Etusivu › Keskustelut › Hirvijäärä › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Hirvijäärä kirjoittamat vastaukset

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Hirvijäärä 24.10.2019, 14:02

    Käyn aina toisinaan itseäni huvittamassa täällä, lukemalla näistä urotöistä. 8m3 runkoa ei tehdä tankillisella, ei edes 4m3 kuusta tai koivua jos se karsitaan ja pätkitään.

    Jokunen vuosi minullekin tuli työuraa metsurina. Näillä keleillä ei töissä mennyt edes litraa vettä päivässä, helteillä ehkä 4l oli sopiva. Kuten moni on sanonut, keho tottuu parissa viikossa. Metsään en koskaan kantanut muutamaa leipäpalaa enempää evästä. Liiasta syömisestä oli enemmän haittaa kun hyötyä, ainakin jos urakalla tekee. Reilu aamupala, töiden jälkeen lounas ja illalla päivällinen. Niillä pärjäsi hyvin vaikka energiaa meni ihan mitattuna yli 6000kcal kovimiskov keleissä talvella.

    Hirvijäärä 5.10.2018, 09:28

    Puutavara-auton kuljettajalla voi olla poikkeava näkemys karsinnan tarkkuudesta kun kuormaa tekee. Pinoon jää niin paljon roskaa tuolla tavalla, että sanomista tulee. Kaikki on tiellä kuormaa tehdessä ja perästä kuuluu.

    Päivätuotos riippuu aina hakattavasta puutavaralajista ja poistettujen runkojen keskitilvuudesta. Siksi mottimääristä on ihan turha puhua, kun se voi olla mitä tahansa riippuen hakataanko pientä kuusikkoa vai riukuutunutta isompaa koivikkoa.

    Mies ei koneelle kuitenkaan pärjää, teki miten tahansa. Ei tuotoksessa, eikä kustannuksissa.

    Hirvijäärä 25.9.2018, 15:59

    Oman ratkaisuni jo esitin tuolla toisessa ketjussa. Toinen helppo ratkaisu olisi poistaa 1000ha pinta-ala vaatimus ja lopettaa riistaneuvostot. Lailla vaatimus hirvikanna kooksi 1,5/1000ha niin ongelmat poistuisi. Lupajärjestelmä voisi olla kuten karhulla, sitä mukaa käytetään kun elukoita saa nurin. Lupamäärät määriteltäisiin hirvitalousalueittain.

    Hirvijäärä 23.9.2018, 14:05

    Riistakantojen koosta suositukset antaa Riistaneuvostot. Ja niiden suositukseen lupämäärät perustuu. Neuvostot koostuvat pääasiassa metsästäjistä, vaikka mukana on edustajia muistakin piireistä, usein metsästäjiä hekin. https://riista.fi/riistahallinto/alueelliset-riistaneuvostot/

    Saksassa, Baijerissa, voi käydä katsomassa miltä näyttää metsässä kun metsästys on kaiken muun edellä. Uudistaminen on kallista ja hidasta. Liikennevahingot päivittäisiä.

    Pohjois-Karjalan alueella voi havainnoida miten suuri polte on metsästää vaikka hirvikanta ei metsästystä kestä. Se on tavallaan ristiriitaisia, että osa metsästäjistä haluaa mahdollisimman suuren kannan ja osa haluaa metsästää mahdollisimman paljon. Tästä johtuu kannan koon vaihtelu. Maanomistajaa, joka harrastuksen mahdollistaa ei ajattele kukaan. Jos riistatutkijat saisivat kannan koon päättää taloudellinen etu edellä, se olisi kaikille paras ratkaisu.

    Hirvijäärä 22.9.2018, 20:19

    Jo tästä keskustelusta näkee ketkä asiaa jarruttaa: metsästäjät itse. Mitä isompi kanta, sitä enemmän kaatoja ja lihaa. Pukki kaalimaan vartijana, kuten vanha sanonta kuuluu.

    Haavakoiden kanssa ei ole sen enempää ongelmaa pienemmillä metsästysalueilla kun nykyäänkään. Haavoittuneen eläimen voi lopettaa mihin tahansa. Saaliin omistaa tokitse jonka maalle eläin kaadetaan, mikäli maanomistajalla on lupa kyseisen eläimen pyyntiin. Ei siihen maanomistajan lupaa tarvitse, jos ei nyt ihan pihapiiriin mene lopetusta tekemään.

    Hirvijäärä 20.9.2018, 10:03

    Minulla on lähes 20 vuoden kokemus hirven metsästyksestä. Oman kokemukseni mukaan, ongelmia kannan kurissa pitämiseen aiheuttaa juuri nykyinen 1000ha vaatimus. Metsästäjät eivät siitä halua luopua, koska se veisi pohjan seuratoiminnalta. Esittämälläni mallilla hirvet tulisi varmasti ammuttua, ei tuo 500€ tai edes 1000€ ole paljon, jos osan lihoista myy eteenpäin. Niin nykyäänkin moni tekee, eikä maksa 100€ enempää vuodessa porukka maksua. Mitä maanomistajatietoihin tulee, niin nykyiset systeemit antavat omistajatiedot ihan napin painalluksella. Ja tuskimpa löytyy maanomistajaa, joka ei tilinumeroa anna jos sinne on tulossa useamman sadan euron korvaus kaadosta.

    Mikäli riistavahingot kiinnostaa, niin Saksassa näkee mitä tapahtuu kun peura ja sikakanta ryöstäytyy käsistä. Aitaaminen on todella kallista, se ei ole mikään ratkaisu sielläkään.

    Yksi malli hirvikannan hoitoon on Ilomantsissa. Riittävästi susia ja karhuja, jo ongelmat poistuu.

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)