Käyttäjän Hjalmar kirjoittamat vastaukset
-
Jos aihe kiinnostaa niin Itä-Suomen yliopistolla on aiheesta kurssi tarjolla. Kasvi- ja puumorfologia sekä puuaineksen ominaisuudet. Kurssi on osa perusopintoja ja sen voi suorittaa myös avoimessa yliopistossa. Auttaa mysteerien ymmärtämistä tutkitulla tieteen näkökulmalla.
Mielenkiinnolla odotan milloinka näiden parin kiertokoulua vastapäivään käyneiden silmät aukeaa. Huomatakseen olevansa pihalla kuin lumiukot kevätauringossa.
Kannattaa tarkastaa polttoainesuodatinkin, nekin joskus tukkeentuvat.
Kyllä supi on haitallinen vieraslaji, eikä sitä enää pois saada. Valitettavasti.
Linkki LUKE:n artikkeliin:
https://www.luke.fi/uutinen/supikoira-on-sopeutuva-joka-paikan-munarosvo/
Patvinsuon kansallispuiston kuivahkot kankaat on hyvä esimerkki. Sotakorvauksiin hakattiin isoja aukkoja. Luontainen uudistaminen toi mäntyä suuret määrät. Kansallispuisto perustettiin -80 luvun alussa ja siitä lähtien on saanut kasvaa ylitiheänä lähes 100% mäntyä. Eipä ole riukuuntuneet järeytynyt. Viime aikoina on monimuotoisuutta pyritty lisäämään kulotuksella ja pienaukoilla. Aika heikosti on pystyneet muut puulajit alueelle taimettumaan. Tilanne tietenkin muuttuu seuraavien satojen vuosien aikana johonkin suuntaan, ei pidä olla huolissaan. Kohdehan on muutenkin pääasiassa soidensuojelualue.
Ei oppi ojaan kaada. Aika läheltä Toivalasta löytyy hyvää koulutusta metsänomistajalle, jos on hieman aikaa käytettävissä. Ei tuohon savottaan ennätä mutta tulevaisuutta ajatellen suositeltava koulutus.
Kyllä yleiskenkänä Nokian Eurologger 3 on aivan yliveto. Ei juuri hierrä säärtä niin kuin monet light kengät. Ainut pieni miinus painosta, mutta ei minua haittaa. Itse käytän kesät talvet, ammattilaisilla on varmaan erilaiset tarpeet töiden ja vuodenaikojen mukaan.
Kyllä se vaan A. Jalkanen on oikeassa. Tapion metsänhoidon ohjeet kertoo miten metsiä pitäisi hoitaa. Metsän omistaja sitten päättää miten metsiään hoitaa. Pakkohan ei ole hoitaa mitenkään jos niin itse haluaa. Tavoitteitakin on joka lähtöön, joillakin ei mitään tavoitteita metsän suhteen. Aika turhaa täällä palstalla vängätä jonkun puolesta tai vastaan. Tai ei ihan turhaa jos saa jonkun perehtymään ja ottamaan selvää tutkitusta tiedosta. Vaikkka ihan lukisi Tapion ohjeet kokonaan..
Purjekoneen kyydissä en ole ollut (vielä), vierestä on tullut seurattua kun muutama tuttu aikanaan lajia harrasti. Moottorikoneiden kyydissä on kyllä tullut oltua tinttiselläkin kelillä. Muutenkin kaikkea tekniikkaa ja tiedettä tulee seurattua.
Syöksyvirtaus on kylmä virtaus pilvistä alaspäin ja termiikki on lämpimän ilman nouseva virtaus. Yhteistä niille on se, että ovat ilmakehässä tapahtuvia. Syöksyvirtauksen paikkaan ei voi metsänhoidolla vaikuttaa.