Käyttäjän Horjumaton kirjoittamat vastaukset
-
*** Sepä se on kun täällä alemman tieverkon alueella asuu,niin ei sellainen 15-20cm lunta ole mikään ihmetys vaikka useamman päivän kestää ennen kuin aurataan väylää puhtaaksi. Silloin ei ole kiva nykyfarkkujen 10-13cm maavaroilla urassa sujutella. Lantikkaa kävin tänään koeajamassa,oli hyvä jne. Pistää vaan miettimään kannattaako uhrata 25 tonttua 10v autoon jolla jo mittarissa lähes 200 000km. Lisäksi vuotuisia veroja nasahtaa se tonni ja siihen vakuutukset päälle…eikä ihan sukkamehulla kuljekaan,vaan se 10 l löpöä menee ihan hissutellenkin. Mutta Auto se on 🙂
Ehkä joku Octavia olisi se järkivalinta…*** Kiitos näkemyksistä. Lantikka kiinnostaa sen todellisten maasturiominaisuuksien takia ja reipas tavaratila missä esim. raivaussaha kulkee heittämällä on plussaa. Nämä city-maasturit on vähän leluja,joissa ei ole kunnolla oikein mitään,paitsi hintaa.
Tottakai uusi on aina uusi,mutta jos aikoo pärjätä yhdellä autolla jolla hennoo koluta niin metsätiet kuin käydä Helsinginhumussa tai Rovaniemen markkinoilla,on ehkä järkevää tyytyä käytettyyn,ei joka naarmu harmita sitten niin pahasti. Outback voisi olla sellainen kompromissi,kohtuullinen maavara ja tavaratilakin käyttökelpoinen.
Nykyiset normifarkut alkaa olla niin onnettomia maavaroiltaan,ettei niillä paljon metsäteitä ajella,ilman että joku helmamuovi vähintään jää matkalle.Metsuri motokuski ; Tuosta mittaportista vielä niin en oikein tiedä kenellekkö maksetaan enää puista tehdasmitalla. Jos hankintana tehdään niin mittaus silloin pinomittauksena.
*** Aika paljonhan noita näkee lappuja pinoissa mitkä kertoo mittauksen tapahtuvan tehtaalla. Pinomittaushan tuntuu olevan nykyään myrkkyä firmoille. Näin elävässä elämässä.
Pihkatappi ; Joskus kaveri laittoi kuoren kaksinkerroin, en pyytänyt.
*** Eikös se silloin mennyt kohdilleen. Kahtapuoltahan sitä kuorta pruukaa olla.
jesse ; Ja nimenomaan,kaukoputkinäkö. Ja yleensähän kun kalikka kalahtaa jne.
*** No se on huomattu kyllä 🙂 Välillä ihan on tuntunut,että olet osuuskunnan palveluksessa. Mutta ilmeisesti siitä synnistä firma on vapaa.
*** jesse voi nyt harrastaa sisälukua ja kertoa sitten miten saat mielipiteeni mittauksen siirtymisestä myyjän tehtäväksi arvosteluksi motomittausta tai -miehiä vastaan ?! Kummaa hourintaa harjavallasta.
Sulla on tosiaan varsinainen putkinäkö 🙂*** Pihkatapin mainitsemat kertoimet on käytössä painoon perustuvassa mittauksessa.
Motomiehelle on sinänsä helppoa napinpainalluksella tehdä siirtoja puutavaralajien välillä. Tukista tulee kuitua silmää räpäyttämättä ja välttämättä ei kaikkea tule kuitatuksi raakiksikaan ;). Onhan näitä ollut käräjillä asti. Varsinkin välittäjät on toisinaan turhaan pikkunäppäryyteen sortuneet. Siinähän kun puut toimitetaan usealle eri loppukäyttäjälle,ei mitään kokonaiskontrollia ole. Tälläiset törkeät tapaukset on toki varsin marginaalisia ja niihin ei isoilla firmoilla ole varaa. Sellufirmat vaan suhdanteiden mukaan kiristää tai väljentää tukin laatuvaatimuksia. Ja mototorpparit tekee mitä käsketään.
*** Ei minusta esim. motomittaus muuttuisi teknisesti mitenkään vaikka siinä vastuulliseksi tahoksi tulisi myyjä. Mutta se tosiaan tekisi puunkorjuun kustannukset läpinäkyviksi,mikäli urakoitsija olisi aina myyjän palveluksessa ja veloittaisi myyjää työstään. Kaikki mitta yms. yksityiskohdathan sovitaan kauppakirjassa nykyisinkin. Tottakai tämä systeemi toisi myös sen katkonnan merkityksen paremmin esiin.
Palaan vielä tuohon mittaportin kokemukseeni. Itse olen toimittanut urani aikana vain noin 400 rekallista hankintakuitua eli pyöreästi 20 000 mottia. Mutta tuo kokemus jäi ainutkertaiseksi tehdä se tehdasmittaan perustuen. Olin toki videoinut toimitettavan erän pinossa ja kuormausvaiheessa ja sain toki perusteetta raakatut motit hyvitettyinä takaisin. Sen jälkeen ei ole ostomies enää tehdasmittaa ehdotellut eikä mitään muutakaan myyjän kontrollin ulkopuolella olevaa tapaa. Kumpikin sai tarvitsemansa opin ja kokemuksen. Puutavaran mittaus mottipohjaisesti ei ole mitään rakettitiedettä kenellekään. Mutta kun siihen sotketaan painokertoimet erilaisilla arvioilla puutavaran kuivuus-asteesta lähestytään valistuneen arvauksen tasoa.
raivooja ; Sano horjumaton mielipiteesi kunnioitetaanko mittauslakia tehtailla?
*** Minua ei nyt kauheasti kiinnosta jokaiseen väittämään vastata,varsinkin kun odotan sinun kaivaustesi tulosta. Mutta jos nyt haluat kuulla omakohtaiset kokemukset kuinka ammattitaitoiset mittaajat siellä on,niin on siellä ihan huiput. Kierros rekan ympäri ja vähennykset tiskiin. Naurettiin rekkakuskin kanssa joka kuorman teki,kuinka kerkesi tulla lahoa matkalla pari mottia ja kutistua alamittoja kyytiin kolmas motti. On ne todellisia ammattilaisia,näkevät sellaista mitä normaalit kuolevaiset ei. Samalla reissulla rekkakuski kertoi lukuisia vastaavia tapauksia ja ne jutut lumivähennyksistä oli uskomattomia.
Sanoisin yhteenvetona,että mittauslakia kunnioitetaan varmasti parhaan mukaan. Eräänlainen muinaisjäänne on tapa jossa ostaja mittaa/punnitsee tavaran. En muista vastaavaa missään normaalissa bisneksessä,kun lasketaan pois maatalous.
Nykyaikana kannattaisi pyrkiä tilanteeseen,missä puut mittaa myyjä kustannuksellaan ja ostaja reklamoi tarvittaessa. Se tosin mullistaisi korjuumonopolin. Ja tekisi puunkorjuustakin läpinäkyvää bisnestä.Raivooja ; Kuitenkin asioille löytyy normaaliselitys kun vähän jaksaa kaivaa.
*** Mikäs sieltä raivoojan kaivauksista löytyi normaaliselitykseksi kartellille ?! Epäilemättä moni on tähän asti löytänyt vain eduntavoittelun markkinoita manipuloimalla. Mutta raivoojalla lienee takataskussa jotain mullistavaa. Olemme pelkkänä korvana 🙂