Käyttäjän Hiluxmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
Joskus olen kuullut riskisijoittamisen määritelmän:
Riskisijoituksessa hyvinkin suuri raha voi muuttua vaikka kuinka pieneksi rahaksi. 🙂
Mä kyllä juo kahvit mieluummin suoraan kupista.:)
Sertifikaatti on kuvauksesi mukaan suora johdannainen. Ilmeisesti kuitenkin vähemmän hötöinen ja alkemistinen kuin warrantti tai optio, jotka pahimmillaan ovat ihan silkkaa lottoa.
Minä en noista mitään ymmärrä enkä jaksa vaivautua ymmärtämäänkään. Tykkään enemmän sellaista asioista, joissa panos ja tuotos ovat ymmärrettävässä korrelaatiossa toistensa suhteen. Riskiä voi ottaa, mutta en halua ottaa tarpeetonta tyhmyysriskiä, minä kun olen vain tällainen tavallinen tallaaja.
Jaa.
Mikähän tässä nyt on varsinainen ongelma?
Se, että puustoiset metsät ostetaan pois kalliilla tarkoittaa vaan hyvää. Metsälle on siis ostaja. Huonomminhan tilanne olisi silloin jos kukaan ei ostaisi mitään metsiä. Arvot romahtaisivat.
Mitä lie väliä on sillä missä se metsänomistaja asuu?
Mites Sertien kulut? Ei taida ihan ilmaiseksi tulla voettoo?
Niin, lopputuote on selkeästi kalliimpi kuin nykyinen fossiilipohjainen menoliemi. Polttoaineiden sekoituksessa biokomponentit lasketaan 4-kertaisena. Investointeja tuetaan 100+ miljoonalla.
Edellinen kuulostaa maatalouden tukimeniningiltä…. valitettavasti, koska biopolttoaineet hyödyntäisivät sitä luonnonmukaisen raaka-aineen varastoa ja kasvua, jota Suomella on.
Biohommassa on järkeä, mutta sen pitäisi olla kilpailukykyinen edes jollain tavalla.
Biopolttoaineita hieman kilpailukykyisempi vaihtoehto on tukeutua nykyiseen yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannon infraan käyttäen laatupuiden kasvatuksen sivutuotteet energiaraaka-aineena ja muuttaa liikennettä yhä enemmän sähköpohjaiseksi.
Toimiva konsepti olisi mielestäni ladattaviin hybridiajoneuvoihin pohjautuva ratkaisu. Sähkö tuotettaisiin talvisin pääosin lämmöntuotannon sivutuotteena. Polttoaineena olisivat biopohjaiset menovedet. Tällä kombinaatiolla ei voi kuin voittaa, kukaan ei häviä, paitsi ehkä helppoon rahaan tottunut öljyntuottaja.
Suomi nousuun hybridien voimalla.
Lueskelin pikaisesti sieltä täältä ja positiivinen kokemus oli. Kuvitusta oli varsin paljon.
Lisäksi minulla kun sattuu olemaan yhdellä kuviolla onkivapatehdas, niin löysin siihenkin käsittelyohjeita. Löytyy varmaan muutakin mukavaa kun malttaa lukea kokonaan.
Melko mielenkiinnotonta puuhaa resetoida sahaa mettässä. Puuttuu enää ctrl-alt-del nappulat kyljestä, niin alkaa olemaan kunnon Microsoft windows 8 meininkiä…
Jos sahasta ei heti ensi sekuntien aikana ilmene mitä käyttäjän pitää tehdä onnistuakseen, niin vikaa kannattaa hakea suunnittelijan päästä. Hyväkin tuote voidaan pilata muutamalla huonolla yksityiskohdalla.
Hyvä opus, toistaiseksi ainoa ostamani metsäalan kirja.
Reima: ”Vallalla on ollut älyvapaa metsänhoitojärjestelmä, jossa ilman pienintäkään taloudellista vastuuta omaavat metsänhoitoyhdistykset jne. ovat häärineet verovarojen ja pakollisen metsänhoitomaksun tukemina taitamattomien ja/tai välinpitämättömien perintöpalstoilla. Metsäomistus on pirstoutunut ja omistajille on kustannuksista piittaamattoman puuntuotoksen maksimointipyrkimyksen vuoksi aiheutettu merkittävää taloudellista vahinkoa ja tällaista puuhastelua meillä on edelleen varaa tukea verovaroin.”
Teksti on hieman yleisoksennus-tyyppinen purkaus, jossa kaikki saavat satikutia.
Metsänhoitoyhdistysten taloushan on osittain perustunut metsänhoitomaksuun eikä siinä kait mitään ihmeellistä ole, jos aikanaan on ajateltu tällaisen maksun olevan tarpeen riittävän pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi. Välitön kustannuspaine on alentunut mikä tietenkin aikaa myöten saattaa aiheuttaa tehottomuutta. Tuskin tästä kuitenkin merkittävää taloudellista vahinkoa on aiheutunut. Vahinko on usein metsänomistajan oman tietämättömyyden tai laiskuuden syytä. Me kaikki tiedämme mitä metsälle käy jos sitä ei hoida.