Käyttäjän Hiluxmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
Minikaivuri on talvilevossa tuosssa tontin nurkalla. Samat ajatukset on kevään varalle ja kyse olisi täydennysistuksesta. Taimimäärä on pieni ja niin on toki alakin, mutta maasto on pehmeätä eikä kivikkoa joten tuo minikoneella mätästys voi olla kevään ohjelmassa. Toisena vaihtoehtona on Fiskars -merkkinen luomukaivuri, mutta kun koneella saa kunnon mättäät ja horsmat sekä vatut sivuun, niin kyllä kait tuota on kokeiltava.
Koneen kun tuo paikalle niin ihan varmaan naapurit ilmaantuvat kaivutarpeineen 🙂
🙂
Mukavaa, että nyt on erilaisia tutkimuksia. Niitäkin luettaessa kannattaa muistaa tarkistaa tutkimuksen teettäjä/rahoittaja. Liikkeellä on erilaista aineistoa ja niihin myös viitataan joskus hieman valikoiden, toisinaan taas klikkiotsikoihin nousee raflaava kärjistys vaikka itse tutkimus olisikin kokonaisuudessaan mallikas.
Fossiilienergiaan kallellaan olevaa tutkimusta teettää Kochin veljesten hiili-imperiumi ja varsin viherpainotteisia tuloksia voi odottaa toiselta äärilaidalta. Vertaisarvioituja tutkimuksia on vähän ja se on harmillista.
Lisäksi lähtötietojen kanssa on syytä olla tarkkana niinkuin A.Jalkasen siteeraamassa tutkimuksessa liittyen sähkön päästötasoihin. Maailmamme ei ole mustavalkoinen. Totuus sähkössä on kuitenkin se, että sähköntuotanto on päästökauppamekanismin kautta kompensoitu.
Erilaisia pidemmälle jalostettuja biovaihtoehtoja vertailtaessa kannattaa muistaa, että ne eivät synny samalla hinnalla kuin nykyiset polttonesteet eivätkä ilman energiankäyttöä. Tämä tarkoittaa kuluttajalle kalliimpaa ajelua tai yhteiskunnalle tukitaakkaa. Raaka-aineen saatavuus on joltain osin ongelma sillä jäterasvoja ei riitä kaikille halukkaille. Näistäkin asioista on olemassa tutkimuksia, joiden lähtöarvot toki vaikuttavat lopputulokseen. Sähköllä ei ole saatavuusongelmaa. Tai oikeastaan on, mutta nämä ovat enemmänkin kaupallisia ja poliittisia kuin teknisiä.
Akkujen valmistus sitoo raaka-aineita ja niiden hinnat ovat nouseet. Myös tiettyjen metallien kaivostoimintaa liittyy hankalia työsuojelukysymyksiä maissa, joissa ei ole suomalaisille tuttua työsuojelua. Akkujen kysyntä kasvaa voimakkaasti ja tässäkin on sekä riskinsä että mahdollisuutensa. Litiumin ja nikkelin kysyntä kasvaa nostaen Talvivaaraa ja saattaa tuoda tullessaan myös Kaustisille litiumkaivoksen.
Liikenteemme energiaratkaisut ovat vuosisataisessa murroksessa ja ilma on sakeana erilaisia ratkaisuja. Tilanne on Suomen kannalta hyvä sillä meillä on metsävaroja josta tehdä kestävämpiä ja yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita ja siinä samalla tuottaa uusiutuvaa sähköä. Tapahtuipa miten tahansa, niin kotimaahan jäävä rahamäärä kasvaa eikä mene venäläiselle öljynmyyjälle.
Puuki voisi laittaa faktaa väitteensä tueksi. Muutoin se on ihan tarkoitushakuista propagandaa. Mihin vertaisarvioituun tieteelliseen laskelmaan väite perustuu ?
Sähköautoilu herättää keskustelua puoleen ja toiseen, mutta edes jonkunlainen faktapohjaisuus ja klikkiotsikoiden taakse piiloutuneiden todellisten asianlaitojen tuntemus olisi mukavaa siksikin, että päätökset pohjautuisivat todellisiin tietoihin.
Polttomoottoripuolellahan testatut päästöt ja kulutus irtautuivat todellisuudesta tunnetuin seurauksin. Tämä on fakta, sitä ei tarvitse ”antaa ymmärtää”
”Annetaan ymmärtää” epämääräisyyden voi korvata vaikka lähdeviitteellä.
Taipumus olla jotain mieltä faktoista huolimatta ilmenee vaikkapa kahden sahamerkin välisissä vertailukeskusteluissa. Jos olet toisen sahamerkin omistaja, on sinun äärimmäisen vaikeata hyväksyä, että se toinen sahamerkki voi olla parempi vaikka faktojen mukaan näin olisikin.Lopulta kummallakin sahalla saa puut poikki ja sahaaja tulee tyytyväiseksi.
Kokonaisuuden kannalta olennaista on se, että on kilpailua ja sen myötä toinen toistaan parempia tuotteita. Autoissa on ihan sama juttu. Ilman kilpailua ja teknistä kehitystä me kaikki ajaisimme Moskvitsh 1200:lla. Minusta on erittäin tervettä kaivaa faktat ja perustaa keskustelu niihin kuin elää vain mielikuvissa.
”Sähköautot ei ole käytännössä niin ympäristöystävällisiä kuin annetaan ymmärtää. Etuna sähköautoilla voi olla vähäinen huollon tarve ja edulliset kilometrit ( siihen asti kun/jos yleistyvät niin paljon että verotus muuttuu). ”
”Annetaan ymmärtää” -arvelun sijaan voi välillä käyttää vaikkapa faktojakin.Vaikkapa tuosta: http://emobility.teknologiateollisuus.fi/sites/emobility/files/attachments/sahkoautot_ei-strategiassa_teknologiateollisuus_20170524.pdf .
