin ostaa puuta tällaiselta tilalta?
Toivoisin metsäyhtiöiden pitävän kiinni sertifiointien lupauksista, kuten mm 45m suojavyöhykkeestä tällaisiin kohteisiin.
Toinen juttu täällä esillä olleesta ”sosialisoinnista”. En ymmärrä kun pystyssä olevalle joen varren metsälle esitetään spekulatiivinen arvio mitä voisi saada hakkaamalla sen. Saa sen joen varren lakien mukaan hakata ja puut itselleen vaikka polttopuuksi tai kaverilleen myy eurolla motti. Se että metsäyhtiöt eivät niitä osta, ei ole sosialisointia. Ei metsänomistajat voi olettaa metsäyhtiöiden ostavan aina juuri hänen puut ja jollakin tietyllä hinnalla. Metsäyhtiöt palvelevat asiakasta, ei metsänomistajaa. Erään sahayhtiön slogan on muuten ”asiakaslähtöistä puukauppaa”. Moni maanomistaja käsittää sen väärin ja ajattelee sahan palvelevan hänen tarpeitaan. Ei, vaan maanomistajan metsästä pätkitään puut asiakaslähtöisesti kuten asiakas haluaa ja hänen eduksi on. Se asiakas on siis hiukan isompi taho ja merten takana.
Ikävä tapa metsäalalla on kiistää tieteellinen näyttö asioista. Biologien ja luonnonsuojelun ammattilaisten pitkällinen tutkimustieto haittaa tietenkin maksimaalista hakkuumahdollisuutta.
Metsäalalla siis tehdään omaa näennäistiedettä, joka on haitallista luonnolle. Hakataan niin paljon kuin on mahdollista ja väitetään sen olevan luonnolle sopivaa. Esimerkkinä tämä raakkujen suojelu. Liika valoisuus tekee vahinkoa kasvattamalla mm levää jokeen. Kaikki jotka ovat liikkuneet tammukkapuroilla, tietävät että puro on paskottu pilalle jos metsää on hakattu liian lähelle. Aiemmin kirkas puro alkaa täyttymään mustalla levällä.
Jos sinun talosta otetaan seinälautaa ja katto pois ja sinun puolesta sanotaan, että kyllä sinä selviät siellä, ei ole merkitystä kun kokonaan ei tärvellä sinun kotia.
Uusi ilmiö on myös pesiytynyt metsäalalle ja mm tänne foorumeille. Tieteellinen tutkimus jos ei ole omaan mieleen sopivaa, se yritetään kumota omilla kapeilla havainnoilla. Esimerkkinä: ajelin autolla tienvarsia ja näyttää olevan paljon lintuja. Kyllä niitä lintuja siis on koska minä näin niitä ja täten biologien tutkimus on väärin.
Tämä on osoitus tyhmyydestä ja Amerikassa on tällainen ilmiö ollut pidempään ja nyt alkaa Suomestakin löytyä tätä porukkaa. Eli alemmalle tasolle jääneestä älykkyydestä, kouluja ei käydä ja youtubesta opiskellaan litteän maan teoriaa. Kun ei saa sivistystä, niin ei tapahdu edistystä.
Metsäalalle taitaa eksyä juuri nämä ihmistyypit
Konekuskin olisi pitänyt sammuttaa kone, kun joku tulee lähelle ja jutuille. Tuo on myös yksi karkea rike jota ei ole nostettu esille.
Ei aina ole ennakkotietoa kuka tulee paikalle. Auditointi, tarkastaja, maanomistaja, metsästäjä, marjastaja, poliisi, naapuri jne. Ei tietenkään marjastajilla yms ole henkilökorttia ja kypärää mukana! Tämä laiska konekuski jutellut koneen hytistä, ettei jaksanut tulla alas tai edes sammuttaa konetta!
Harmi kun sattui hänen viimeisenä työpäivänään
Nuorta metsää on hakattu aukoksi ilmakuvien perusteella. Vasta harvennettu 12metrinen puusto
Aiemmassa hakkuussa puut on vedetty samasta kohtaa joen yli. Kuten myös aikanaan 70-80-lukujen taitteessa, kun nykyinen metsikkö on viljelty. Silloin paikalta on hakattu vanha luonnonmetsä aukoksi ja joen yli vedetty puut. Joen raakut on saaneet aiemminkin tuhoja hakkuiden ja puunajon seurauksena.
Enson ohje suojavyöhykkeeksi 45m on varmaankin esitetty maanomistajalle, mutta maanomistaja on halunnut lakisääteiseen rajaan asti hakkuun, eli maksimaalisen paljon.
