Hyvä, että tutkitaan. Toivotaan vaan,että tuloksilla on jotain käyttöä. Minä vaan pohdin, että tässä meidän konsensus-metsäbulkkiraaka-aineajattelun luvatussa maassa saattaa olla vaikea löytää käyttöä nykyisestä uomasta poikkeaville ajatuksille, olivatpa ne kuinka hyviä tahansa….

Onneksi sentään omalla metsällään saa nykyään tehdä muutakin kuin olla pelkkänä raaka-ainetorpparina.

Niinkuin tuossa jo aiemmin hyvin tuotiin esille, niin tässä metsähommassa on todella monta muuttujaa.

Mukavaa toki olisi, jos maahamme syntyisi nykyistä laajakirjoisempi markkina metsästä saataville erilaisille puille. Tämä toisi metsänkasvatukselle erilaisia suuntauksia. Edelleen joku voisi kasvattaa monokuusisellua jos haluaa, mutta muitakin vaihtoehtoja mietittäisiin enemmän tosissaan kuin naurettavina kuriositeetteinä.

Muutos alkaa ajattelun vapaudesta. Puhevapaushan melllä jo on, mutta kuka vapauttaisi metsän koko potentiaalin?

Vänkärille kiitokset alikasvoskuusikuvista. Jos ei otsikossa niin lukisi, niin voisi kuvitella kuusikon olevan ihan istutustavaraa.

Vahvistaa käsitystäni siitä, että tällä pikkualalla kannattaa aloitella koivuilla ja antaa jälkipolven jatkaa siitä mtä tuosta on kehkeytynyt. Itse kuvittelisin vielä yli 15 vuotta täällä pallon pinnalla metsätöihin kykeneväni. Ehkä siinä ajassa saa koivut kasvuun, harvennettua ne riittävästi, kerättyä polttorangat, saunottua niiden lämmössä ja keinuteltua kiikkustuolissa alikasvukuusista haaveillen.

🙂

Yksi kysymys tässä jutussa on se miten luonto toimii, jos ihminen ei sitä sorki.

Olen ymmärtänyt, että koivu pioneerilajina tulee ensin ja sitten kun se poistuu tavalla tai toisella, alkaa sen varjosta nousta kuusia.

Koivut ovat siis ikäänkuin ilmainen taimiaines jos niiden annetaan kasvaa. Eri asia on sitten se, että mitä niistä talousmielessä saadaan, mutta ainakin uudistuskulut rajoittuvat lähes pelkkään raivaussahaamiseen.

Tutkimusta kuusen seassa olevista koivuista tuntuu olevan, mutta onko toisinpäin eli koivujen seassa olevista kuusista? Mikä kuusisekoitus vielä sallitaan ettei koivikko heikkene? Vaiko mikään?

Yhtä juttua ei vielä kukaan ole kommentoinut eli sitä, että mitä järkeä on kasvattaa kuusia niin tiheässä, että ne pitää harventaa kalliilla koneilla ja jyrsiä juuret vajaan euron arvoisen puun vuoksi?

Puukin uusilla luvuilla korjattu laskelma:

Uudistuskulut:0,50e
Hakkuusta saatu 0,66e
Harvennustulonetto 500×0,16= 90e

(Vanha laskelma:taimi 20 c, mätäs 10c, muut kulut 2c : yhteensä 32c. Koneella puitu 70- litrainen kuusi ( oisko tää kuitukokoa?) 0,06x11e= 0,66e. Netto ilman korjuukuluja = 0,66-0,34=0,32 Hehtaarille vaikka 500 harvennusrunkoa eli 500×0,32=170€.)

Liekö koneen siirtokulut palstalle tuota luokkaa? Tokkopa koneurakoitsijallekaan minkäänlainen kultakaivos on tämä keikka?

Tuossa yhtälössä voittaa vain jalostava metsäteollisuus, joka saa 500×0,06 m3 = 30m3 puuta hinnalla 330e.

Tämän takia mietin sitä, että en kasvattaisi turhaan sellaista, jota kannata ei kerätä…

Korjattu Timpan huomion jälkeen pilkkuvirhe 🙂 kiitos!

Suuruusluokka lienee nyt kohdallaan?

Kiitos Timppa korjauksesta.

Mietin silti tämänvertaisen korjuun mielekkyyttä…

Vielä Timpalle: en olettanut, että kuusi olisi kuitua ihan latvaan saakka…. Harvemmin on tullut vastaan sellaista, että olis 6cm latva ?

Siksi 0,6 0,7:n sijasta 🙂

Mukavaa, että tästä palstan rääpäleestä ollaan kiinnostuneita 🙂

Vanerikoivuista en ole edes nähnyt vielä unta, mutta jos sellaisia on tullakseen, niin eihän se haittaa. Taitaa olle kuitenkin niin, että joko tulee melko paljon koivuja ja hiukka kuusia tai sitten tulee kuusia ja vähemmän koivuja.

Mietin tätä koivu-alikasvukuusi ongelmaa siten, että jos tulee kunnollisia koivuja, niin ei haittaa vaikka iso osa noista alikasvukuusista lahmaantuisikin lannoitteeksi (hinta alle 1e/ kpl) kun ovat alle 100 litraisia kuitenkin.

Ilmaiseksi eikä suurilla kustannuksilla ei viitti kasvatella kuusisellua.

Annetaan siis koivujen kasvaa ja otetaan muutama kuusi bonuksena. Jäävät ehkä koivujen keruun jälkeen harvakseen, mutta eipähän tartte harvennella turhaan.