Käyttäjän Hiluxmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
Ihmisten käyttäytymistä isommissakin päätöksissä ohjaavat Ahneus ja Pelko.
Olisiko niin, että iso osa tiloista menee perintöinä ja myyntiin tulee satunnaisesti puhtaaksikaluttuja raiskioita kun ilo perintömetsästä on haihtunut ja rahantarve yllättää?
Itsekin katselen ihan rauhassa palstaa, mutta mikä tahansa ei kelpaa, koska rahalla on muutakin käyttöä ja toisaalta puun kysyntä tuskin räjähtää mihinkään ihan valtavaan nousuun koska elämme kuitenkin globaalissa maailmassa jossa puu liikkuu vapaasti eikä hinnat ihan helpolla irtoa realiteeteistä. Toki, jos tuetaan paljon, eli muu yhteiskunta maksaa, niin sittenhän puu voi maksaa ihan jotain muuta kuin se muuten maksaisi.
no, mä just viikonloppuna menin tuolla metässä niin, että kummatkin takapyörät veti. Jos olisi ollut pelkkä tasauspyörästö, niin olisi vain toinen vetänyt eli auto oli ollut 2-vetoinen. On hyötyä, mutta kytkettävä palalukko olisi paras
Noita pitkiä jaksoja pystytään tutkimaan analysoimalla etelänapamantereen jäätä ja sen hiilidioksidipitoisuutta. Saadaan useamman tuhannen vuoden otos. Ei tarvitse arvailla niin paljon.
Suurimittakaavainen metsäteollisuus on jo jonkinaikaa toiminut kustannussäästömoodissa. Etupäässä paperitehtaita ajetaan alas ja siihen vaikuttaa digitalisoituminen ja tämä muuttaa pysyvästi kuitupuun kysyntää. Kustannustehokkuuden vaatimus kasvaa kypsällä alalla kun kasvua ei ole, ja niin vain kustannuksia karsimalla saadaan business pidettyä kannattavana. Ei ole paluuta pokasaha-aikaan tuolla puolella.
Mutta sitten on tämä toinen puoli, suurmetsäteollisuudesta riippumaton metsäsektori, johon mahtuvat kaikenlaiset toimijat aivan laidasta laitaan. Polttopuuriukujen kasvattajista ( allekirjoittanut 🙂 ) ties mihin jalopuubusinekseen saakka.
Suomeen mahtuu siis koko kirjo toimijoita ja jokainen voi valita itselleen sopivan toimintamallin. Volyymin kasvaessa ei kenenkään kukkaro ( eikä selkä) kestäisi käsityövaltaista korjuuta ja toisaalta muutaman polttopuumotin omatarvetuotannossa ei tarvita motoa, eikä siihen investoimisessa ansaintamielessä olisikaan mitään järkeä.
Yhtä asiaa näin metsäalan noviisina en lakkaa ihmettelemästä. Nuo erilaisten tuotteiden toteutuneet hinnat ovat julkisesti nähtävillä, ikäänkuin varmistamassa, että hinnat pysyvät tietyllä yhteisesti sovitulla tasolla. Tämä lienee metsäalalla hiljaisesti hyväksytty erikoisuus. Jos omalla alallani toimittaisiin näin, niin saattaisi KiVi olla kyselemässä lisäkysymyksiä… Nämä siis alaa tuntemattoman noviisin ajatelmia…
Kustannustehokkuus ja määrätehokkuus lienevät hieman sukua toisilleen ja ovat kummatkin tavoittelemisen arvoisia.
Voiko olla niin, että suuriin massoihin perustuva mekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuutemme, jonka yksi sitoutuneen pääoman hallintakeinoista on nopea ja tehokas korjuu, olisi omalla ostokäyttäytymisellään ohjannut urakoitsijoita yhä tehokkaampien ( ja kalliimpien) koneiden hankintaan? Voiko tämä tehokkuus samalla olla myös metsäomistajalle lankeavaa kustannustehokkuutta pienentyneen työvoiman tarpeen (valitettavasti näin tuppaa käymään kaikkialla) ansiosta?
Kustannustehokkuus yksittäisen metsänomistajan kannalta voi olla maksimissaan ostopalveluina motoyritykseltä. Toinen todennäköinen kustannustehokkuusmaksimi on itse omilla kuoletetuilla koneilla tehtävä työ, lähtien siis oletuksesta, että itse korjuuketjuun ei tarvitse enää investoida.
Pohjimmiltaan kai kyse on työvoimakustannuksten ja investointikustannusten suhteesta. Suomessa työ muuttuu joka vuosi kalliimmaksi osittain palkkaratkaisujen ja inflaation kautta, mutta myös kovasti armas valtiokoneistomme yrittää pitää yllä jo kauan aikaa sitten liiallisuuksiin kasvanutta julkista sektoria. Tämän maksamme me kaikki yhä kohoavina veroina. Suomen Pankin ennusteen mukaan veroaste nousee 55%:iin n. 10 vuodessa.
Onko meillä silloin enää varaa työllistää ketään ?
Jaa, en tiedä kun en ole tuota ääntä kuunnellut.
Ainakin minun -95 mallissa edessä on ihan normi tasauspyörästö ja ei äännä kun napalukot on auki ja on takaveto päällä.
Napalukot kiinni ja neliveto valittuna muuttuu auto jäykemmäksi kääntää ja edestä voi kuulua jotain, mutta sieltä ei saa kuulua mitään ruosketta. Toisaalta on kyllä niinkin, että jos on murros mennyt, niin sen kyllä kuulee ja sama jos menee murkula etuperästä, niin ei sitä voi olla huomaamatta.
Kardaani on usein se äänen lähde kun ristikot muuttuu väljiksi. Uusi etukarpaasi maksaa muutaman satasen ja koska se on tuplanivelmalli, niin siihen ei taida saada varaosia toisin kuin noihin tavallisiin malleihin.
Perän öljytaso on kanssa syytä katsoa ja vaihtaa öölit jos siitä on kauan. Kuiva perä kypsyy nopeasti 🙂
Edelleen, tuossa autoyksilössä taisi olla rasvattava kohdat hyvässä rasvassa ( rasvausväli max. 3000 km eli melko usein) noin voipi olla, että on ihan hyvässä kunnossa nuo liikkuvat osat.
230 tkm on vähän ja todennäköisesti tuossa vaiheessa tarttee putsata vesikierto astianpesuainekäytöllä, vaihtaa syyläri alkuperäiseen malliin ( ei mihinkään muuhun). Jos tuota ei vaihda, niin kypsyy koneen 4. sylinterin laakeri aikaa myöten. Termostaattikin pitää hakea alkuperäisenä sillä Motonetin Hilux- termari ei ole alkuperäisen veroinen toiminnaltaan.
Ei muuta kuin hinta kohdalleen ja eteenpäin… 🙂