Verotus suosii vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita autoja käyttövoimaveron puolesta, mutta autoverossa kalliimpi hankintahinta mietityttää hankintavaiheessa.
Täyssähköauton hankintatuki (2000€) helpottaa sähköautoiluun siirtymistä
https://www.trafi.fi/oleedellakavija/tayssahkoauto/sahkoauton_hankintatuki
Kaasuautojakin tuetaan ja etenkin kotimainen biokaasu on mielenkiintoinen bensiinin ja dieselin korvaaja.
Heh. Ajatuksenjuoksu on toisinaan ihmeellistä. Vaikka olisi metsässä etenevä auto ei sillä useinkaan tarvitse mennä edes lähelle ääriraja. Offroad taasen on ihan laji, joka tapahtuu siihen erikseen tarkoitetuilla alueilla luvan kanssa eikä suinkaan muiden omistamilla teillä mutaa pöllyttäen.
Glan autovalinta on onnistunut koska auto näyttää olevan sopiva juuri niihin tarpeisiin joita hänellä autoilun suhteen on. Turha tuollaisesta on olla kateellinen.
Sähköistyminen näyttää etenevän täyssähkön ja ladattavien hybridien suuntaan. Ns. itselataavia hybridejä myydään toki edelleen, mutta ne eivät ole niin kiinnostavia kuin ladattavat mallit, koska säästöt jäävät käytännössä varsin olemattomaksi; etenkin maantiellä. Kaupungissa tökkivässä ruuhkassa hyötyä syntyy.
Tarpeen mukaan kannattaa auto hankkia.
Jos on vaan yksi auto niin se ei ehkä ole kaikkiin tarpeisiin juuri se sopivin tai helpoin ratkaisu.
Minulla on kaksi autoa. Toinen sopii kaikkiin metsähommiin hyvin ja toinen ei taas sovi metsään. Kummallakin voi ajaa tiellä. Glan esimerkki osoittaa, että metsäauto-käsitekään ei ole ihan yksiselitteinen.
Ajovakausjärjestelmän perään kyseltiin. Nykyisessä mallissa ei ole mitään hienouksia ei ABSää tai muitakaan, se on työkalu. Ajaminen tapahtuu ihan normaalisti sopivaa tilannenopeutta käyttäen. Lumisilla teillä nelivedolla ajaminen on selvästi vakaampaa kuin kaksivedolla meno.Taka-akselilla on LSD ja neliveto kytkeytyy sähköisesti. Aiemmassa mallissa neliveto kytkeytyi manuaalisesti.
Lava-autot ovat tyhjänä etupainoisia ja tuolloin nelivedon kytkeminen eli etupyörien mukaanottaminen on erittäin suuri muutos etenemiskyvyssä. Kuormattuna muutos on pienempi.
Maavara on lumihankiajossa olennainen juttu sopivien renkaiden lisäksi. Nykyisessä taitaa olla maavaraa luokkaa 27cm ja tuolloin ollaan vielä ihan reilusti liikuntakykyisiä. 40 cm luokkaa pitää olla lunta että voi astua kopista suoraan hangelle.
Nelivetoautoista juteltiin pari sivua aiemmin. Pari kommenttia omakohtaisiin kokemuksiin pohjautuen.
Nelivetolava-auto hieman korotettuna ja kunnollisilla isoilla nastarenkailla varustettuna on kyllä ihan oikeaa luksusta huonossa kelissa ajamiseen. Ei tartte pelätä jumiutumista, voi ajella penkan kautta, mennä lähes mille tahansa tielle ja koska voimaakin on tarpeeksi niin ei ole ihan tien tulppanakaan. Lisäksi lavalla kulkee kaikki tarvittava. Metsäkäyttöön toimiva ratkaisu.
Toisaalta taas asfalttiteille taajamiin riittää aivan hyvin ihan tavallinen 1-vetoauto.
Nämä ovat siis kaksi ihan eri autoa.
Minulla soi puhelin yhtenä iltana. Ihan entuudestaan tuntematon numero. Vastasin kuitenkin: hakkutyön suunnittelijahan se siellä soitteli. Kyseli, että olisiko mahdollista ajella rajanaapurin puut minun palstani läpi jos puita ei muuta kautta saisi tien varteen. Suhtauduin asiaan positiivisesti kun kerran reilusti kysyivät. Korvauksestakin oli puhetta ja hieman muuttui ääni kellossa tuon jälkeen. Lupasi palata. Soitteli takaisin parin päivän päästä ja kertoi, että oli järjestynyt muu reitti. Taisi rahasta puhuminen hieman vaikuttaa suunnitelmiin vaikka muuten olisi lupa ollut 🙂
Positiivinen kuva jäi tästä herrasta ja nimeltä mainitsemattomasta yhtiöstä.
Kiitokset vinkeistä. Ovat puut melko pehmeässä kohdass jossa virtaa hissukseen vettä ja lienevät juurikin siksi jääneet luontoarvoiksi. Kasvakoot minun puolestani siihen saakka kunnes muut hakkuut tulevat ajankohtaisiksi ja josko niitä sitten kehtaisi tarjota jollekin sahurille. Itselläni ei ole aikaa niiden kanssa turata eikä leppäpuulle tarvetta.
En ole kyllä nähnyt muualla tuollaisia, ihmeellisintä niissä on puiden suoruus, eivät ole sellaisia vänkyröitä niinkuin tavallisesti. Järeydestä ei ehkä voi puhua, mutta eipä ne nyt ihan kukkakeppejäkään ole, mutta en ole mitannut.