Käyttäjän Horjumaton kirjoittamat vastaukset
-
*** Mitäpä tästä kinaamaan. Avoimeksi en puunkorjuuta kustannuksineen kyllä pystykaupassa kehuisi. Ikävä kyllä nekin kulut sahamiehet pistää puunmyyjän piikkiin moittiessaan raaka-ainetta kalliiksi. Rohkeneeko joku arvata paljonko motille kertyy ostosta,korjuusta ja rahdista lisähintaa tukkikuutiolle. Olettaisin sen kyllä useammalla täällä olevan tarkastikin tiedossa. Mutta kiva olisi veikkauksia kuulla 🙂
*** Niin, no jos nyt ihan puhdasoppista markkinataloutta Timpan tapaan ajatellaan , niin mikäli räknää metsänuudistamiskulut ja maahan sitoutuneen pääoman ja näille normaalin tuottovaatimuksen omalle pääomalle korkoineen , niin silloin puunostaja saisi kuvetta kaivaa jo vakavissaan. Mutta onneksi metsänomistajat on taloudesta pihalla kuin lumiukot , niin niitä saa kaupanpäälle höynäyttää ihan kuinka ja miten tahtoo. Taputtavat vaan käsiään ja ylistävät kehitettyjä ns. kauppatapoja. Tottakai kansantaloudellisesti on tavoiteltavaa saada puut halvalla pois tomppeleilta.
Puuntakaa ; Eipä sitä uuden asunnon kaupassakaan eritellä, mistä asunnon hinta koostuu.
Mikä on tontin osuus, mikä suunnittelun ja rakennusmateriaalien osuus, mikä rakennustyön ja rakennusliikkeen katteen osuus.*** Ymmärsit varmaan tahallaan esimerkin väärin. Välitys on verrattavissa korjuuseen. Ja sitä ei pysty avoimessa markkinataloudessa pimittämään. Eikä sitä kukaan sallisi tahi hyväksyisi.
*** Jos nyt kuitenkin alkuperäiseen aiheeseen pienen välihuomautuksen tekisin. Kantoraha on tosiaan vain se jäännöserä. Mitenkähän otettaisiin vastaan , mikäli esim. asuntokaupassa myyjälle tilitettäisiin samalla systeemillä se kauppahinta , eli välittäjän kulut jäisi pimentoon. Mutta puukauppa on puukauppaa ja siinä tälläiset banaanivaltioiden käyttämät markkinatavat uppoaa myyjiin kuin häkä. Kyllä Lauri Vaara on varsin oikeassa.
*** Niin , kummallakin säkkimateriaalilla on etunsa ja haittansa. Koskaan ei ole kyllä muovisessa itsellä mikään jäätynyt , sen tarkoitus on lähinnä suojata saha lumelta ja vesisateelta. Ja ainahan se tahtoo enemmän tai vähemmän ilmavasti jäädä paikoilleen. Apulantasäkki on vaan ylivoimainen keston suhteen ja tarjoaa toki myös hyvän istuma-alustan tauolla , sateellakin.
*** Kuten edellä on esitetty , kylvöaika on pitkä. Lumilta juhannukseen. Mutta se optimaalinen aika vaihtelee rajusti eri vuosina. Itse olen kaikki männynsiemenet kylvänyt kesäkuussa ja kaikkiin on taimikko ilmaantunut. Useinhan myöhäisissä kylvöissä siemenet itää vielä seuraavanakin keväänä mainiosti , ja miksipä ei niin tekisi.
*** Kaulaamisen ajankohta on kesällä. Jätetään se pieni kaistale jäljelle.
Mutta toki tehokkain tapa on juottaa syksyllä glyfoa juuristoon , kun nestevirtaukset on kääntyneet juuria kohti. Juurenniskoihin sahaa vaan kolot ja laimentamatonta glyfoa perään. Tappaa kyseisen yksilön ja juuriyhteyksien kautta laajalta alalta muitakin haapoja. Näin niitä kuivia/lahoja hyviä pesäpuita saadaan tikoille kätevästi. Luontoliitto kiittää 🙂
Puun takaa ; Metsäyhtiöiden ja valtionkin mailla työskennelleet ovat nähneet paljonkin tukkileimikoiden silppuamista kuitupuuksi, mutta eipä niistä paljoa kannata julkisesti huudella.
*** Eihän se nyt toki salaisuuskaan ole. Sellufirmojen kannattaa tukitkin kattilaan laittaa. Hintaahan niille ei loppupeleissä tule sen enempää kuin maksavat veli-venäläiselle kuidusta muutenkaan. Tottakai jos sahatavaramarkkinat maailmalla hyvin vetää, ne pyrkii sellunkeittäjäkin hyödyntämään. Sahaus ja tukit on pelkkä välttämätön paha kolmelle suurelle.
