Käyttäjän Hiluxmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
Mulla olisi nyt pohdinnassa tuollainen semihankintajuttu. Siis ylispuiden poisto kuusikosta ja samalla pitää tehdä ajolinja.
Semihankinta siksi, että en halua motoa tuonne riehumaan ja kuitenkin ura pitää tehdä ajokonetta varten koska tuolla on yksi pieni alue yli 100-vuotiasta kuusikkoa, jota ei käsin saa mihinkään, mutta ne voisi itse kaataa ja pätkiä.
Palsta on kapea enkä halua, että siihen tulee kaksi ajolinjaa, jotka syövät ison osan nyt parhaassa kasvuiässä olevasta terveestä kuusikosta eli leikkaavat tulevat tuotot ennen harvennusikää.
Ja jotta vaikeusaste olisi täydellinen, tuo palsta on painorajoitetun sillan takana ja puut on vietävä talvella pinoamalla puita ojaan ja menemällä siitä koneella yli.
Paljon tulee hikeä virtaamaan ennenkuin tikut on pinossa… 🙂 mutta jotainhan sitä on ihmisen tehtävä leipänsä eteen…
Suorittava: ”On syytä ottaa huomioon , että paljon helpompi olla pois sateisesta ja kylmästä metsästä , kun ei tarvitse miettiä , miten saisi kaikki luvat käytettyä . Kun harrastus alkaa tökkiä , jäädään kotiin. Näistä , jotka surkeimpia valitusvirsiä hirvistä veisaavat , ei ole paikkaamaan tällä tavoin metsästäjien joukoissa syntyvää aukkoa.
On myös havaittavissa , että aito huoli hirvien määrästä , ei monenkaan kohdalla ulotu omien tilanrajojen ulkopuolelle . Metsästäjät kuitenkin huolehtivat metsästyksestä niidenkin (suuri enemmistö) alueilla , joita hirvien määrä tai metsästys ei kiinnosta lainkaan.”
Tässä on hyviä havaintoja.
Hirvikannan määrä on Suomessa amatöörien käsissä. Ainakin osa hirvestyksestä pitäisi sallia ammattilaisille, jotka samoin kuin muutkin metsäalan ammattilaiset, hoitavat homman joka tapauksessa välittämättä säästä ja harmituksesta.
Jos paikalliset harrastajat eivät saa kiintiötä nurin, tulee yksityinen ammattihirvestäjä, joka lahtaa / jahtaa niin kauan, että kiintiö tulee täyteen.
Kiintiö ei siis riipu metsästäjien halusta, kolotuksista, Aku Ankan lukuinnosta, pakastimen täyttöasteesta tai säästä vaan metsästä todella oikeasti poistetaan kaikki sieltä poistettavaksi määrätyt eläimet.
Ammattilainen voisi jopa ihan elää tällä saadessaan lihanmyyntituloja ja kenties hieman Hihapora-tukea ( HirviHaittojen PoistamisRaha, tälle asialle keksimäni tukimuoto.)
Tuon Hihaporan valtio voisi hakea vaikka EU:sta ja työllistää sillä muutaman sata metsästäjää samoamaan Suomen saloja. Ja kansantalous voittaisi, kaupunkilaiset saisivat lihaa ja metsissä olisi oikea tuhoeläin/ hyötyeläinkanta aina.
Oikein hyviä hirvikelejä vaan kaikille. 🙂
”MTK:n sivuille on präntätty: metsänomistajia on 740000.
SIITÄ sakista harrastaa hirvenmetsästystä 40000. Tuosta pienestä osamäärästä hyvin pieni osa on niitä puuhapalstalaisia, joille päätuotantosuunta on hirvenliha, ehkä parituhatta. Holtiton laiduntaminen tapahtuu lähes täysin sellaisten mailla, joilla päätuotantosuunta on puu.”Minusta tämä numeroiden kautta tapahtuva tarkastelu osoittaa pienen vinoutuman hirvipolitiikassa. Vaikka kaikki nuo metsästykset tapahtuvat luvan antaneiden maanomistajien mailla, niin siltikään nuo maanomistajat eivät millään voi edustaa KAIKKIA maanomistajia hirviasiassa. Heillä ei voi olla mandaattia sanoa mikä on kohtuullisesti metsänhoitoa haittaava hirvikanta.
Tässä olisi siis neuvoteltava joku sellainen ratkaisu, joka poistaisi vaikuttamisen epäsuhdan. Liian harva hyötyy liian monen kustannuksella.
Pitäisikö hirvenmetsästys ammattimaistaa? Hirvenlihaa ilmestyisi muuallekin kuin metsästyseliitin pakastimiin?
Ja loppuun huomautus: tässä ei ole vihapuhetta mihinkään suuntaan, vain havainto ja yksi kenties uusi ratkaisuehdotus.
Yhden palstani vierestä menee tie, jolla on ihan nimikin ja tiekyltti. Tien varrella on mökkejä ja palstani. Tien kummassakin päässä on puomi. Odottelen vaan koska jään tuonne puomien taakse illalla kun lopetan raivauksen 🙂
Vielä en ole ehtinyt aktivoitua, mutta selvittelen naapurit ja soittelen ne läpi ja kyselen hiukka puomien tarkoitusperistä ja mahdollisuudesta käyttää reittiä lain suomana tieoikeutena omistamalleni kiinteistölle
Pahemmassa tilanteessa tuolta puomien takaa pääsee vaikka sahaamalla itselleen oman uuden reitin. Tämä vaihtoehto taitaa olla käypänen vain äkillisen sairastapauksen kuljetustarpeen vuoksi, sen verran jälkipuintia ja mukavaa keskusteltavaa siitä saattaa seurata 🙂
1000ha kuulostaa suurelta, mutta kun sen muuntaa neliöksi, ei se ole 10 km2 eli noin 3 kilometriä kanttiinsa läntti, mitätön rääpäle maaksi.
Ja kun tuolle istuttaa 2 hirveä, niin niitä hirviä on aivan tuhottomasti!
Hirvellä lienee erinomainen hajuaisti. Tätä siis voisi hyödyntää siten, että laittaa maastoon jotain sellaista, joka ei haise metsälle. Hajun pitäisi säilyä pitkään eli jokin annostelija lienee tarpeen.
Mitähän kaikkia aineita on testattu?
Jaa, mielenkiintoista.
Mitä jos laittelisi roll-onia puihin ? Vanhat haisuvedet, jotka oli muhineet 10 vuotta, meni juuri viime vuonna roskikseen. Juuri nyt kun niillä olisi ollut käyttöä 🙂
Tuplan poisto
3% vuotuinen tuotto tuon 40 vuoden ajalla on joinakin vuosina inflaation suuruinen, joten pääomalle ei varsinaisesti ole syntynyt reaalituottoa, mutta eipä sen arvo ole alentunutkaan. Toki joinakin vuosina tuotto on varmasti ylittänyt inflaation. Kaikkiaan hieno suoritus.
Tämän tarinan käänteinen opetus on se, että Suomessa ei ole mahdollista vaurastua palkkatyössä. Verotuksemme pitää siitä huolen.