Käyttäjän Hiluxmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
Koivuaiheinen hieman tähän liittyvä sivujuonne:
Mistä tunnistaa pienen rauduskoivun jos siinä ei ole lehtiä?
Ihan vaan siksi kiinnostaa, että olen menossa ensiksi reikäperkaamaan yhtä länttlä, jossa on luontaisesti syntyneitä koivuja kuusten ympärillä. Ovat 4… 6-vuotiaita eli parhaassa raivausiässä. Koivuja on huomattavan paljon verrattuna kuusentaimiin.
Reikäperkauksen jälkeen ehkä keväällä istutan lisää kuusia tai sitten saattaa kääntyä kasvatussuunta koivulle. Tämä taitaa olla justiinsa se tavallisin tarina.
Eikö yhteismetsän säännöissä todellakaan ole sellaista kohtaa, joka jo heti estää kuvatun kaltaisen kuppaamisen ja oheispuuhan ? Voiko sääntöihin kirjata sallittuja ja kiellettyjä asioita. Voiko sääntöjä muuttaa osakkaiden kokouksella?
Yhtä hyvinhän yhteismetsän nimissä sitten voitaisiin mennä vaikka Linnanmäelle, artisti maksaa…
Mulla ei ole hirvet tulleet konepellille kurkkimaan eikä ehkä niin tulekaan kun on nokalla nautarauta ja maavaraa hiukka enemmän kuin normiautossa.
Yleensä ei tarvinne ajaa kannokossa tai mudassa ja joka paikkaan on tiet, mutta ei kai auton maastokelpoisuudesta haittaakaan ole.
Minulla ei ole mönkkäriä, palsta on 700 m pitkä ja autolla pääsen kannokoksi hakattua uraa pitkin melkein puoleenväliin. Tuonne ei ole muuta reittiä. Ei siis ole muuta vaihtoehtoa kun joko kävellä tai sitten mennä autolla, joka tuossa kannokossa etenee-hitaasti mutta kuitenkin 🙂
Citymaastureiden kannokkoajo-ominaisuudet lienevät vaihtelevia, mutta oikea ongelma on peltien raapiutuminen tai lommoutuminen.
Muutenkin maastoajossa täytyy muistaa varoa juurien vahingoittamista eikä tuonne metsän sekaan kannata ihan joutavikseen mennä.
Halvinta olisi mennä mopetilla, niin kuin Ammattimies alkuaikoinaan.
Ei kait tuossa mitään pahaakaan ole. Saa itse tehtynä aimo hyvän korvauksen omalle työlle. Jää sitten ylähuuli leivän alle tai päälle. Mulla ainakin tuppaa ylähuuli aina tulemaan nimenomaan leivän päälle.
Parin kuusen kaato kesällä ja urean laittamatta jättö. Tämän kyllä koetin paikata laittamalla ureat kaksi viikkoa myöhemmin, mutta tuskin enää auttoi. Olisin laittanut ureat heti jos olisin tiennyt, mutta kirjasta lukemalla opin juurikäävän torjunnan vakavuuden vasta myöhemmin.
Sähköverkko on teollistuneen yhteiskunnan selkäranka ja eikä tämäkään keskustelu täällä etenisi sähköttä.
Sähkön toimitusvarmuutta voidaan parantaa monin keinoin, mutta reunapuuston poisto johtoalueelta lienee yksi selkeimmistä ja kustannustehokkaimmista. Vaihtoehtona avolinjoille olisivat maakaapeloinnit, joiden kertakustannus on sitä luokkaa, että tuolla hinnalla raivailee melkoisen määrän linjojen reunuksia.
Kuluttajan tilanne paranee sillä verkkoyhtiöitä velvoitetaan epäsuorasti parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta nostamalla katkosaikojen korvauksia. Verkkoyhtiölle tulee entistä kiinnostavammaksi raivata linjoja.
Niinkuin aikaisemmin on todettu, sähköverkot ovat monopoliluonteista liiketoimintaa ikuisella pitoajalla. Metsänomistajan kannalta linja, joka menee maiden läpi, muodostaa siis ikuisen haitan ja korvauksen maa-alan käytöstä tulee myös perustua tuolle periaatteelle. Kertakorvaus ja pakkolunastus eivät ole tätä päivää.
Isommilla jännitteilla sähkön siirto hyödyttää satoja tuhansia ihmisiä ja pienemmillä taas edunsaajia voi olla vain kylällinen.
Mielestäni johtojen korvauksen pitäisi olla suhteessa verkkoyhtiön saamaan hyötyyn, toki ottaen huomioon metsänomistajalle aiheutuvan haitan.
Kuvaamasi tilanne vaikuttaa kyllä sellaiselta, että siihen puuttuminen on aiheellista. Ei voi olla niin, että yhteismetsän nimissä järjestetään sellaista, joka ei sen toimenkuvaan kuulu eikä etenkään sellaista, joka loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta.
Olisiko joku joskus aloittanut tuonkaltaisen kuppauksen, saanut sille kannattajia ( niinkuin kaikki muiden rahoilla tehtävät asiat tuppaavat saamaan) ja sitten hiljaisemmat ovat vaan maksaneet lystin. On syntynyt peitellyn osingonjaon kaltainen tilanne.
Tukea sinulle oikeudenmukaisuuden tavoittelussasi.