Käyttäjän Hiluxmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoista ajattelua. Täällä ollaan lynkkaamassa henkilöä joka kokosi tuvissaan jurottavat puunmyyjät edes jonkinlaiseen mittelöön tärkeässä oikeusasiassa. Yhteishanke vaikka olikin kyseessä, niin jokainen on silti asianomistaja omalle jutulleen. Kuluista en tiedä, mutta eipä tuollaisen joukkion kokoaminen halpaa ole.
Metsäyhtiöiden ja metsänomistajien valtasuhteet tulivat jälleen todetuksi ja halvoilla puunhinnoilla kootuilla rahavaroilla oli helppo valjastaa lähes minkähintainen juristileegio tahansa puolustamaan oikeuksia. Nahkapäätös, jossa oli edes hitu kohtuullisuutta mukana.
Presidentillä ei taida olla oikein mitään tekemistä metsätalouden kanssa joten valittakoon pätevin ehdokas varsinaiseen presidentin tehtävään.
Voihan se olla niinkin, että sahakorjaamossa on opittu, että tehdään ensin kaikki perusasiat (Ehkäpä jopa valmistajan ohjeiden mukaan) ja sitten käydään vaikeampien vikojen kimppuun. Ihan järkevää vaikkei niissä bensoissa ihmeempiä eroja lienekään.
Jokuhan on saattanut turata sahaa käyntiin ukilta perinnöksi saadulla bensalla-toimihan se silloinkin niin miksei nyt ?
”Nnno eihän tankkii voi tulla tyhjiötä?”
Ei. Jos tankissa olisi tyhjiö, niin se rutistuisi kasaan. Tyhjön tekemiseen tarvitaan tyhjöpumppu eikä taida ainoassakaan rsahassa olla lisävarusteena tyhjöpumppua. Painaisikin melko lailla.
Alipainetta sinne tankkiin kyllä voi tulla. ?
Mulla on vaan 4 Stihliä ja ne kaikki käy ihan suoraan mittarin 4-tahtipienkonebensasta sekoitetulla 2-T-bensalla tai pikkukanistern pienkonebensalla, eikä oo merkilläkään väliä.En oo ruuvannut mitään. Osassa ei oo edes ruuvarin reikää. Etsisin vikaa niistä osista jotka kuljettaa bensaa kuin itse bensasta.
Mukavaahan se on jos tuollainen tavoite on täyttymässä. Rakenteellisia, osittain ihan itse rakennettuja ongelmia ei ole kuitenkaan poistettu. Aloitetaanpa vaikka siitä, että AY-liike on lähes täydellisesti ulkoistanut työttömyyden kustannukset kaikille veronmaksajille. Tämä tarkoittaa sitä, että työmarkkinat eivät oikeasti jousta koska AY-liikkeellä ei ole mitään kannustetta edistää työllisyyttä.
Jos työttömyysmaksu maksettaisiin oikeasti pääsääntöisesti työttömyyskassoista ja ay-rahoista, niin johan alkaisi homma kiinnostaa. Nykyinen mekanismi pitää taitavasti yllä työntarjonnan niukkuutta ja puolustaa palkkoja. Ja työttömät saadaan syyttämään valtiota työttömyyskorvausten alhaisuudesta ja leikkauksista. Eläkemekanismi on hieman samankaltainen himmeli.
Ja sitten toinen asia ovat erilaiset oikeasti työnmäärään ja tarpeeseen vaikuttavat tekijät. Työtä on tarjolla paikoilla, joilla on markkinoita ja kasvua, joka edellyttää lisätyöpanosta. Jos ei ole markkinoita eikä ole osaajia, niin kukaan täysjärkinen työnantaja ei sijoitu tuollaiselle paikkakunnalle. Kehitys ruokkii itseään. Tästä on onneksi vastakkaisiakin esimerkkejä ja yhteistä näille onnistumistarinoille on keskittyminen tiettyyn osaamiseen ja globaalit markkinat.
Kolmantena seikkana ovat palkat suhteessa elinkustannuksiin. Työtä on tarjolla kaupunkiseuduilla, joilla vuokrataso ylittää maksukyvyn ja työnteosta syntyy tappiota. Miksi siis vaivautua? Lisäksi se kalliilla maksettu rakas oma talo jäisi tyhjilleen syrjäseudulle rapistumaan.
Synkältähän tämä kuulostaa, mutta faktat on tunnustettava. Ei ole muuta ratkaisua kuin kouluttautua työttömyysturvan aikana, koettaa olla alkoholisoittumatta ja masentumatta ja elää niukasti. En yhtään ihmettele että vastakkainasettelu nostaa päätään ja eriarvoisuuden tunteet nousevat pintaan.
Työttömyys on niin monen tekijän summa, että sitä ei pidä pelkistää vain yhden osapuolen huoleksi. Yhteiskuntamme kannustinrakenteissa on vakavia demoralisaatioelementtejä, joiden seireenilaulu on sekoittanut faktan ja fiktion.
Verotus vaikuttaa käteen jäävään nettotuloon mutta myös siihen kuinka houkuttelevaksi rahojen sijoittaminen metsätalouteen muodostuu. Jos verotus vie suuren osan tuotoista, vähenee kiinnostus metsäsijoituksiin ja raha ohjautuu muualle. Osittain tämän seurauksena on alan yleinen näivettyminen, alhaiset palkat, työvoimapula, tiestön rapautuminen, raivausrästit, uudistamisen laiminlyönti ja muut seikat.
Metsätalouden kannattavuuslaskelmissa toivon edelleen toimitukselta rehellistä ja silmiäavaavan puolueetonta arviointia todellisesta kannattavuudesta nykyisessä markkinatilanteessa. Verotusta kannattaa tarkastella aivan erikseen.
Niinkuin aiemmin on ansiokkaasti tuotu esille, kannattavuusyhtälössä on hyvin monta muuttujaa. Vaikka verotuksella eri muodoissaan onkin merkitystä, niin se on kuitenkin vain yksi voitonjakoerä. Kiinnostava kysymys on metsätalouden todellinen kannattavuus eli tuotot-uhratut kulut ajan funktiona nykyhetkeen diskontattuna.
Korkokantana voi käyttää vaihtoehtoisten sijoitusten tuottoprosentteja järjellisen mittaisella laskenta-ajalla. 50 vuoden diskonttausaika ei ole erilaisten riskien vuoksi järjellinen millekään sijoitukselle, ei edes valtion joukkovelkakirjalainoille.
Odottelen tuloksia mielenkiinnolla jo siksikin että saisin tilausmaksulleni muutakin katetta kuin vain moneen kertaan toistettuja hokemia. Faktaa, kiitos.