Käyttäjän Horjumaton kirjoittamat vastaukset
-
*** Tästä metsänhoitomaksujen päättymisestä on ollut kyllä monenmoista tietoa ja tulkintaa tarjolla. Googlettamalla asiasta löytyy monta uutisointia nyt olleen viimeiset maksut joulukuussa 2013. Myös lakiluonnoksessa on maininta yhdistysten oikeudesta tehdä päätöksiä metsänhoitomaksusta loppuvan 1.1 2014 alkaen. Itse en ole yhdistyksen toiminnassa luottamushenkilönä mukana ,joten kysynkin ; onko päätökset v 2013 maksuista tehty jo mennä vuonna ? Sinänsä asia ei minua suuremmin kiinnosta koska 99 % varmuudella jatkan seuran tukemista vapaaehtoisesti.
*** No kyllähän se 60 € raja havutukeilla puhkesi jo syksyllä. Sekä männyn että kuusen käytännön hintataso marraskuun puolivälissä 63-65 €. Ja kuten aiemmin totesin itsekin metsäteollisuuden puustamaksukyky eikun kohoaa. Jopa nuo tämänkin palstan hintataulukot elää ylöspäin myrskyistä sun muista aivasteluista huolimatta. Myös yhtiöitten pörssikurssit on mukavassa asennossa. Metsäteollisuus tunnetusti haistaa noususuhdanteen ensiksi,tosin myös taantumassa ollaan herkkävaistoisia. Se kerkeääkö nousu heijastua puunhintaan koskaan täysimääräisesti on eri asia.
*** Myrskytuhojen rippeitähän tässä on vielä alkuun keräiltävä. Tyvi- ja vanerikoivujen teko odottaa syksyn päätehakkuun jäljiltä. Ja mikäli talvi tosiaan näin vähälumisena jatkuu voisi pari hehtaaria ensiharventaa ja ainakin ylispuita on poistettava myös satakunta mottia. Laavu pitää perämetsään kevään korvalla kyhätä,oikein semmoinen kunnollinen hirsinen, missä isompikin porukka voi vaikka yöpyä. Onhan sitä askaretta ennen kaivurin puikkoihin hyppäämistä , millä muokkauksia sekä ojituksia nakerrella. Ja kun maa on ihan sula voikin alkaa istuttamaan.
*** Kyllä varmasti näillä hintasuhteilla kuitupuun kasvatus on pidettävä minimissä,se on selvä. On taas ihan eri asia jos ruvetaan laatupuuta kasvattamaan. Rohkenenkin epäillä,että tehometsätalous tuottaa enemmän ns. höttötukkia. Toivoa vain sopii,että lujuusluokitusten laskijat pysyvät ajantasalla ja puurakentamista ei sössitä romahtaneisiin rakennelmiin. Jokainen voi myös vertailla mäntylattioita jotka on tehty punahongasta tai nopeasti,mahdollisesti jopa lannoittamalla lihotetusta tavarasta. Toiseen näistä melkein jo sukkasillaan saa orkoset aikaiseksi. Epäselvyyksien välttämiseksi kannanottoni kuitupuun hinnan tärkeydestä ei ollut suoranaisesti tarkoitettu metsänhoidolliseen opastukseen. Siihen katson jokaisen itse omalta kohdaltaan olevan se paras mestari näkemyksiensä mukaan. Perusajatus yleisestä kuitupuun hinnan väheksymisestä minua kyllä kummastuttaa.
