Käyttäjän hiliman kirjoittamat vastaukset
-
Tänään tuli jäsenmaksun perimiskirje yhdeltä yhdistykseltä, vaikka olin kaikista kirjallisesti irtisanoutunut. Tiedustelin asiaa puhelimitse ja sain vastauksen, että lasku lähtenyt jonkin ennakko listan mukaan ja on aiheeton.
Jossain ketjussa tais olla nimeks ehdotettu Kukkelmania.
Tilat ja yhteisala a luokassa, mutta tänä vuonna vois kokonaisala siirtyä b:hen, jos sopiva palsta löytys.
Vanhat Peltorit oli ihan hyviä, vaan noissa uudemmissa laatu luokatonta. Kokemukset tosin ihan normaaleista kypärättömistä malleista. Ei kyllä voi Silentaakaan kehua, vaikka hintaa parisataa niin piti takuun jälkeen maksaa ite korjaus. (olivat saaneet kosteutta murtuneesta johdosta)
Ainahan kesäkorjuu aukot ja harvennuksetki menee. Ainaki pohjois-savossa ongelma on ne talvi kohteet, varsinki ensharvennukset.
Jos aukkoon istutetun koivikon alle saadaan kuusentaimikko, ja kuvio käsitellään kaksivaiheisesti, niin olaan jo melko lähellä luonnollista sukkessiota. Tosin riskinsä ja hankaluutensa tässäkin menetelmässä.
”Näitä ojia tai naveroja ei sitten saa jättää jonkun kaivukatkon taakse, niin että vesi ei pääse poistumaan. Lietteen liikkuminen pitää estää reiluilla lietekuopilla, jotka ovat selkeästi syvempiä kuin oja muuten. Jos kaivukatkolla jätetään ojat täyteen, niin ojat ovat turhia.”
Tanelilta hyvä täsmennys. Ihmettelin joskus uudistusaloja, jotka oli tehty tuolla katko systeemillä. Ojituksesta ei ollut mainittavaa hyötyä, kun vesi seisoo ojien alaosissa. Alue pysyy märkänä ja kylmänä, sekä istutetut kuusentaimeimet jurovat vesilammikoiden reunoilla.
Kai se mahdollinen pienaukko kuvion sisällä pyritään harventamaan samaan aikaan muun kuvion kanssa. Päätehakkuun yhteydessä tietysti nurin kanssa, vaikka vähä nuorempana. Ainakin ite toimisin niin. Kuviokoot on harvoin liian suuria.
Muusta suomesta en tiiä, mutta ainaki pohjois-savossa rehevän puoleisella maalla metsä tulee uudistamatta jo 100-200 vuoden aikana, tosin hyvällä tuurilla paljon nopeamminki. Moninpaikoin näkee aukkoja ja vanhoja peltomaita, joissa kasvaa kovasti heinää, horsmaa ja vattuakin. Tottakai risukko voittaa ajan saatossa, ja metsittyminen alkaa, mutta omistajalta voi loppua ikä kesken.
LVI-alan yritykset pärjää pienilläkin kylillä varsin mukavasti, vaikka taloustilanne on varsin huono. Ei ole vielä tulleet virolaiset sotkemaan urakoita isommissakaan kaupungeissa, toisin kuin rakennusalalla yleensä. Ilmanvaihto putkia kai jo tekevät etelä suomessa, kun putket jäävät piiloon, niin huonompikin jälki välttää.
LVI-alan palkat ja edut ovat aika epäreilu vertailu kohde, kun puhutaan lähes talkoilla tehtävistä metsäalan hommista. En ainakaan usko että kovin monet maksavat metsureille tai konekuskeille esim. kilometrejä tai muita etuja. Tulijoita taitaa pikkukylillä riittää, jos alkaa liian vaateliaaksi.