Sen vanhan rajan mukaan hakkuu tehty nyt, jota kahdessa edellisessä hakkuussa on noudatettu.
Hukkajoessa on lohikalakanta, harjusta hyvä kanta ja hiukan satunnaisesti taimenta kalastusesitteen mukaan.
Onkohan Ensolla ajeltu hyvänä aikeena, että ennen syysrauhoitusta pitää hakkuu tehdä. Niin tai näin, aina väärinpäin.
Mitenhän kalastuksessa raakut talloutuu, kun Jasper Pääkkönen kahlaa kalastamaan jokeen. Tässä Hukkajoessa siis harrastetaan perhokalastusta
Stora Enso kertoi ettei ota leimikon puita käyttöön
Mitä niille käy? Jäävät tienvarteen pinoon? Maanomistaja myy tienvarresta toiselle yhtiölle? Ostaako raakkujen murhilla tahrittuja kalikoita UPM tai Grouppikaan tien varresta?
Ehkä menevät energiapuuksi paikalliselle polttolaitokselle, niissä ei ole vielä merkitystä puun alkuperällä
Olisi muuten uusi jättimäinen kohu jos Enso olisi ehtinyt ajattaa puut tienvarresta tehtaalle ja seuraavaksi selviteltäisiin missä selluerässä on raakkupuista tehtyä sellua. Siinä olisi pitänyt tehtaan kentät hävittää joka kalikasta polttoon ennen kuin loppuasiakkaalle voitaisiin todentaa selluerän olevan puhdasta.
Nyt olisi median myös hyvä perata onko yhtään tukkirekkaa ehditty ajattaa tienvarresta eteenpäin!
Kysymysmerkkejä on paljon. Olisiko Enso hoitanut itse miten tiedotuksen ja millä aikataululla jos tätä ympäristövahinkoa ei olisi ”havaittu”. Eli Enso havaitsi asiat vasta kun tuli rikosilmoitus heille. Eivätkö he tosiaan olleet/olisi itse ”havainneet” tätä?
Viimeksi 2011 tehdyssä harvennuksessa samalle kuviolle on käytetty samaa ylityspaikkaa ja sen viranomaiset huomasivat vasta puolen vuoden kuluttua tapahtumista. Kuka oli silloin puunostaja? Oliko sama Enso
Kun ympäristövahinko ”havaitaan” myöhään ja tässäkin tapauksessa asiasta olisi tiedotettu marras-joulukuussa lumien aikaan, niin vahinkojen laajuus olisi jäänyt epäselväksi ja todistelu rikosoikeudellisesti= Tuura olisi päässyt pälkähästä
Jotkut ymmärtävät tahallaan väärin tai tyhmyytään kun puhutaan hakkuiden vähentämisestä
Hakkuiden vähentäminen ei tarkoita harvennusten vähentämistä ja metsien jättämistä ränsistymään.
Luontokadon ja hiilensidonnan ongelmat poistuisi kun palattaisiin metsänhoitosuositusten mukaisiin uudistamisrajoihin. 20-40 vuotta nykyistä pidempään pitäisi kasvattaa varttunutta metsää vielä ennen avohakkuuta.
Itseasiassa yksityismetsissä merkittävissä määrin näin tehdään, valtaosa yksityismetsänomistajista ei hakkaa 60v varttunutta metsäänsä vielä aukoksi, vaan jättää sen ylisukupolvisesti seuraaville.
Tästä olisi mielenkiintoista nähdä Luken malleja, vähenisikö hakkuumäärät juurikaan jos näin toimittaisiin valtakunnallisesti? 100v metsän päätehakkuussa on enemmän motteja, joten dramaattinen väheneminen ei voi olla kyseessä.
Kritisoisin hiukan metsäalan viherpesua, että metsätalous ja metsäteollisuus on hiilineutraalia
Yksi koominen slogan metsäyhtiöltä on ”ilmastotekoja, joka päivä”
Onko kukaan laskenut mikä on todellinen hiilijalanjälki, kun ensin ajellaan dieselmaastureilla suunnittelemassa toimenpiteet metsiin, sitten ajellaan lisää isoilla koneilla ja polttomoottoreilla kun hakataan aukoksi. Kaivinkoneet kuskataan taas kohteille ja istuttajat sen jälkeen myös. Taimitarhalla taimien kasvatus vie sähköä, vettä, polttoaineita ja lopulta taimien kuskaus hakkuuaukolle tuo vielä lisää ajelua polttomoottoreilla. Taimet on pakattu kertakäyttöisiin pahvilaatikoihin ja laatikossa olevista taimista ei saa samaa vertaa pahvia kuin kulunut laatikon valmiatukseen.
