Käyttäjän hikoileva torso kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos myös itsellesi rritva, tyhjensit pajatson.
Olisin ollut vamis majoittamaan, mutta saamattomuuttani myöhästyin. Poliisi kuulemma jo nappasi Lahden tötteröpään. Heppu, jota en tunne enkä ehkä haluaisikaan tuntea, säästi persaukiselle Suomen valtiolle miljoonia euroja syöttämällä vähän vastamyrkkyä pääministerin pöpipuheiile. Siis resurssipulaa kroonisesti poteva poliisi etsi kissojen koirien kanssa kaveria, joka ei aiheuttanut vähäisintäkään vahinkoa! Ja mikä onkaan epäillyn rikoksen nimike: Suomen lipun häpäisy! Voi tätä murheen päivää, kun urheilun ystävänä ja lainkuuliaisena kansalaisena joudun tästä lähtien tekemään mahdollisista suomalaisista mm- ja olympiamitalisteista tutkintapyynnön poliisille.
Edelleen motokuskille: tunnistatko tyvitervaksen? Sehän ei aiheuta kantoleikkauksessa näkyvää lahoa, mänty vain kuolee pystyyn. Jos saastunta on jo harvennukseen tulevassa männikössä, on torjunta erityisen tärkeää koska tartuntalähteitä on jo itse kohteessa ja ilman itiötiheydet siksi suuria.
Metsuri motokuski yrittänee olla ironinen mutta ei oikein osu. Omien kokemusteni mukaan taitavillakin motokuskeilla on tyvitervaksen tunnistaminen pystypuista hukassa. Yhtän en epäile Harjavallan miehen esittämää tässä. Tyvitervas TÄYTYY ehkäistä karujen maiden männiköissä koska ongelmaa ei voi hoitaa puulajin vaihdolla.
Ötökkävaara on vain keväällä, eli silloin kun kaarnakuoriaiset parveilevat huhti-toukokuussa. Talvella kaadettu puutavara kerää keväällä itseensä kuoriaisia, joten ne olisi ajettava tehtaalle kesä-heinäkuussa, ellei niitä ole jo talvella ehditty laittaa kaukokuljetukseen. Parveiluajan jälkeen, eli kesästä lähtien, kaadettu puutavara saa olla varastoituna seuraavaan kevääseen saakka ilman riskiä.
Lähetetty: 05.09.2015
Lähettäjä: A.JalkanenOlen yllä olevasta ainakin osittain eri mieltä. Kasvukaudella 2014 pidin epidemia-alueella 9 kirjanpainaja-ansaa, tyhjentäen viikoittain. Suurin määrä, 8dl, oli 23. toukokuuta. Sen jälkeen määrät olivat 1-4 dl viikossa, kunnes 14. heinäkuuta antoi 7 dl. Tuossa vaiheessa ei voinut vielä olla kyse toisesta sukupolvesta.
Sitten havainto tähtikirjaajasta. Muutama vuosi sitten harvensin kakkoskehitysluokan kuusikkoa juhannusviikolla jättäen kaadetut metsään. Syksyllä kävin tarkastamassa tilanteen, ja jokseenkin kaikissa rungoissa oli tähtikirjaaja onnistuneesti lisääntynyt.
Männyn kaarnakuoriaisista ei vielä ole omaa aineistoa, mutta arvelen että ytimennävertäjienkin parveilukausi jatkuu pitkälle kesään.
Kotipalstalla Hämeessä ollut mainio kasvukesä niin kuuselle kuin koivullekin kun on satanut riittävästi. Jos vielä vältytään pitemmiltä helteiltä kesä loppuun, voi odottaa kirjanpainajaepidemian päättyvän. Pirkanmaan palstallani suopursuruoste vie kuusista tämän kesän neulaset, mutta kokonaisuutena tästä summautuu hyvä kasvukausi.
Kehoitan kyllä kriittiseen harkintaan vieraita lajeja ja rotuja koskien. Menestyessään niistä voi olla enemmän hyötyä kuin haittaa tai toisinpäin, MUTTA: laajalle levinnyttä tulokasta ei voida enää poistaa vaikka osoittautuisi katastrofiksi (esim.rapurutto).
Lupiini tuli omille tiluksilleni sorakuorman mukana, enkä siihen heti ymmärtänyt puuttua. Nyt se on vallannut liki hehtaarin ja vaikka glyfosaatilla olen reppuruiskuttanut jo kolmena kesänä, nousee siemenpankista joka vuosi uudet tilalle.
En minä lupiinia sinänsä vihaa, en vain halua että luontaisen uudistamisen mahdollisuus menetetään. Kuin myös kukkaniityt ym.
Metsäkeskuksessa on aliarvioitu metsänomistajien osaamisen taso, jos ovat yllättyneitä. Jatkuva kasvatus Suomen oloissa on 2000 -luvun alkemiaa.
Hyvin ovat palstalaiset vastailleet. Mitä aloitukseen tulee, ei auringon aktiivisuutta 2030 -luvulla tiedä nyt kukaan. Tarvitaanko tälläkin palstalla horoskooppeja, olen hieman pettynyt.
Puun takaa kirjoitti, että 700 kloonitainta hehtaarille riittää hyvin. Riittäähän tuo jos tuuri käy eli klooni/kloonit ovat omaan kohteeseen sopivia. Totuus kloonitaimista kuitenkin on, että on kloonattu hyvin kasvaneita ja hyvälaatuisia yksittäisiä puita – kasvupaikan ominaisuudet unohtaen. Itselläni on kohde, johon on istutettu sekaisin useita kloneja, ja hyvän alkukehityksen jälkeen kaksi kloonia on hupenemassa vähiin. Moreenissa kasvavat kyllä, mutta lajittuneissa kohdissa, hiesussa ja jopa hiedassa, kuolevat pois. Olen täydentänyt siemenvisoilla, ja ne näyttävät pärjäävän.