Käyttäjän Husq165R kirjoittamat vastaukset
-
Pahoittelen toistoa. Miten tuon äskeisen esimerkin tilan kuviot tai niiden kehitysluokkamäärät vaikuttivat alussa mainitsemani päätehakkuun tukkiprosenttiin? (tai tulevat vaikuttamaan siihen seuraavaan hakkuuseen)
Lisäys.
Vastaus: ei millään tavalla. Vaikka toisin näytetään väitettävän.
Sen sijaan joillekin kirjoittajille voisi olla paikallaan miettiä vaikka muutaman minuutin ajan että onko sanottavaa, onko jo sanottu, onko mitään järkevää sanottavaa, osuuko aiheeseen jne. Vaikuttaa vähän siltä että filtteri unohtuu joskus kokonaan.
Trolleja ei pitäisi ruokkia, mutta yritetään vielä kerran jos joku muu osaisi selittää näitä luonnon ihmeitä.
Hakkuutin 3,4 ha päätehakkuukuusikon talvella 21-22. hakatun kuvion ympärillä, lähellä ja kauempana, on monenlaisia kuvioita. Yhdellä sivulla ojitettua suota, yhdellä sivulla 14 m pian eh-männikköä jne. Muutaman sadan metrin säteellä tuosta nykyisestä avohakkuualasta löytyy monenmoista pituutta, eri puulajeja, eri tyyppisiä metsämaita, hakatun kaltainen päätehakkuuvuoroaan odottava ala jne. Kuvioita palstalla n. 30 kpl.
Miten tuon tilan kuviot vaikuttivat alussa mainitsemani päätehakkuun tukkiprosenttiin? (tai tulevat vaikuttamaan siihen seuraavaan hakkuuseen)
Se on se kysymys, ei tasainen kassavirta, hoitotöiden mielekäs jaksottaminen, henkilön metsävarallisuus tai vaurastumisen tunteen kokeminen. Vaan nimenomaan ympäröivien kuvioiden ja niiden osuuksien vaikutus tuon hakatun ja tulevaisuudessa hakattavien alueiden tukkiprosenttiin.
Siinähän sitä tulikin (Puuki, AJ) perustelut kehitysluokkajakauman vaikutuksesta tukkiprosenttiin. Olette te kyllä mainioita noissa pyörittelyissänne.
Esim.
Tilalla A on 50 ha päätehakkuukypsää metsää.
Tilalla B on 50 ha hakkuaaukkoa ja seassa vaikkapa vähän varhaisperkausikäistä taimikkoa ja sen sellaista.
Molempien metsätilojen kehitysluokkajakautuma on ”vääristynyt”. Tukkiprosentit vaihtelevat merkittävästi verrattuna toisiinsa. Ja tukkiprosentin yhteys tilan sisäisiin kehitysluokkajakaumiin onkin ilmeinen.
Jos kehitysluokkajakautuma on saatu optimaaliseksi, silloin metsässä tehdään melko tasaiseen tahtiin hoitotyöt, harvennushakkuut ja päätehakkuut.
Edelliset eivät millään tavalla liity keskenään toisiinsa, saati sitten tukkiprosenttiin. Taimikoita jätetään Suomessa valtavasti hoitamatta riippumatta kehitysluokkajakautumasta. Ja toisaalla taimikoita hoidetaan riippumatta kehitysluokkajakaumasta. Samoin jotkut hoitavat (tai ovat hoitamatta) harvennukset täysin riippumatta kehitysluokkajakautumasta.
Tasainen kassavirta mahdollistaa päätehakkuukohteiden kasvattamisen riittävän järeiksi.
Edelliset eivät millään tavalla liity keskenään toisiinsa, saati sitten tukkiprosenttiin.
