Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Jätevesi/liete-keskusteluun omakohtainen tutkimustulos.
Huussin takana ihmislannan voimalla kasvoivat haavat uskomattoman suuriksi. Tuossa vinkiksi jätevesien käytölle hiilen ja-paskansidontaan, ainakin haavat tykkäävät.
”Merellä olevien seurantapisteiden tulosten perusteella jätevesien aiheuttamat haitat ovat kuitenkin vähäisiä.”
– Eli avomerellä havaitaan Helsingistä purkautuvat jätevedet? Ja sielläkin kuraa niin paljon että näkyy. Huh huh, mikähän on tilanne rannassa.
”Keinot vähentää jätevesien ylivuotamista mereen ovat Heinosen mukaan olemattomat”
– Miten sitten jos laittaisi tulpat sinne purkuputkien päähän? Eipä valuisi enää mereen ei. Nousisi viemäreistä kaduille ihmisten ihmeteltäväksi. Tutkijoidenhan mukaan se ei ole haitallista ”ei ole suoranaista haittaa ihmisille”
Muutamia poimintoja artikkeleista tuosta Helsingin väitetystä jätevesiongelmasta:
”Ympäristötarkastaja Ville Hahkala Helsingin ympäristöpalveluista vahvistaa että hajuhaittoja saattaa olla. Tämä kuitenkin johtuu aurinkoisella säällä kuivuneista hajulukoista. Hajulukot siis falskaavat. Isompaa ongelmaa ei ole. Hän on myös selvittänyt ettei jätevesiä ole ylivuodettu mereen
Tutkija Vahtera Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista kertoo, että merellä olevien seurantapisteiden tulosten perusteella jätevesien aiheuttamat haitat ovat kuitenkin vähäisiä.
Kaikki kuormittavat tekijät huomioon ottaen, jätevesien ei ole todettu merkittävästi heikentävän vedenlaatua, eikä siitä ole ollut suoranaista haittaa ihmisille, sanoo tutkija Vahtera. ”
Kuulostaako ongelman vähättelyltä? Osaa ne Vihreätkin kiistämisen ja vähättelyn
Metsäasioihin liittyen…Tämä sama kiistämisen ja vähättelyn ilmiö on itseäni v..t.nut metsäalalla toisen äärisiiven, eli sellunkeittäjien kannattajien toimesta
Metsälaki on täysi vitsi.
Tuossa on kaksi vahvaa sanaa, jotka tuovat vahvoja mielikuvia voimasta ja järjestyksestä, Metsä ja Laki. Näin kaupunkipiipertäjät tuudittautuvat uskomukseen järjestyksestä ja laista metsissä.
Tämä ”laki” on tehty yhdessä metsäteollisuuden ja etujärjestöjen sanelemana. Metsälaki suojelee käytännössä vain kohteet, mihin ei muutenkaan mentäisi tekemään yhtään mitään. Kalliot, kivikot, jyrkänteet, erilaiset puuttomat alueet yms. ovat suojeltuja. Käytännössä ajan ja rahan tuhlausta suojella joutomaita.
Mutta itse metsiä ei suojele mikään laki. Metsissä saa tehdä mitä vain, on vain ohjeelliset suositukset. Rikkomuksista ei tule seuraamuksia, on vaikea todeta mitään näyttöä mistään, sekavat tulkinnat eikä ennakkotapauksia, niin ketään ei voi tuomita, vaikka tärvelisi puron ja hakkaisi uhanalaisien lajien elinympäristön. Oikeuslaitos ei mahda metsäalalle mitään.
Käsittämätöntä on lain tulkinta luonnontilaisuudesta, luonnontilaisen kaltaisuudesta jne. Jos joku aivoton änkyrä on joskus pilannut kohteen luonnontilaisuutta, niin tulkinnan mukaan se ei olisi enää arvokas ja sitä saa pilata lisää! Maalaisjärjen mukaan se puro on edelleen siinä, tosin huonossa kunnossa ja sen säästämällä sen kunto paranee.
On vain hyvä, että Vihreät esittävät Metso-ohjelmaan lisärahoitusta. Kun mikään laki itse ei suojele vanhoja metsiä, tarvitaan rahaa pakkokeinojen sijaan.
