Käyttäjän Hiluxmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä vielä yksi kehitysvaihe on näkemättä: metsäkone on hitaasti mönkivä köntys. Jos se osaisi mennä vaikkapa 50 km/h maantiellä ilman lavettiautoa, niin se olisi jonkunlainen vallankumous. Pikkuleimikot tulisivat entistä kilpailukykyisemmiksi ja puun tarjonta kasvaisi…
”Lopputuloksena teollisuuden kyky maksaa puusta kunnon hinta on säilynyt ja lisätulot saamme siitä, että myytävä puumäärä on kasvanut tehostuneen metsänhoidon ansiosta.”
Tämän osion hiukan haastaisin ja ajatteluni taustalla on kotimaan markkinamme varsin yksipuolinen puun jalostusrakenne, reaalihinnan pysyminen keinotekoisen alhaalla vuosikausia. Määrä toki on kasvanut eikä korjuun tehokkuuttakaan voi moittia. Markkina on vain jotenkin oudon jähmettynyt. Syytä en tiedä, mutta joillekin tahoille on eduksi, että tilanne ei muutu mihinkään.
Niin. EUsta voi myös näköjään tilata kaikenlaista 🙂
Melko paksua…
8+ tuntia tehollista sahausta useampi päivä peräkkäin on jo oikeasti kovakuntoisen ja kehon neste-/suolatasapainon hallinnan mestarin suoritus. Yhden päivän voi vetää pitkänä, mutta ei kahta.
Itselle riittää usein raivauksille 3 tankillista päivässä ja yhdella -490:n tankilla kihnuttaa ryönää ja muuta poikki ehkä 1h ja 15 min ajan. Matkoihin menee mulla 2 h yhteen suuntaan ja siksikin jää päivä nysäksi vaikka seitsemän maissa lauantaina pitääkin alkaa olemaan aamukahvi naamarissa ja Hiluxi tulilla.
Kovalla heltellää en raivaa paarmojen ja kauhean nestehukan takia. Illemmalla olen aloitellut ja jatkanut sitten lähemmäs kello 21:tä.
Pystykaupan korruptoituneisuudesta en tiedä, mutta ihan toisen kertaluokan asia on hakkuuoikeuden kauppa. Ostaja ostaa käsirahalla pystyssä olevan puuvaraston hallinnan 2 vuodeksi. Ostaja säästää aivan hervottoman määrän pääomia ottamalla hallintaansa ison pääomamassan murto-osalla sen hinnasta.
Myyjätaho siis rahoittaa ostajaa vuosittain ehkä n. 2/3-osalla koko Suomen puukaupan arvosta. Mikä tuo summa lieneekään, niin kyse ei ole ihan pikkurahoista. Nyt ei ole tilastot saatavilla kun on niin heikko nettiyhtteys, mutta arviolta muutama kymmenen miljoona voisivat olla korkotulot. Liekö tuo korko nykysopimuksissa huomioitu?
Niin. Kuljetuskustannukset nousevat lähinnä siksi, jos kuljetusyrittäjät laitetaan maksamaan huomattavan kallis, energiatehoton ja todellisia päästöjä vähentämätön biopolttoainehuuma. Jos kuvitellaan, että yksinomaan sillä saadaan päästöt kuriin, niin ollaan melko kyllä ummikkona valmiita laittamaan vero- eli velkarahat kalliiseen prosessiin.
Määräänsä suurempi biopolttoainevelvoite olisi tulonsiirto kuluttajilta, yrittäjiltä ja valtiolta muutamille kallista tavaraa valmistaville tahoille. Risuja ostettaisiin 2…3€/motti. Mahtavaa ?
Onneksi biopolttoainehuumaan on tullut ainakin hieman enemmän realismia muiden vaihtoehtoisten liikennesektorin energialähteiden kautta. Esimerkiksi sähkön käytöllä energiakulut ja päästöt alenevat ihan oikeastikin ja kaikenlisäksi voidaan hyödyntää metsän energiapuusisältö hyvin kustannustehokkaasti voimalaitoksissa. Näitä voimaloita on selluteollisuudessa jo nyt, on ollut jo pitkään, ja tekevät ihan hyvää tulosta.
Kallis ja arvokas mäntyöljykään ei pala huonolla hyötysuhteella vanhanaikaisessa moottorissa tuhkaksi vaan se käytetään korvaamaan muita haitallisempia keinoyhdisteitä.
EU on kovasti monimutkainen laitos, jolle on annettu puuhastelutilaa ja sen se hyödyntää täysimääräisesti. Kyllä noihin tekeillä oleviin asioihin voi vaikuttaa, mutta ei se ihan äkkinäiseltä onnistu. Ei auta karvalakkilähetystöt, pitää olla hiukka enemmän…
EU:n päästövähennystavoitteessa on ilmaston kannalta järkeä, mutta kyllä toimien pitää olla kotimaisissa käsissä. Tuontiöljystä ja kivihiilestä meidän kannattaa pyrkiä pois ja hyödyntää kustannustehokkaasti nykyisiä raaka-ainevarojamme ilman kilpailuneutraliteettiä vääristäviä massiivisia tukia.
Petkeleksellä mukavan savolainen peukaloskooppi-ajatus 🙂
Minä kun aloin laskeskelemaan, niin jatketaanpa:
Alueella vuosikasvu, joka maasta lähtee, on esimerkin vuoksi 10m3/ha. Alalla kasvaa hyödyllisiä puita ja ryönää, lähes samanpituisina niin, että valoa on saman verran kaikilla. Jos tiheys olisi vaikka 3600, josta 1800 on hyötykasveja, niin puolet kasvuvoimasta ( jos tätä nyt näin voi laskea) kuluu ryönän kasvatukseen.
10/3600 = 2,77 litraa kasvua/ puuyksilö,a . Raivattuna kasvu olisi 5,5 litraa/ hyötytaimi,a. Kolmessa vuodessa tulee melkein tuo 17litraa, mutta jos ei raivaa, niin kolmessa vuodessa ollaan saatu hyödyksi 3×2,26=8,3 litraa eli puolet siitä mitä voisi saada.
Toki tämä matematiikka ei toimine ihan näin, koska kyseessä on luonto kaikkine omine kotkotuksineen.
Ryönätarkennus: ei hyötypuu eli mikä tahansa varsinaista kasvua haittaava maasta voimaa imevä haitake 🙂