Käyttäjän Husq165R kirjoittamat vastaukset
-
Ei ollut huvittavaksi tarkoitettu, minulta taitamattomasti ilmaistu.
Olisi pitänyt laittaa että ”ehkä joidenkin mielestä”. Kun tätä palstaa vilkuilee niin henki lienee se, että Kujalan edustama jk on armageddonista seuraava, yksi pykälä pahuuden ytimen suuntaan.
Olikohan Kujala tms. kun oli puuhamiehenä ja pyöritti EU:n kautta Suomeen samalla uudet metsälait, MHY-pakkojäsenyyden purkamisen ja muut rippeet. Ei ollut kansalaistottelematon, mutta ilmeisen uudistushenkinen, tai petturi. Vaikea nähdä, että S-L Anttila tai Metsähallitus olisi olleet asiassa kärkenä.
Niippäseon, taas kerran. En epäile hetkeäkään, etteikö nimim. Visakallo osaisi mitata kasvua nyt, vaikkapa 15 vuoden päähän. Puiden kasvua, jota ei vielä ole olemassa, mutta mitattavaksi asti kuitenkin.
Taitamattomat joutuu tyytymään simulointeihin, kasvatusmalleihin, joita ovat kehitelleet mm. eri lämpösummille. Simulointi on tässä kohtaa vähä niiku ennustamista, tai valistunutta arvailua. Noihin ei sisälly useinkaan syksyn kriisejä eikä salaliittoja.
Esim. tuollaisia ne kirjoittelee. Monen sorttisia käyriä ne simuloi myös Motti-ohjelmissa yms.
Myöhempi harvennus – Toteutus | Metsänhoidon suositukset (metsanhoidonsuositukset.fi)
Ennen kuin tämä ajautuu siihen, miten stasi mahdollisesti vaikutti otsikon juttuun, voitaneen palata hetkeksi taustoihin.
300 kohdetta vuosittain, ympäri Suomen. Keski-Suomi osa kokonaisuutta, koko maan tulokset valmistuu alkuvuodesta 2023.
Tässä Keski-Suomen tapauksessa 1200 koealaa. (Kasvutappiolaskelmat yms. gradu-tasoa, tosin joku sitä gradua on ohjannut.)
Aikasarja vuodesta 2016.
Olisi nyt hyvä saada rinnakkainen selvitys, mikä olisi kattavuudeltaan suurin piirtein samaa tasoa. Sen jälkeen olisi älyllisesti rehellisempää kiistää tämän selvityksen tulokset.
Koska vaikuttaa siltä, että parempaa tietoa on jossain, olisi hyvä julkistaa se. Toistaiseksi se väitetty ”parempi selvitys” on osoittautunut salassa pidettäväksi.
Tasaikäisrakenteisten metsien korjuujälkitarkastusten aikasarja (metsakeskus.fi)
Metsien ensiharvennukset eivät ole suositusten mukaisia | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)
Moni laji hyötyisi. Asenneilmapiiri on vielä liian isolla osalla maanomistajista ympäristökielteinen, jopa -vihamielinen. Taantumuksellinen perunakuoppa-ajattelu vallalla.
Valtio ja EU yrittää vauhdittaa mutta muutos on hidasta, kuten metsässä yleensä. Asenneilmapiiri kuitenkin muuttuu mm. siksi koska metsät siirtyvät koulutetuimmille sukupolville. Usein siinä porukassa ei ole toimeentulo jokaisesta metsäeurosta kiinni ja näkemykset ovat päivittyneet 1970-luvun ”oikeista”.
P.S. Leenalle terveiset.
Suurinpiirtein noin se kuoriaisten kanssa menee.
Se hankalampi osuus:
”…ihmisen pitäs muuttaa suuntaa luonnon suhteen sillai,että epätasapaino ei lisääntyisi.”
Juu. Aika monessa suunnassa tuo jopa Suomessa ymmärretään. ”Metsäpuolueessa” ei sentään.
Mukava kuulla, että asia vihdoin on tulossa kuntoon. Luultavasti ensi syksyyn kuitenkin menee, että puuntuottajien ”ikuisuusongelma” on sitten lopullisesti pois päiväjärjestyksestä. Firmojen koivuistutukista se oli kiinni.
EDIT
”…koettanut toimia avoimuuden puolesta. Olen kertonut omasta metsänhoidosta ja järjestänyt kesäretkenkin. Vähän vaikeaa siinä olisi huijata, kun tulokset ovat kaikkien tarkastettavissa…”
Milloin sitten retkeläinen AJ vahvistaneekaan ne VK:n tilusten lahopuuta 26m³/ha ja 10 kosteikkoa yms. Pullshittiä nuo tarinat on siihen asti kun ne on vahvistettu. Ja monesta suunnasta vahvistettu.
Myönnän, että Wikipedia ei ole lähellekään lähteiden parhaimmistoa, mutta silti sieltä kopioin pätkiä. Kuinka Kaapo (tai muut lukeneet) kommentoit? Itse en ole Peterin kirjoja lukenut.
Kritiikkiä Wikipediasta:
Puiden salattu elämä herätti kiivasta kritiikkiä, mutta sitä myös kiitettiin. Alan tutkijatkin ovat olleet kahta mieltä, vaikka puiden juurten vuorovaikutusta ei enää kiistetäkään. Toiset puhuvat Wohllebenin tieteellisistä puolitotuuksista, ja tutkimusten pohjalta syntyneistä lennokkaista puiden elämän kuvailuista. Jyrkimmät tutkijat arvostelivat Wohllebeniä faktojen sekoittamisesta spekulaatioihin. Suomalaisista metsäekologian tutkijoista mm.Markku Lajavaara on tyrmännyt Wohllebenin teoksen, väittäen sitä evoluution vastaiseksi koska hänen mukaansa puut eivät auta toisiaan, vaan puiden kesken vallitsee olemassaolon taistelu (HS 16.1.2017).
Toistaalta Wohlleben on saanut kiitosta uuden puiden suhteista korostavan metsäbiologian popularisoinnista (Prof.Suzanne Simard). Tosin silloikin hänen tyyliään on arvosteltu puiden inhimillistämisestä sekä ikimetsän kuvaamisesta satumetsän tavoin.