Törmäsin tänään vanhaan, noin 170-vuotiaaseen pinta-alaltaan suureen kuusikkoon. Ollut luonnontilassa 100-vuotta, aikoinaan mm. harsittu männyt pois. Sen jälkeen kehittynyt ilman ihmisen vaikutusta. Olen liikkunut töiden vuoksi paljon metsissä, niin oli pitkän tauon jälkeen ihmeellistä huomata mitä kaikkea löytyy pitkään luonnontilassa olleesta metsästä! Oli elämys liikkua ja tutkia siellä. Luontoarvoja ja tärkeitä elinymäristöjä löytyi pitkä litania. Uhanalaisia lajeja, harvinaista runsaslahopuustoista luonnontilaista metsää. Mutta mikään laki ei suojele metsää. Tämäkin vanha metsä on leimikossa ja hakkuu tulossa. On metsänomistajan vapaaehtoinen päätös ehdottaa I-luokan Metso-kohteeksi.
Jos minulla vuosittain tulee koluttua läpi 5000ha metsiä, niin todellakin, tällaiset vanhat metsät ovat harvinaisuus. Monotonista ja hyvään kasvuun saatettua talousmetsää löytyy, näitä sitä on tullut tallattua. Suomessa on tehokkaasti saatu metsähehtaarit kasvukuntoon palvelemaan ”kolmea suurta”
”Ongelma on, että metsätalouden kontolle työnnetään maailman pelastusohjelma joka on luotu hämärtämään todellista ongelmaa. Ongelmaa jota kokoajan pahennetaan fossiilisia polttoaineita käyttämällä”
Jos Venäjän metsät saataisiin savotoitua vajaatuottoisista kasvukuntoon, puhuttaisiin jo eri kokoluokan hiilensidonnasta. Suomi on aika pieni pläntti kuitenkin. Lisäksi täällä on metsähehtaarit aika isolla ja hyvällä prosentilla jonkin tason metsäsuunnitelmassa ja kasvukunnossa.
Tai tuota kun toteuttaisi oikeastaan missä päin maailmaa tahansa, eli joutomaat ja aukeiden maapohjien metsittäminen. Parempaa kasvuakin kuin täällä pohjoisessa Suomessa
Itse pidän ongelmana ja vääränä, että metsäkeskustelut johdetaan ilmastonmuutokseen ja maailman pelastamiseen. Väittäisin ilman että linkitän tutkimuksia; että metsien käyttö on täällä sellaista, mihin muun maailman pitäisi pyrkiä ja ottaa mallia meiltä
Ydin se näissä vihreiden metsä- ja avohakkuu keskusteluissa on meille paikallisille ihmisille aiheutuvat ongelmat ja paikalliselle luonnolle aiheutuva monimuotoisuuden heikentyminen.
On vain hyvää ravistelua, että valtion suuret hakkuut on nostettu esille.
Puukilta ja Jätkältä hyvin kirjoitetut sanat. Samaa mieltä täälläkin
Mietin vain, millainen ekokatastrofi aiheutuisi jos tarvittava puumäärä noukittaisiin jk:n poimintahakkuilla. Käsiteltävän metsäalan määrä olisi suuri myllerrys metsiin vrt nykytila
Näitä kommentteja kun lukee, niin huomaa selluteollisuuden propagandan saastuttaneen aika tehokkaasti ihmismieliä
Metsäteollisuuden voima näkyi tuossa kartellikäräjillä.
Että aika isoa linnaketta vastaan tässä vihreät taistelee.
Metsäala on meidän ikioma katolinen kirkko. Koska meillä ei ole kirkon muodossa tuota konservatiivista ja vanhoillista laitosta, jolla on voimaa ja valtaa, niin meilläpä on metsäteollisuus ja metsäalan vanhat jäärät!
Metsätalouden ja luonnonsuojelun välisessä vuoropuhelussa on aina toistunut sama kaava. Vanhoillisuus vs. uusi tieto. Historiaa on hyvä tuntea.