Ei siitä näköjään paljoa jäljelle jää kun viestien suureen määrään tähtäävä kirjoittaja alkaa selittelemään päivänselvää asiaa päinvastaiseksi kuin mitä se on. Ei paljoa faktojen perään katsota ja logiikka heitetään ongelmajätteeseen jo alkumetreillä. Merkillisen vähän kritiikkiä/perustelujen kyselyjä noille nollakirjoittajille suuntautuu tällä palstalla. Vai onko sitten tilanteeseen totuttu ja perustelujen kyseleminen todettu hyödyttömäksi.
Vaikka tiettyjä kirjoittajia näköjään kuuluukin yrittää kurmoottaa, niin jotain kohtuutta voisi harkita.
”Saat parhaan tuoton metsistäsi, kun ikäjaukauma metsissäsi on kaavion mukainen. Täyttä hölynpölyä!”
No onhan se hölynpölyä. Ja että ikäjakauma vaikuttaa tukiprosenttiin, no jopas.
Kuvitellaan että henkilö X (25v) saa perinnöksi hakkuukypsää tukkimetsää 5 ha. Puun hinta ennätyskorkealla ja ensiasunnon ostaminen käsillä, pankki haluaa kovaa korkoa. Ei hakata, koska ikäluokkajakauma.
Jatkan vielä jälkeenpäin. Olen osakkaana kuolinpesässä. Kp:n metsäpalstastan pinta-alasta ehkä 20% harvennettiin toiseen kertaan. Loput 80% pinta-alasta eri kokoista taimikkoa. Ostin vierestä saman suvun, jo heidän kuolinpesiensä jälkeen jaettuja taimikkovaltaisia tiloja omasta mielestäni minulle edulliseen hintaan. Suurella todennäköisyydellä 5v sisällä alkuperäinen kuolinpesä lakkaa olemasta ja muodostuvasta kokonaisuudesta (3 tilaa) enää pari prosenttia on ”isoa” metsää. Siirrän tilan perilliselleni n. 25-30 v. kuluttua. Toivottavasti ottaa vastaan ilman suurempaa harmitusta, vaikka kehitysluokat on (edelleen) epätasaiset.
”Monimuotoisuuden köyhtymisen jatkumisen lajikato ei liene ongelma, vaan hyvä asia.”
Varmuudella en ymmärrä minäkään.
Ihan perushyvä. Kovalla tinkimisellä euro lisää ehkä, jos et jo tinkinyt. Riippuu tietysti monesta muustakin asiasta kuin 4ha:sta ja Lounaasta.
Täytyy muistaa, että näillä keskustelupalstoilla on muutama tunnettu ”kehuja”, jotka haluavat kertoa kaikille kerran-pari viikossa kasvuun ja hintaan 30% todellisen päälle ja kiertoaikaan 30% todellista vähemmän. Jotkut sitten jopa toistaa noita parin tyypin juttuja totena.
Suomea uhkaa tulevana syksynä poikkeuksellisen monta katastrofia, kaikki samaan aikaan:
Selkeänä ykkösenä metsien holtiton vanheneminen.
Muita vitsauksia matkalla armageddoniin on hankala laittaa pahemmuusjärjestykseen, mutta ne ovat:
-sähkökantaverkon romahtaminen (datakeskukset)
-eläkejärjestelmän kaatuminen
-energiakaaos (sähkön kwh-hinta useisiin euroihin)
-hallitsematon muuttoliike kaupungeista maaseudulleLista varmasti täydentyy vielä ja jotain saattoi unhoittuakin.
Näinä päivinä onkin varmaan mukava lämpötila p-montussa.
Itse kellarikisassa mielenkiintoinen asetelma. Toinen ei pääse ikinä pois ja toinen ei taida uskaltaa mennä, viivähtämään kyllä mutta ei lukittautumaan. Postimäärässä vp johtaa melkein 500:lla. Tsemppiä aj!
Juuri kuviokohtaisesti VK ne laskeekin. Ei kai perusperiaate mihinkään ole muuttunut, vaikka tältä päivältä kasvuluvut vielä puuttuvatkin. Kukaan ei ole niitä vaan muistanut vielä päivittää. AC:llä tosin voi kasvaa jossain kohtaa enemmän!