Käyttäjän Hiluxmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
Kaivostoiminta on kovasti syklistä puuhaa. Materiaalien kysyntä vaihtelee ja hinnat vastaavasti. Kaivoksen perustaminen on riskialtista puuhaa, koska kyse on suuresta ja pitkäaikaisesta investoinnista. Outokummun kaivos toimi 79 vuotta.
Suomi on tunnetusti pääomaköyhä maa. Köyhyys tosin ilmenee vain silloin kun pitäisi ostaa jotain tuottavaa. Lottoon,pitkävetoon, viinaan ja tupakkaan kyllä riittää investointirahaa.
Metsähallitus voi minun puolestani myydä ihan mitä haluaa ja minkäkokoisia palstoja kuin haluaa. Jos ostaja on ulkomaalainen, niin tilanne ei muutu Suomen kansantaloudessa juuri miksikään. Siellä ne puut kasvavat samalla tahdilla. Oston leimaverotuotot voidaan katsoa vientituloksi ulkomaalaisen ostaessa.
Juup.
Aloittajan ajatus Talvivaaran kaivosalueen metsittämisestä on aivan yhtä järkevä kuin vaikkapa nelostien metsittäminen väliltä Oulu-Jyväskylä.
No ehkä tämä olikin vain keskustelun avaus.
Talvivaara on yritys. Siihen on laitettu sijoittajien rahaa. Rahoilla on hankittu koneita ja rakennettu infraa sekä käynnistetty tuotannollinen toiminta. Yritystoiminnassa on aina riskejä, joita ovat mm. lopputuotteen kysyntä ja hinta sekä itse toiminnan tehokkuuden kasvu käynnistysvaiheesta varsinaiseen tuotantoon.
Talvivaarassa toteutuivat monet riskit ja valtio tuli apuun sijoittajana. Sinänsä valtiolle kuulumaton rooli, mutta ehkä kuitenkin hankkeen luonteen vuoksi järkevää. Työpaikat ja ihmisten tulevaisuus on tärkeää.
No, pelikaani meni turbiiniin ja lopputuloksena on kaivos, raaka-ainetta, tuotantolaitteet sekä koneet ja osaavat ihmiset. Niin ja toki konkurssipesäkin.
Valtion kannattaa toimia kätilörahoittajana yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Ja huom. valtio on vain yksi sijoittaja.
Talvivaaralle löytyy aivan varmasti jatkaja, joten eiköhän metsitetä vaan niitä päätehakkuuaukeita ja jäädä odottamaan Talvivaaran tarinan jatko-osaa niinkuin Dallasissa aikoinaan. 🙂
Liekö jotain eroa sitten pienkonebensoissakin. Aiemmin käytin kanisteribensoja, mutta heti kun tähän lähelle tuli 4T- pienkonebensaa mittariin, niin siirryin siihen. Hintaeroa 98okt. lienee kokonaista 40 centtiä. Kanisteripienkonebensoissa hinta on pompsahtanut ja niissä on hiukka sitä kuuluisaa hajua.
Omat sahat on lähes aina käyneet pienkonebensalla ja nyt tämä 4T- mittaribensa on mielestäni parasta ainetta. 261 käy unelmasti ( no se on tehnyt sitä aina) ja voimaa riittää. En ole säädellyt mitään vaan sahaillut. Automaatti 241:n kiekuu ihan kukkona ja puru lentää. 🙂
Tanelilla on hiukka enemmän harjoitusviilauksia kuin minulla 🙂
Siksi kehtaan sanoa jo auttavasti osaavani msahan ketjun viilata kun se tuntuu purevan lähes yhtä hyvin kuin uusi pakasta otettu 🙂 mutta täydelliseen on vielä muutama kymmenen ketjua matkaa, joten ei olla vielä maalissa.
Rsahan kanssa ollaan ihan alussa, mutta nyt kun tieteellinen puoli on kunnossa alkaa treenaus 🙂
Kävin mittaamassa tönärillä harituksen ja sehän oli ihan pielessä. Vaihtelu välillä 2,6…3,7 mm eli aivan liian vähän.
Harituksen olen tehnyt viilapenkissä terän ollessa irrallaan. Näin saa kunnon väännön aikaiseksi kun voi vääntää koko levyllä yhtä hammasta.
Kiitokset taasen arto,
Nyt menenkin mitan kanssa tutkimaan haritusta. Koesahauksen voisi tehdä päivemmällä. Msahan terän osaan jo auttavasti terottaa, mutta rsaha vaatii näköjään vielä tiedettä ja treeniä 🙂
Kiitokset artolle,
Tarkoittaako tuo 4mm sitä ilmaväliä, joka jää terien päiden väliin kun terää katsotaan terälevyn reunasta?
Minä jo hetken kuvittelin, että raivaussahauksesta on jo sanottu kaikki olennainen tässä ketjussa, mutta nyt tuli esille yksi hyvä pointti eli haritus. Hieman alkoi keskustelukin harittamaan, mutta haitanneeko tuo mittään.
Itse teroittelen terää kyllä päivittäin, mutta ehkä se on tarpeetonta kun kiviosumiakaan ei juuri tule. Puulajeissa on eroa ja leppä sekä haapa ja mäntykin ovat ihan kevyttä tavaraa, mutta kuusi tuntuu syövän terävyyttä.
Harmittaa kun en ole katsonut uuden terän haritusta ja verrannut sitä nyt kiinni olevaan useaan kertaan viilattuun. Liekö haritus noin suuri kuin Taneli kertoi. Miten Arto haritat?
Nousevaan aaltoon ehtii aina kun valitsee oikeat yhtiöt. Kassavirta, osingot, tulos, kasvu ja järjellinen johto, joka saa kaiken edellisen toimimaan.
Kuunnellaan Buffettia hetki: http://www.businessinsider.com/warren-buffetts-investing-quotes-2014-8?op=1
Pelko ja ahneus, pelko ja ahneus, pelko ja ahneus – siinä sijoittajan sielunelämä lyhykäisyydessään. Loppuun hymiöhköksi tulkittavaa tekstitystä.