Syklin ensimmäisessä vaiheessa kaava noudattaa seuraavaa:
– Havaittu ympäristöongelma kiistetään
– Vahinkoja vähätellään
– Haukutaan vastapuoli piiperöiksi
– Kiistetään paskapuheena kaikki
Aika kuluu, pyörät pyörii ja karavaani kulkee. Seuraavassa vaiheessa luonnolle aiheutetut haitat ovat jo todennettavissa. Tiedetään mistä johtuu, missä syyt ja mitä pitäisi tehdä. Kaava kuitenkin mennyt aina näin;
– Kiistetään edelleen kaikki. Pelataan aikaa
– Metsäala muuttaa hitaasti toimintatapojaan
Nyt jälkeenpäin katsottuna näitä metsätalouden ja luontoväen taisteluja
Niin mm.
– nykyinen Urho Kekkosen kansallispuisto olisi hakattu aukoksi ilman kansalaisaktivismia
– Ruunaan retkeilyalue olisi aukkona
– Nuuksio oli tarkoitus hakata
Jälkeenpäin kuulostaa älyttömältä mitä meinannut tapahtua. Nykyään ei voisi puhuakaan vastaavista metsätalouden toimenpiteistä, mitä tehty aikoinaan. mm. seuraavista on väännetty ja vengattu, ennen kuin metsäala taipunut
– Metsä- ja soidenojituksen aikakausi
– Vesakkomyrkyt
– hakkuualojen pienentäminen, säästöpuut, maisemapuut, lahopuut
– käsittelemättömät, raivaamattomat alueet
– Maanmuokkauksen muutuminen ja vesiensuojelun huomioiminen
– Metsien muiden käyttömuotojen huomioiminen
– Metsälajiston huomioiminen
Huomioitavaa, että joka ikisessä näistä esimerkissä on käyty mainitsemani kaavan mukainen taistelu ja aikaa on kulunut, ennen kuin tavat muuttuvat
Kansalaisaktivismilla on merkitystä. Missä tilassa oltaisiin ilman näitä ”piiperöitä”?
Toivoisin tilanteen kääntyvän puukaupassa ympäri, eli kuten täälläkin väläyteltiin;
Leimikolle hinta lasketun(arvioidun) puumäärän ja tukkiprosenttien mukaan. Maksu KOKONAAN ennen hakkuuta
Tämän jälkeen olisi ostajan huolena katkoa tarkasti, ettei tukkia mene kuiduksi ja saanto vastaa kauppahintaa.
Metsänomistajan ei tarvitsisi käyttää sekuntiakaan tällaisiin katkontaan liittyvien asioiden veivaamiseen ja hakkuulla tilanteen valvomiseen
Nykyinen tilanne on menneisyyytä, kun puunmyyjä saa tilin kokonaisuudessaan vasta hakkuun jälkeen
Nuorempana metsäammattilaisena itseäni EDIT vanhemman sukupolven asenteet luonnonhoitoon- ja suojeluun liittyen.
Jospa nuorempi sukupolvi olisi fiksumpaa ja arvostaisi luontoakin, helpottaa kunhan saadaan eläkkeelle ja hautaan nämä vanhat jäärät.
Vanhoina vuosikymmeninä oli yltäkylläisyyden aikakausi, vanhaa metsää oli mitä lahmata ja käsitellä millä keinoin tahansa, pinta-alaa riitti.
Sama yltäkylläisyyden aika on vielä sademetsissä ja Venäjän metsissä. Jonnekin Venäjän havumetsäalueelle tehtävä 150ha:n aukko, johon ei mitään säästöpuita tai tekopökklöitä tehdä, ei vaikuta heikentävästi isossa kuvassa alueen monimuotoisuuteen. Ympärillä on vielä yltäkylläisesti koskematonta. Siellä pätee vielä nämä vähettelevät kommentit miten luonto kyllä kestää
Metsätaloutta kritisoivissa keskustelussa puolustavat kommentit on järjestään tasoa:
”Koska joku mökkiläinen näkee takapihan metsässä hyvin lintuja ja marjoja, niin silloinhan kaikki on valtakunnassa hyvin ja mitään ongelmia ei ole.”
ja
Biologien tutkimukset voidaan väitellä suohon toteamalla, että omalla metsälenkillä ainakin minä näin paljon lahopuuta!