Juu, hyvää pohdintaa ihmisen mielenliikkeistä. Pelko ja ahneus ne ihmistä liikuttavat. Järkeä yritetään tuohon kuvioon saada mukaan, joskus onnistuen ja joskus taas järkiperusteilla ei ole mitään virkaa ahneuden kiihkossa ( esimerkiksi käy vaikka Soneran Saksan 4Mrd € ilmakauppa tai islantilaisten geelitukkien pankkikuprut). Pelon vallatessa mielen ei taas selvääkään järkisijoitusta saada aikaiseksi kun pelätään kaiken kuitenkin menevän pieleen.

Kirjoituksessani koetin verrata metsäpalstan ostamista ja siitä vuosien aikana ( mahdollisesti / todennäköisesti) saatavia tuloja tähän kyseiseen omaisuuserään kohdistuviin kustannuksiin ja etenkin investointikustannuksiin. En saanut laskelmalleni järkevää tuottoa jos perustaisin investoinnin nyt tämänpäivän hinnoilla hankittavalle metsälle.

Lienee kuitenkin selvää, että metsässä kasvavalle biomassalle löytyy erilaista käyttöä ja sitä kautta arvoa.

Ehkäpä palaan ajan ja diskonttauslaskelman kanssa aiheeseen kun ehdin, teema on sen verran kiinnostava. 🙂

Tässä välissä muut voisivat laitella sopivia diskonttausarvoja ehdolle.

Uutta Offi yv:tä ei tullut, jos sitä tarkoitat.

Metsämaan hinta suhteessa elinkustannusindeksiin on hyvä indikaattori siitä onko maa kallista vai halpaa. Yhden lähteen mukaan hinta on ylittänyt elinkustannusindeksin, joten ei sitä maata ainakaan nyt kannata ostaa. Pikemminkin myydä.

Ostetulle metsälle ei saa järkevää tuottoa. Sen olen havainnut katselemalla hiukka tarjontaa, hintatasoa ja vertaamalla sitä hehtaarikasvuun. Toki maanarvonnousu on jonkinlainen tekijä, mutta kun muut kulut / palkat kasvaa samassa suhteessa, niin eipä tuolla voi paljoa juhlia.

Ne, jotka ovat perineet maansa, voivat jatkaa omistamista, koska pääomakulut ovat lähes olemattomat ja sijoitukselle saa tuoton jos metsästä pääsee hakkaamaan sinne aikaisempien sukupolvien aikana kertynyttä tuottoa. Mutta jos pitää panostaa, niin heikot on tuotot.

Jotta metsän arvo voisi kasvaa, tarkoittaisi se kysynnän kasvua ( mistä kasvu voi tulla kun koko ala kutistuu?), tuotehintojen kasvua ( mistä tämä voi tulla kun ala supistuu?), tarjonnan pienenemistä ( mistä tämä voi tulla kun metsät kasvaa ihan sumona yli tarpeen? ) tai kilpailun vähenemistä (tämä voi tulla regulaation, valuuttahintojen, rahtikustannusten, tullien yms. kautta)

Minun on todella vaikea uskotella itselleni, että metsän ostaminen nyt olisi jotenkin hyvä diili. Voi se olla omatarvepolttopuupuuhastelulle, jos mottitarve on ihan kauhea ja aikaa on paljon, mutta taloudellista tulosta, joka peittoaisi asuntosijoituksen, jonka arvo nousee itsetehdyn keinotekoisen kapeikon aiheuttaman asuntopulan seurauksena, ei metsä tarjoa. Asuntokuplakin on keinotekoinen ilmiö, jonka aiheuttavat monet tekijät.

Tunteella kait ne laivatkin seilaa…

Ihan tavalliset lyijyakut on tuossa vinssikäytössä käypäsiä. Startttiakut nimenomaan. Minulla on Hilman vinssi nimenomaan perässä siksi, että pääsee taaksepäin jos on huolellisesti jumissa ja että painoa tulee enemmän takapyörille jolloin veto paranee. Toinen samanlainen vinssi on autotallissa varalla tai odottelemassa asennusta kun ehtii ihan kummin tuota haluaa ajatella.

Akku minulla on apukuskin takana siksi, että siitä on lyhemmät paksut kaapelit vinssille. Painopistekin tulee taaemmas.

Peruuttamalla eteneminenkään ei oikein pahoissa paikoissa ole poissuljettu ajatus. Silloin on takaroiskeläpät irtoamisvaarassa kun peruuttaa ojan yli.

Vinssi on sitten syytä tehdä niin että se saa helposti huoltoon. Se kuitenkin kastuu, kerää mutaa ja suolaa. Vaseliinit täytyy joskus vaihtaa yms.