Käyttäjän Husq165R kirjoittamat vastaukset
-
Edelleen, eliitin kovasta ytimestä tulee toistuvasti kysymyksiä jk:n eri kuvioiden kehitysluokista yms. ”taimikkokuvioiden kasvuista”. Joskus tulee mieleen että kannattaisiko perehtyä ihan perustermistöön. Ennen kuin kiihkon vallassa alkaa tykittämään.
Nokittakaa 1,5 metriin/v, niin näyttää paremmalta vs. jk.
Tarkoittaneeko tuo esim. seuravaa. Jos Lahden liepeillä on metsokanta räjähtänyt kasvuun (2 poikuetta nähty !), niin se ei sitten olisikaan merkki koko Suomen metsokannan tilasta.
Ai syy? Jostain viestien määräkilpailusta olen lukenut.
Liekö uskaltanut aamulla jättää reppua taimen alaoksalle, että vielä iltapäivällä ylettyisi.
Timpe. Kellarin Visa kyseli kehitysluokista. Häntä avustin perusteissa.
Olen kuullut myös, että siellä voi olla erilaisia kohtia ja joskus kaksi eri puulajia toistensa lähellä. On se outoa, mutta ei ehkä tottakaan. Epäilyttävää kyllä.
Olen lukenut jostain, että jk:ssa ei ole erikseen taimikoita ja päätehakkuukuvioita. Samalla puolikkaalla ha:lla on eri ikäisiä puita. Se on kai koko homman juju. Koko metsä on yhtä kuviota.
Se koko idea taitaa vähän erota aukko-taimikko-eh…-ajatuksesta!
Ottamatta kantaa menetelmien eroihin.
Ikään kuin jaksollisen menetelmän taustalla ei olisi joku uskonto tai ideologia. Ihanko totta!
Kiihkon määrästä päätellen vaikuttaa olevan pelon sekaista hurmosta. Puolustautumisen vimma herättää ajatuksia.
Kaikki menee läpi kunhan vaan tulee oikeasta osoitteesta!
Me hieman epäuskoiset alamme huomata että perunakellarin eliitin sankarihahmoja ovat ne, jotka saavat poltettua raivurissa 9l/ha saaden poikki alle makkaratikun kokoisia pihlajavesoja uudistuskypsästä metsästä. Kolmen vuoden välein sama show.
Tätä tuuliviirimäistä ääripäätä ei sovi arvioida. Ei järkevyyden, ei kannattavuuden, eikä mistään muustakaan näkökulmasta.
Mutta kyllä, jk:ssa on tuottavuuden ja taimettumisen kanssa ongelmia!