Käyttäjän Herman kirjoittamat vastaukset
-
Meidän kohdalla suurimman ongelman muodostaa hirvien muutto ja valtatielle rakennettu hirviaita. Tutkiat väittää että hirvet oppii muuttamaan vaelluksiaan mutta viellä noin 10 vuoden kokemuksella näin ei ole. Siinnä ei metsätalous paljon paina kun valtatie 5 suojataan hirviltä.
Viikonvaihteessa aloitettiin ja 25% luvista saatiin käytettyä. Kun porukan keskiikä on reilusti yli 50 vuotta niin hirvien metsästä pois tuonti tuottaa ongelmia. Tämän kauden tavoite on vähentää hirvikantaa 4/1000 ha. Jos onnistutaan niin talvikannaksi jää vain 3-4/1000 ha ellei sitten vaellushirviä tule.
Toki olen hirviä metsästänyt viimeiset 35 vuotta ja jokainen yhteiskunnan antama lupa käytetty, mutta se ei riitä. Viime vuodet on ammuttu vain Naaraita ja vasoja mutta kymmenien kilometrien riistaadat valtakunnan pääväylien varrelle on muuttanut tilannetta. Yhteiskunnan tuomat Natura alueet ei myöskään helpota tilannetta.
Muuta ei voi kuin odotella susikannan kasvua tai maaseudun asutuksen lisääntymistä.Kovapalaterä on paras!!! 336 huskulla on ajettu 26 tankkia ilman teroitusta, 2 palaa on lähtenyt mutta ei sitä sahaamisessa huomaa. Paremmin leikkaa kun 355 haritetulla uudella terällä. 355 sahassa käytän myös nykyään kovapalaterää mutta se on voiman tuhlaamista kun taimikkoa sahaa. Terän olen teroittanut timanttilaikalla joka pyörii smirkkelissä käsivaralta. Huollossa teroitus on noin 10€ per kerta.
Kasvatan metsää aluella jossa tarjottiin 5,5 lupaa/ 1000 ha. Jos ajatellaan että tavoite jääväkanta olisi 1,5 niin kokonaisuus on noin 7/1000 ha. Eli hirvi per 150 ha.
Ei tarvi pihlajia, haapoja koivuja tai mäntyjä sahata. Ainoat viljely puut on hieskoivu ja kuusi.Mutta oma valinta !!!
kasteessa tuli etunimeksi ja sukunimi on Juurikkala.
Itse ostin joku vuosi sitten saman tyyppisen kohteen ja ensin leimasin pystyyjätettävät noin 650 runkoa/ hehtaari ja sitten kaadoin jokaisen jäävän rungon läheltä 1-2 runkoa pois. Pari vuotta myöhemmin harvensin alueen haluttuun tiheyteen ja ne 650 valittua on kasvamassa ilman lumi tai tuuli vaurioita.
Muistutan että vain päätehakkuussa koivikosta saa hakkuutuloja.
muutama vuosi sitten kävin Ruotsissa katsomassa herventmatonta päätehakkuuta, osa hyvää tavaraa mutta paljon oli myös laatutappioita, kakasihaaraisia, monivääriä ja muutoin huonoja.
Erikoisinta hakkuussa oli että otettiin vain kuusi ja mäntytukkia sekä pikkutukit. Kuituosuus jätettiin energiapuuksi.
Eniten näissä tämän kevään vaurioissa harmitta että ne on osin itseaiheutettuja. Kunnolliset maaston alapuoliset raivaukset tekemättä ja hallansuojapuut jättämättä. Tänä vuonna jopa haapa olisi kerinnyt auttamaan vaikka yleensä suosin vain koivua ja leppää.
Ristiriita tulee siitä että uudistus kohteilla ei yleensä ole roskapuuta jota jättää hallan suojaksi.
Pahiten vaurioituneen kuvion olen myyrien takia istuttanut kaksikertaa ja täydentänyt kerran ja nyt paleltui. Ja kaikki omaa syytä.
Niin jos tutkijat joiden tieteellisiä tutkimuksia käytetään pohjana ilmaston muutoskeskustelussa eivät tiedä onko suo hiilinielu vai hiilen lähde, niin mitähän muuta ne ei varmasti tiedä????