Joka vaiheessa valtava määrä fossiilisilla polttoaineilla ajelua hehtaaria kohden.
Lopputuloksena kaikesta tehdään esimerkiksi pahvilaatikoita joihin pakataan metsäpuiden taimia.
Ja kun metsä hakataan aukoksi 60-vuotiaana, ei se ehdi olla parhaana hiilinieluna kuin hetken, ikävuodet 59-60.
Eli yhden vuoden kun taas aloitetaan alusta. Jos tällaisella kierrolla mennään esimerkiksi 500 vuotta, metsä on hiilinielu kahdeksan vuotta ja päästölähde 492 vuotta.
Puuki jos katsot sopimustasi, hinta on per/hehraari
Mättäitä tulee sen verran mitä kohteelle voi tehdä. Sinun kohteelle ei tullut enempää, osasyy koska tarjoilit niin paskan työkohteen kaivurille. Olisit ajanut risut pois sieltä. Sopimukseen tuskin kuuluu risujen pakkaus kaivurilla. Ei ole vaikea homma, mutta aikaa siihen menee ja kuka sen maksaa.
Turhaan rettellöit asiasta.
Sopimuksessa oleva määrä mättäitä on tavoitemäärä joka pyritään tekemään. Aiheeton reklamaatio jos rettelöit tuollaisesta.
Lisäksi kivisyys ja kallio estävät niihin kohtiin mättäiden teon. Muokkausmäärä esim 1800 mätästä hehtaarilla on teoreettinen määrä, jonka voi tehdä jalkapallokentälle tai pellolle. Kaikki ojat, säästöpuut, puskat yms vähentävät metsämaalla todellista määrää.
Lisäksi yhtiöt saavat metsänomistamisen kannattavaksi ilman kemera-tukia. On verorahojen täydellistä haaskaamista jakaa sitä taimikoiden raivauksiin. Oikein tehtynä ja oikeissa käsissä metsätalous on kannattavaa ilman valtion tukiakin.
Lisäksi jos tarvitaan apua myhistyksiltä puukaupan tekoon, pitäisi tuollaisilta maaomistajilta pakkokeinoin ottaa metsät pois.
Metsänomistaminen on Suomessa liian monen maanomistajan osalta täysin väärissä käsissä.
Jaksollinen metsänkasvatus sopii harvoille maanomistajille.
Aukon tuotto menee siinä jos raivauksen missään työlajissa ja vaiheessa ollaan ajoitettu toimenpide vääriin.
Työssäni törmään liian paljon yksityisiin maanomistajiin, joille varhaishoito maksaa 400e/ha kun ollaan yksi-kaksi vuotta myöhässä. Sitten samoin taimikonharvennus menee myös tuntityön taksoilla 800e/ha ja kalliiksi tulee. Ja ensiharvennuksen tilit menee viimeistään siinä, kun ennakkoraivauksesta on saatu vaikean luokan kohde. Sitten taas hakataan aukoksi ja uudisalan raivaukset ja mätästys/istutus syö hakkuutulot.
Lopputulemana tällaiselle maanomistajalle olisi sopinut jatkuva kasvatus. Nyt tuossa metsätalouden rumbassa ei tienannut kuin yrittäjät ja puunostajat. Sekä verottaja jokaisessa kaupan vaiheessa. On muuten valtiolle melkoinen lypsylehmä tällainen esimerkin mukainen metsänkasvatuksen kierto ja maanomistaja.
Kuka leikkiin ryhtyy ja alkaa hakkaamaan aukkoa, pitää leikki myös kestää ja olla ajoissa sahan kanssa palstalla. Metsäsijoittajat osaavat tuon paremmin ja ei ole varaa laittaa rahaa sahatöihin liikaa. Varhaishoito pitää tehdä aina kun se nopeaa ja kanto vielä sentin luokkaa. Taimikonhoidossa on iso ero kustannuksissa, onko sahattava puusto tuuman vai 4cm
Irvokkainta tässä on aina maanomistajan väärä käsitys sahatyön kustannuksista ja väittelyt vaikeusluokasta miksi työ maksoi niin paljon. Lisäksi metsänhoitopalveluita myyvät yhtiöt monesti myyvät taimikonhoidon kiinteällä hinnalla joka on vaikeusluokkaan nähden alakanttiin. Maanomistaja palkitaan halvalla raivauksella ja yhtiö ottaa tappioksi metsurin toteutuneet kustannukset työstä. Esim maanomistajalle myyty taimikonhoito ajanmenkin arviolla metsuri tekisi hehtaarin päivässä ja todellisuus rästitaimikossa on 0,5ha päivässä