Puun takaa
” Havupuilla tukkisaanto on ollut n. kolminkertainen kuitupuusaantoon verrattuna. ”*** Kyllä ne metsät ihan parhailla kasvupaikoilla on. Elikkäs Etelä-Savossa :). Tietysti kuitu/tukki suhteeseen vaikuttaa myös metsien käsittelytapa. Enkä epäilekkään etteikö ns. tehometsätalous jossa tehdään voimakas ensiharvennus ja tähdätään nopeaan kiertoon ja maapohjan maksimaalista puuntuottokykyä ei pyritäkään hyödyntämään, tuottaisi lopputulemaksi yhden suhde kolmeen tai ainakin lähelle sitä. Mutta mikäli ensiharvennus on hellävarainen ja sallii mahdollisesti kaksikin kasvatushakkuuta ennen aukkoa tilanne muuttuu. Sitä tukkia kertyy loppupeleissä määrällisesti suht sama kummassakin menetelmässä,mutta jälkimmäisessä kuidun kertymä on suurempi. Toki myös kiertoaika. On vaan harmillista kun ihmisikä ei riitä tekemään todella kattavaa tutkielmaa eri menetelmien tuloksista 🙁
” Tyydytykö käräjäoikeuden päätökseen vai vietkö asian korkeimpaan saakka? ”
*** Vannomatta paras. Mutta en kyllä millään usko että niin täydellistä tyrmäystä asiassa voi käräjiltä tulla,etteikö seuraavat asteet kiinnostaisi. Asialla on yleisestikin ottaen niin suuri merkitys,että itseasiassa KHO.n päätös antaisi suuren merkityksen jatkon kannalta. Silloin meillä olisi näistä tälläisistä suhmuroinneista selvä ns. ennakkopäätös.
*** Itse ihmettelen kuinka kuitupuun hintaa pidetään jotenkin niin vähämerkityksellisenä asiana. Totuus on kuitenkin se,että kun otetaan metsikön koko kiertoaika huomioon,niin puolet myydystä puumäärästä on juuri sitä kuitua. Asia tahtoo päätehakkuuvaiheessa unohtumaan ja hämärtymään. Kuitupuunhinta on aivan yhtä tärkeä metsänomistajalle kuin tukinkin. Se että 3 suurta hallitsee kuitumarkkinoita ja hakebisnestä on aikojen kuluessa toiminut myös tukkipuunhinnan jarruna. Yksityisiltä sahoilta ei ole aisan yli potkimista suvaittu vaikka maksukykyä ja ehken haluakin olisi ollut. Niistä kaupoissa seuraavista kuiduista ja hakkeesta kun on pitänyt myös päästä eroon.
*** Itse en lähde lopputulosta arvailemaan. Edessä pitkä prosessi kaikkine oikeus-asteineen todennäköisesti. Oma motiivini lienee käynyt selville. Periaatteilla ei ole hintaa. En kuseta itse enkä hyväksy sitä muiltakaan. Ja piste. Mikäli aikanaan jään maksumieheksi tai saan korvauksia, se on vaan hyväksyttävä. Kaikkea ei koskaan mitata rahassa. Voin rehdisti katsoa ketä vaan silmiin ja sanoa olleeni hakemassa oikeutta kokemaani vääryyteen. Ei maailma hymistelemällä parane,ei ainakaan pienen ja yksittäisen metsänomistajan taholta. Isojakin jättejä vastaan on uskallettava taistella. Kyllä ne on Goljatit ennenkin lukua ottaneet 😉
Harjavalta ; ” /Palvelut/Profiili/?userId=96
RE: Kartellioikeudenkäynti
Saahan sitä rahaa ja siltoja poltella oman maun mukkaan. Rikastukaa raastuvassa rauhassa. Minä mieluummin tienaan senkin aikaa ja teen puukauppoja. Varmaa tuloa. ”*** Nyt ei ymmärrä. Mikäli omien oikeuksiensa puolustaminen pyrkimisessä lakien mukaiseen toimintaan kaupankäynnissä on siltojen polttamista. Puukaupat on kyllä sujuneet vaikka haaste on vetämässä. Oikeastaan paremminkin. Kyllähän firmatkin tajuaa ketkä on valveutuneita ja ketkä vaan niitä lippalakkipäisiä jees-miehiä. Kunnioitus on näitten ryhmien välillä ihan eriluokkaa. Rikastumisesta ei liene pelkoa jos omiaan takaisin saa , niin hyvä niin. Puhutaan vahingonkorvauksesta. Ja kaiken tämän bonuksena yleinen asenne teollisuudessa metsänomistajiin,niihin jees-miehiinkin, paranee. Kaikki sentään ihan lapatossuja ole. Valveilla ollaan.Mutta hyviä puukauppoja kaikille tulevalle vuodelle.
