Käyttäjän hikoileva torso kirjoittamat vastaukset
-
20 tuhatta euroa tienestiä työpäivää kohti. Kai tuollakin elää. Jordan on pätevä tämän hetken duunissaan, mutta vähät välittää metsäsektorin tulevaisuudesta Suomessa.
Jätkän viimeisin viesti on naseva yhteenveto.
Huinolaatuiset on syytä poistaa jokaisella kierroksella jos suinkin tiheys riittää. Glan näkemys huonolaatuisen poistamisesta vasta ensiharvennuksessa on teoriassa oikea, mutta käytännössä se vaatisi yksin puin leimauksen ennen hakkuuta.Jos päivällä on lämpöasteita, mutta yöllä pakkasta, en usko juurikäävän tarttuvan. Itiö varmaankni kestää pakkasta, mutta itiöstä työntyvä sienirihma ei. Jos juurikääpä ei tuoreeltaan pääse infektoimaan kantoa, on sen osalta peli menetetty. Jos olisi toisin, eivät talvihakkuutkaan olisi turvallisia.
Timpalle: olet ymmärtääkseni metsästäjä ja siten päässyt lähietäisyydeltä näkemään hirvien ja ehkä myös peurojen leukoja hampaineen. Otappa mitta etuhampaiden leveydest/hammasväleistä ja vertaa tulosta puiden kuorivaurioihin. Minä olen tehnyt niin saatanan tarkkaa analyysiä näistä tuhoista 30 vuoden ajan, etten tosiaan usko mihin tahansa kirjoitelmiin.
Asiahan ei varsinaisesti minulle kuulu, mutta ketjun otsikko on Myyräjahti ja silti kirjoitellaan vain kanahaukasta/kanalinnuista.Jos minulta kysytään (yleinen etu on ettei kysytä), metsästäjän sanaan ei pidä luottaa. Syntipukki haetaan vaikka Pörsänkorven kolmijalkaisesta piisamista mutta omilla ampumisilla ei koskaan ole vaikutusta riistakantoihin.
Mitä aiheeseen tulee, omilla mailla Hämeessä ei ole myyristä ollut haittaa ainakaan kuuteen vuoteen. Hiljaista on nytkin liiterissä (metsämyyrä).
Suorittava porras raapii osin oikeaa pintaa. Nuolukivillä voi olla merkitystä kuusen kuoren syöntiin. Tarvittaisiin vain näytöksi tutkimus (kuuleeko Luke!).
Mutta kun ketjussa puhutaan kuusten hirvivahingoista, puhutaan kuorivaurioista 2. ja 3. kehitysluokan metsistä eli taimikonhoidon ja Kemeran puutteet voidaan unohtaa.
Ja mitä tarkoitat sillä, että ”tasan 20 sitten hirvikanta oli pudotettu määrältään hyvin alas” ? 20 vuotta sitten talvikanta oli jotain 60 000 eli runsas. Alhaalla kanta kanta on ollut viimeksi 1960 luvulla ja ennen eli alle 10 000.
Muuten oikein Planter, mutta eivät hirvet voittaneet vaikka me hävisimme. Hirvet ovat peliväline, siis niinkuin kiekko jääkiekkopelissä. Herrat voittivat. Herrojen joukkueessa pelaavat mm. Lauri Kontro, Kari Jordan, Kalevi Hemilä ja vilttiketjuunkin riittää ruuhkaksi asti varatoimitusjohtajia ja osastopäälliköitä. Tiedät kyllä kyllä kumman puolella sponsorit ovat
Minä, joka pistäydyn sähköisen median äärellä ehkä kerran viikossa, en ehdi lukea kaikkea mitä on kirjoitettu. Siispä tartun otsikkoon ”Hirvet syövät nyt kuusiakin”. Tuossa sana ”ny”t viitannee viimeksi kuluneeseen 50 vuoden ajanjaksoon. 1970- luvulta alkaen on holtittomasti paisutettu hirvikanta pakotettu nälkäänsä syömään muutakin kuin mieluisinta ravintoaan.
Hirven sukupolvikierto on isoksi eläimeksi nopea, 2.4 vuotta, joten mainittuna ajanjaksona on hirvi ehtinyt ”jalostua” parinkymmenen sukupolven ajan. Tutkimuksia aiheesta ei ole tehty – kukapa niitä olisi rahoittanut- mutta väitän, että kuusta ravintonaan menestyksekkäästi käyttävien hirviyksilöiden osuus populaatiosta on kasvanut. Ja tulee kasvamaan.
Toisin kuin männyn, koivun ja haavan kohdalla, joilla hirven syöntijälki tärvelee vain syönnin yläkohtaa alemman osuuden rungosta mikäli puu jää henkiin, kaluttu kuusi pilaantu koko käyttöosaltaan. Laho etenee puolen metrin vuosinopeudella myös ylöspäin.