Käyttäjän Husq165R kirjoittamat vastaukset
-
Lähdekritiikkikään ei olisi pahitteeksi kun noita metrejä ja vuosia ryhdytään totena toistamaan.
On niitä nuoleskelioita Suomessa enemmän kuin muutama. Maalaisliittolaisilla on kai joku oma seuransakin, missä koortinoidaan kieliä idän suuntaan.
Vielä täydennyksenä Metsuri motokuskin viestiin.
Jos saat energiafirmalta tarjouksen, missä kuitujen hinnat noudattaa sellufirmojen tarjousta niin tilanne on hyvä.
Energiaa ostaville kelpaa ne räipät ja latvatkin mukaan, eivät vingu normitapauksessa ennakkoraivauksista. Jos taimikonhoidot on tehty ajallaan, ei usein tarvettakaan. Saanto kasvaa ja saat siitä metsälöstä hyvän näköisen. Ne saattaa myydä edelleen ne kuitukalikat sellunkeittoon, mutta se on heidän murheensa.
Ja se mainittu Kemera vielä mukaan.
Timppa: ”..tosin päätehakkuun yhteydessä, keskihinnaksi tuli yli 20 euroa/m3. Jos kertymää on 50 m3/ha, niin hehtaarilta pitäisi saada vähintään 1000 euroa.”
Sillälailla. Jokaisella itseään kunnioittavalla keskustelupalstalla on todellisuudesta irtaantumassa olevat, oman haavemaailmansa maalarit. Leveä pensseli.
Nokitan Apropoolle eh-puiden hinnan, ettei hänelle vaan syntyisi ylisuuria odotuksia: 40 €/m3, eli 2000 € /ha. Tuon alle älä Apro myy.
Kuvaaja ja vuotaja taisi löytyä, susi lammasten vaatteissa. Pattijoen oma tyttö J. Autio (lest. kesk.). näytteli muutaman kuukauden kaveria että pääsi bileisiin ja sai luottamusta sen verran että antoivat kuvata. Sai sitten iskettyä. Jotkut pettää aina, tosin olisi pitänyt tarkistuttaa taustat.
Uskomatonta. Nyt tuo sama trolli väittää tietävänsä tavoitteeni metsänomistajana ja välillisesti rahatilanteeni ”kasvatella muita kuvioita”.
Vielä aamulla nimim. Visakallolla tukkiprosentin ja palstan kehitysluokkajakauman välillä tuntui olevan vahva yhteys. Joka osoittautui siis täydeksi huuhaaksi.
Tuolla tasolla liikutaan sitten tällä keskustelupalstalla. Ei tosin yllättänyt.
Pahoittelen toistoa. Miten tuon äskeisen esimerkin tilan kuviot tai niiden kehitysluokkamäärät vaikuttivat alussa mainitsemani päätehakkuun tukkiprosenttiin? (tai tulevat vaikuttamaan siihen seuraavaan hakkuuseen)
Lisäys.
Vastaus: ei millään tavalla. Vaikka toisin näytetään väitettävän.
Sen sijaan joillekin kirjoittajille voisi olla paikallaan miettiä vaikka muutaman minuutin ajan että onko sanottavaa, onko jo sanottu, onko mitään järkevää sanottavaa, osuuko aiheeseen jne. Vaikuttaa vähän siltä että filtteri unohtuu joskus kokonaan.
Trolleja ei pitäisi ruokkia, mutta yritetään vielä kerran jos joku muu osaisi selittää näitä luonnon ihmeitä.
Hakkuutin 3,4 ha päätehakkuukuusikon talvella 21-22. hakatun kuvion ympärillä, lähellä ja kauempana, on monenlaisia kuvioita. Yhdellä sivulla ojitettua suota, yhdellä sivulla 14 m pian eh-männikköä jne. Muutaman sadan metrin säteellä tuosta nykyisestä avohakkuualasta löytyy monenmoista pituutta, eri puulajeja, eri tyyppisiä metsämaita, hakatun kaltainen päätehakkuuvuoroaan odottava ala jne. Kuvioita palstalla n. 30 kpl.
Miten tuon tilan kuviot vaikuttivat alussa mainitsemani päätehakkuun tukkiprosenttiin? (tai tulevat vaikuttamaan siihen seuraavaan hakkuuseen)
Se on se kysymys, ei tasainen kassavirta, hoitotöiden mielekäs jaksottaminen, henkilön metsävarallisuus tai vaurastumisen tunteen kokeminen. Vaan nimenomaan ympäröivien kuvioiden ja niiden osuuksien vaikutus tuon hakatun ja tulevaisuudessa hakattavien alueiden tukkiprosenttiin.
Siinähän sitä tulikin (Puuki, AJ) perustelut kehitysluokkajakauman vaikutuksesta tukkiprosenttiin. Olette te kyllä mainioita noissa pyörittelyissänne.
Esim.
Tilalla A on 50 ha päätehakkuukypsää metsää.
Tilalla B on 50 ha hakkuaaukkoa ja seassa vaikkapa vähän varhaisperkausikäistä taimikkoa ja sen sellaista.
Molempien metsätilojen kehitysluokkajakautuma on ”vääristynyt”. Tukkiprosentit vaihtelevat merkittävästi verrattuna toisiinsa. Ja tukkiprosentin yhteys tilan sisäisiin kehitysluokkajakaumiin onkin ilmeinen.
Jos kehitysluokkajakautuma on saatu optimaaliseksi, silloin metsässä tehdään melko tasaiseen tahtiin hoitotyöt, harvennushakkuut ja päätehakkuut.
Edelliset eivät millään tavalla liity keskenään toisiinsa, saati sitten tukkiprosenttiin. Taimikoita jätetään Suomessa valtavasti hoitamatta riippumatta kehitysluokkajakautumasta. Ja toisaalla taimikoita hoidetaan riippumatta kehitysluokkajakaumasta. Samoin jotkut hoitavat (tai ovat hoitamatta) harvennukset täysin riippumatta kehitysluokkajakautumasta.
Tasainen kassavirta mahdollistaa päätehakkuukohteiden kasvattamisen riittävän järeiksi.
Edelliset eivät millään tavalla liity keskenään toisiinsa, saati sitten tukkiprosenttiin.
Ei siitä näköjään paljoa jäljelle jää kun viestien suureen määrään tähtäävä kirjoittaja alkaa selittelemään päivänselvää asiaa päinvastaiseksi kuin mitä se on. Ei paljoa faktojen perään katsota ja logiikka heitetään ongelmajätteeseen jo alkumetreillä. Merkillisen vähän kritiikkiä/perustelujen kyselyjä noille nollakirjoittajille suuntautuu tällä palstalla. Vai onko sitten tilanteeseen totuttu ja perustelujen kyseleminen todettu hyödyttömäksi.