Käyttäjän Hiluxmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
Hyvää ja Rauhallista?
Kanarialla uinti kannattaa. Samanlaisia olen mietiskellyt. Muutama asia vaikuttaa kannattavuuteen. Viralliset istutussuositukset kannustavat yli-investointiin uudistamisen alussa ja aiheuttavat menoja kun mitään tuottamattomat taimet raivataan kustannuksia käyttäen maahan.
Toinen edelliseen hieman liittyvä itseaiheutettu seikka on laatupuun hinnoittelu samalle tasolle kuin perushöttöbulkin. Tiheässä kasvatus pienioksaisuuden aikaansaamiseksi tai muu laadun vaalimiseen liittyviä kustannuslisä ei todennäköisesti tule katetuksi.
Hyvin voi siis istutella aivan minimimäärän ja antaa metsän itse täydentyä.
Mikä olisi koko pitoajalle optimoitu ja suurimman taloudellisen nettonykyarvon antava istutustiheys laatupuuta arvostavalla markkinamekanismilla ja vastaavasti nykyisellä mallilla? Ja nyt on kyse nimenomaan metsänkasvattajan tuloksesta…
Auto tarpeen mukaan. Useimmille välttäisi vallan hyvin Toyota Corolla Hatchback 1.3. Siihen saisi kaiken mukaan:metsälle haisevat kuteet, öljyä tiputtavan sahan,etupenkin raapivan r-sahan ja arsenaalin erilaisia moottoriteemaan liittyviä nesteitä. Ei menisi vaikeisiin paikkoihin, kulkisi vaan kesällä ja laittaisi seisontavakuutukseen talveksi niin ei tarttis edes talvirenkaita. Tulisi edukkaaksi. Halpoja kilometrejä ja mahtavat kuluvähennystuotot.
Onko tähän optimikatkontakysymykseen edes olemassa oikeata vastausta? Jos ostaja tarvitsee tietyn mittaisia nyt, niin niitä kait sitten tehdään eikä jotain sellaisia mittoja, joille ei ole kysyntää? Ei kai saha ostele puita ihan vaan huvikseen katkottavaksi ties mihin mittoihin odottelemaan epämääräiseksi ajaksi kysyntää?
Metsänomistajan kannalta on sitten jossain määrin sattumankauppaa mitä katkotaan? Vai onko niin, että aina katkotaan maksimimäärä tukiksi vaikka tulisikin mittoja laajalla skaalalla?
Jean S on jäljillä. Ostamalla halvalla tai perimällä sekä odottelemalla metsän tuotto syntyy. Biotaloudesta, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaneekaan, ei kannata odotella suurta kannattavuusihmettä, se kun on todennäköisesti alkutuottajalle ihan yhtä heikosti hinnoiteltua kuin tähänkin asti.
Metsänhoito ja kulujen vähennys verotuksessa äärisosialistisessa veroparatiisissamme ovat järjellistä kannattavaa metsätaloutta. Puunmyynti ei sitä useinkaan ole. Perustelut nettonykyarvolaskelman, äärimmäisen pitkän pitoajan ja vaihtoehtoisten sijoitusmuotojen kautta. Katsokaapa vaikka asuntojen hintoja, vuokrien hintoja ja melkeinpä minkä tahansa asemansa vakiinnuttaneen pörssiyhtiön osinkotuottoa.
Tähän löytyy varmasti poikkeuksia, mutta pitkällä aikavälillä reaalituotto on metsän puuvarannon kasvun arvon suuruinen. Metsää voi olla sijoitussalkussa jonkun verran.
Metsätalouden kannattavuuden (omana elinaikana) pohja syntyy metsätilan ostovaiheessa; metsä kun tuppaa kasvamaan vain tietyllä huippunopeudella olipa omistajana millainen kroisos tahansa. Perijöillä ja lahjaksi saaneilla ei ole mitään ongelmaa, mutta muuten rahat tehdään omalla työllä ja säästämällä. Ja odottamalla. Taitaa olla monelle metsä vain rahojen säilytyspaikka vailla sen kummempaa ansainta-ajatusta eikä tuotolla ole niin väliä, koska se on joka tapauksessa huono.
Minulle on käynyt kerran -261:n kanssa niin, että jouset olivat venyneet. Vaihdoin kaikki uusiin ja laite tuli kuntoon. Uuden ja venyneen jousen välillä ei suurta eroa ole mutta koska kitkapintojen ilmaväli on pieni, ei kummoista eroa tarvita.
Tyhjäkäynnin säädölläkin on toki merkitystä.
Jousten ei tarvitse olla poikki; riittää että jousi tai pari venyy sen verran, että kitkapinta alkaa juuri ja juuri ottamaan kiinni. Jousethan ei montaa euroa maksa eikä vaihtokaan kestä kauaa, joten sen takia ei tarvitse muuten toimivaa sahaa hylätä.
Joku tuossa mainitsi polttaneensa tähdekasat. Lienee aikamoinen kaskisavutusprojekti kyseessä ja turvallisesti onnistunee vain talvella. Miten tuo käytännössä järjestyy?
”Jos Sähköenergia hankitaan tuulimyllyillä ja sähköautojen akuilla, ollaan melkoisen kaukana tavoitteesta, jossa sähköautoilla liikutaan ”lähes ilmaiseksi” ja sähköverkossa virtaa putipuhdas sähkö yötä – päivää.
On reuhakasta lähteä talvipakkasella töihin, kun yöllä on ollut kolmekymmentä astetta pakkasta ja tyyntä. Sähköautoa ei saa edes työntämällä käyntiin, eikä joka taajamassa ole edes vanhaa ladaa, joka kävisi niitä auttamassa liikkeelle.
Kuka muuten maksaa sähköauton akkujen vaihdon? Ne ilmeisesti kuluvat loppuun ennätysvauhtia, kun niitä puretaan ja ladataan täydellä teholla.”
Sähköenergiaa voidaan tuottaa tuuligeneraattoreilla ja tuota sähköä voidaan varastoida akkuihin. Kyse on tuotannon ja kulutuksen tasaamisesta. Ilmaista sähkö ei kuitenkaan ole, mutta huomattavasti edullisempaa kuin ilman varastointia.
Sähköautolla voi aivan hyvin lähteä 30 asteen pakkasessa ja silloinkin kun kesädieseli on hyytynyt tankkiin. Sähköautoa ei saa työntämällä käyntiin, se on totta, mutta eipä tuohon kyllä mitään tarvettakaan ole joten se naapurin Lada-kuljettaja voi jatkaa nostalgiointia vaikka katsomalla vanhoja Tauno Palo-elokuvia
Akut ovat haluttua tavaraa käytettyinäkin. Niitä voidaan vielä käyttää sähkövarastoina kun ne muutaman sadan tuhannen kilometrin jälkeen ovat 80% kapasiteetissa. Harvoin noita akkuja tosin uusitaan.