Käyttäjän hikinen94 kirjoittamat vastaukset
-
No, ehken n 10 v kuluttua olemme viisaanpia näkemään kuntien kehitykset myllykunnissa ja myllyttömissä.
Kyllä ihmiset asettuessaa jonnekkin haluavat nähdä, että taloissa asutaan ja virkeä raitti. Jos joka toinen mökki tyhjä ja kauppakiinteistöt tyhjänä, tulee sellainen olo, ettei tänne ainakaan.
Hyrynsalmi muuten näyttää hyvin vahvalta nykyisin, juurikin myllyjen vuoksi. Jospa se pessimisti Puolanka perässä
Kyllä pieni veroäyri vaikuttaa hyvin paljon, kun asuinpaikkaa miettii, nimenomaan näiden nuorten ihmisten osalla. Vattuako sinne Pyhännälle, persläpeen muutoin haluaa muuttaa ja asettua. Pienituloiset eläkeläiset on toinen juttu.
Pieni veroäyri tarkoittaa myös elinvoimaista kuntaa ja mieluummin ihmiset asuu sellaisessa, kuin pessimisti Puolangalla. No, jospa tilanne sielläkin muuttuu, Hyrynsalmella on tainnut muuttuakkin.
Myllyjen kuntaan tulevaan tuottoon pitää laskea myös vuokratulot n 25000 e / mylly. Nämä kylläkin tulee maanomistajille, mutta verotuksen ja muun kulutuksen kautta koko kuntaan.
Pyhäntä on yksi hyvä esimerkki, mitä hyvää myllyt on kuntaan tuonneet. Vero prosentti todella alhainen ja kunta on erittäinkin elinvoimainen keskellä kehitysaluetta. Tästähän on tv.kin ollut tarinaa. En ole mikään tuulivoiman ihannoija, mutta pakko nuo on huomioida. Näköjään väkiluku edelleen kasvaa ja lapsia syntyy🤔
Todennäköisesti juuri noin.
Metsäteollisuuden laskelmien mukaan yksi mylly siirtoineen vie metsäalaa 3 ha. Jos myllyjä tulisi 3000, se olisi 9000 ha, joka taitaa olla joku promille metsäpintaalasta. Kylläkin vaikutusalue on moninkertainen ja paikallisesti voi näkyä rumasti.
Viikolla kuuntelin mielenkiinnolla radiosta Pielaveden tuulivoimailtaa. Itä Suomen yliopiston tutkija kertoi kyllä hyvin perusteellista tutkimustietoa myllyjen vaikutuksista paikallisiin ihmisiin. Se on selvä, jotka ovat jääneet myllyjen läheisyyteen vastustus on ja säilyykin. Sen sijaan ihmiset taaenpana alkavat enemässä määrin hyväksyä myllyjä, kun ne on toiminnassa.
Metsäteollisuus muuten suhtautuu positiivisesti myllyihin, ne kun pienentävät puun polttoa.
Sudet tulee taajamiin ilman tuulivoimaakin. Älykkäänä eläimenä huomaa, ettei siellä ole mitään pelättävää. Ainoastaan metsästys tekee sille ihmisarkuutta.
Hirvittää ajatellakkin, mkä on karhutilanne 10 v kuluttua itä suomessa. Ne alkaa tuolloin tulla jo ikkunoista sisälle, kuten amerikassa, jos metsästys on jäissä pitempään.
Hirvet muutoin ei myllyjä pelkää, näyttää olevan, että ne viihtyvät suorastaan niiden lähettyvillä ja niiden kuuloaisti on moninkertainen ihmiseen verrattuna
Harmi, että itä suomi on pois kuvioista, nyt todella paikoin myllytiheys alkaa olemaan turhan korkea, jos kaikki toteutuu.
Metsäkanalinnut, etenkin teeri ei näytä juurikaan puussa ruokaillessaan välittävän rupeleista juuri mitään. Sen sijaan pesintä lähellä myllyjä näyttää olevan vähäistä.
Huvittaa tuo susireviirien vouhkasu tässä asiassa. Susi on niin älykäs ja sopeutuvainen, että se on viimeisiä eläimiä, joita rupelit haittaa.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, jossa epäilin tämän mallin romahduttavan metsien hiilinielun. Nythän jo professoritasoisetkin tämän ovat huomioineet. Kasvu heikkenisi heidän mukaan 30 prosenttia. Jäihän se luken tutkimuksessa hyvin valikoiduilla kohteilla lähes 25 prosenttia alhaisemmaksi.
