Käyttäjän Hiluxmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
Automaatisaatio tulee aikanaan ja etenkin aloille, joissa sitä halutaan ottaa käyttöön. Metsäala on Suomessa ihan bulkkia ja lähes ainoa tavoite tuntuu olevan saada mahdollisimman halvalla pölkyt pois metsänomistajilen hallusta. Keinot ovat moninaiset tuossa puuhassa.
Minä en usko, että alalla on sellaista investointirahaa, joka mahdollistaisi merkittävän tuottavuusnousun metsässä tapahtuvassa tolskaamisessa.
Se, mikä metsäkoneille voi tapahtua on sama mikä tapahtui kaivoksissa: koneet ajavat maan sisässä kauko-ohjattuina ja ohjajat istuvat maan päällä pehmeillä nojatuoleilla kahvikuppi ja voisilmäpulla vieressään. Samalla lailla voisi motoa ajaa vaikka kotisohvalta… Ei tarttis Hiluxilla ajella mutaränniä pitkin koneelle vaan voisi puida puita kotoa käsin kalsarit jalassa ja rapsutella koiraa siinä samassa…
Sopivan vänkyrä metsäkuusi on nyt parvekkeella ja kohta siirtyy sisälle. Pari vuotta on nyt ollut omasta metsästä mutta aiemmin oli joku Plantagenin kuusi. Hyvin onnistui joulu kaupallisenkin kuusen alla.
Eilen tuota suppilovahverointia toteutettiin. Olivat sienet sopivasti jätkänkynttilätyömaan vieressä odottelemassa jouluvieraita.
Joulun ruokiin kuuluvat perinteiset eväät, mutta kinkku on minikokoa ja sekin kun on kärvennetty ja jäähtynyt niin kokee leikkauksen luovuttaen valtaosan lihastaan pakastimeen hernekeiton aineksiksi. Näin ei tartte viikon pahentunutta lihaa syödä keitossa. Lanttulaatikko on hyvää kinkun kanssa. Sinappi saa olla tulista.
Joulu ei ole joulu ilman itsetehtyä graavilohta. Mätiä ja smetanaa, sipulisilppua. Savulohta ja maksimaalisen maukkaita pottuja. Sit juomaksi mehua ja lopuksi suklaata. Kahaviakin. Viunat ja viinit eivät ole olleet listalla noin vuosikymmeneen.
Lopuksi: mikä on mielestänne maksimaalisen maukkain pottulajike? Puikulaa ite ehdottaisin, mutta onko muita?
Mä tulin kerran kohti punaisia valoja, mutta koska vauhtia oli hiukka enemmän,(290 000 km/h) niin valot näytti vihreätä.
Maalaisseppo on kirjoituksineen asian ytimessä. Talouden peruslakien mukaan toimivilla markkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat markkinahinnoilla. Edelleen saman perusajatuksen mukaan työpanos on yksi tuotannontekijöistä ja silläkin on markkinahintansa. Riippuen tuotteesta tai palvelusta kauppa joko käy tai ei käy.
Regulaatiolla voidaan säätää markkinoiden toimintaa. Regulaatio voi kohdistua myös työpanokseen. Edunvalvonnalla aikaansaatu regulaatio pahimmillaan vääristää markkinat ja tekee työpanoksesta yksinkertaisesti liian kallista koska kokonaispalvelusta, josta siis työpanos on yksi osa, tulee kilpailukyvytöntä.
Kauppa ei käy ja raha hakeutuu sellaisiin kohteisiin, joilla tuo kallis tuotannontekijä voidaan poistaa kokonaan tai sen vaikutusta voidaan alentaa. Ihan normaalia maalaisjärjellä ajateltavaa puuhaa. Ei rakettitiedettä.
Tästä ehkä selviää miksi meillä on ihan helvetikseen työttömiä ja lisää tulee joka päivä. Samaan aikaan meillä on pula osaajista.
Mielipuolista ja pitkälti itseaiheutettua.
Tähän loppun jätän vielä yhden pohdinnan aiheen: globaalissa maailmassamme eivät sosiaaliedut voi poiketa merkittävästi muun maailman tasosta mutta ennenkaikkea ne eivät voi irtaantua sosiaalisesta yhteydestään eivätkä maan kantokyvystä.