Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 1,254)
  • hemputtaja

    #### Hesarin artikkelissa sanottiin se, mitä on tapahtunut eli liian reheviin paikkoihin istutetut männyt eivät tuota laatua. Mutta oliko hyvälaatuista mäntyä tarjolla enemmän aikaisemmin? Kun mäntyä ennen hirvikannan nousua suosittiin, kai sitä karuillekin paikoille uudistettiin eli laadukasta puuta pitäisi olla tarjolla. Jostain syystä uutiskynnyksen ylittää vain rehevien paikkojen räkämänniköt.
    Lähetetty: 3 h, 7 min sitten
    Lähettäjä: Gla ####

    Taatusti on laadukasta puuta tarjolla ja luultavasti enemmän kuin ennen, päätellen siitä, että metsää on enemmän kuin ennen. Hoitorästitkin ovat jatkuvasti tapeetilla.

    Oli sitä höttöä ennenkin ja ilman istutusta. Tuossa juuri katselin heitteille jäänyttä saareketta. Saattoi olla vanhaa laidun ahoa. Kättä ei saanut polulta metsään. Oli kaikki Suomen puulajit. Männyt komeita ikihonkia, mutta näki niiden olleen alkujaan höttöisiä susipuita. Pari erityisen pitkää ja suoraa haapaakin joukossa, että olivat komeita.

    Hesarin tyylihän on tuttu – niinkuin tässäkin – kun tilaisuus tuli annettiin ymmärtää, että koko Suomen metsätalous on nyt ajettu kiville.

    hemputtaja

    #### Ja sitten on se viimeinen kolmasosa, lähinnä entisiä avosoita, joista miljoonaa poltettua diesel-litraa kohden saadaan kerättyä pari peräkärryllistä maailman kalleinta polttopuuta. Niitä ”metsiä” ei taideta kauheasti esitellä?
    Lähetetty: 1 h, 21 min sitten
    Lähettäjä: Korpikolva ####

    Mjaa’ah. Kun nyt noin hyvin tiedät niin kertoo nyt alkuun vaikka mihin tuo tietämäsi perustuu.

    Noita Syötteen metsätieojakin hiukan eppäilen, mutta voi johtua pahanilkisestä luonteesta.

    hemputtaja

    Muistin oikein ja löysinkin, vaikka en muistanut kuin toisen tekijän etunimen.

    On olemassa loppuneessa Metlan julkaisusarjassa Folia Forestalia julkaisu: Mäkinen, Harri & Uusvaara, Olli. 1992. Lannoituksen vaikutus männyn oksikkuuteen ja puuaineen laatuun. Effect of fertilization on the branchiness and the wood quality of Scots pine. Folia Forestalia
    801.

    Googlella löytyi (tämä ei löytynyt) runsaasti muutakin laatutietoa kuten joku tuolla edellä jo totesi, että tutkittu on ja paljon.

    Ja edelleen olen sitä mieltä, että ei entisten metsien puiden laatu ollut nykyistä parempi. Pikemminkin päinvastoin. Vanhan puun parempi laatu perustuu osaavaan valintaan. Vehreät myös mielellään rummuttavat syntynyttä harhaa ja perille menee.

    hemputtaja

    Tuo tien puomitus on joskus hiukan mielenkiintoinen ja haasteellinen harrastus.

    Riippuu hiukan paikallisesta ilmapiiristä kuinka käy. Se kun on joillakin harrastuksena puomituksen häirintä. Tolpat nousee nätisti kuormaimella ja jos ei muuhun konstit riitä niin lukon saa aukeamattomaan kuntoon.

    Että voi joskus olla parempi sietää pientä ajelua kuin sahailla puomia auki kerta viikkoon.

    hemputtaja

    Voipi olla myös, että pientä ajelua metsätiellä ei kannata kieltää.

    Siitähän voi olla jopa hyötyä. Pysyy tie paremmin kunnossa ja heikot kohdat paljastuvat.

    Rallit ovat asia erikseen.

    hemputtaja

    #### Niin, mika on fiksua? Tuoda ruoko- tai palmuviinaa Etela-Amerikasta moottoripolttoaineen ainesosaksi. Vaiko tehda se kotoisesta puusta tai kesantopellolla viljellysta oljykasvista, (sinappi, rypsi ja rapsi), vai jalostaako nuo polttoaineet turpeesta? Aikoinaan julkaistiin etta yhdella peltohehtaarilla voisi tuottaa maatilan tarvitseman moottoripolttoaineen. Taisi tikahtua verotukseen? Vaiko GreenPoweriin?
    Lähetetty: 14.09.2013
    Lähettäjä: 6 m3 ####

    No kun kysyt, niin ei ole järkeä palmuviinan tuonnissa polttoaineeksi. Osataan sitä itsekin viinaa keittää.

    Yksi pöljyys koko hommassa on armoton valtion ahneus, kyttäys ja väheksyntä. Viinaahan voidaan keittää vaikka paskasta. Apilasta en tiedä, mutta epäilen siitäkin onnistuvan.

    Yksi maa- metsätila voisi olla polttoaineiden suhteen omavarainen ja muutama naapuri vielä päälle. Konstit ovat tiedossa eivätkä ole huipputeknologiaa, eikä erityisen tehokkaitakaan, mutta pitäisikö olla?

    Näinpä kerran kuvan kiinalaisesta omavaraisuudesta. Kaksi betonisammiota ja kannet päällä. Jätteet pistettiin toiseen ja toisesta tuli kaasut lämmitykseen ja ruuan laittoon. Kun säiliö lakkasi tuottamasta, vaihdettiin toiseen ja tyhjennettiin kypsä tavara pellolle, jne. Ei kovin tehokasta, mutta toimi.

    Yrittäkääpä täällä tehdä polttoaineet itse. Huonosti käy.

    hemputtaja

    #### http://www.metla.fi/uutiskirje/
    puu/2013-03/viljeltyjen-
    luontaisesti-jne.pdf

    En epäile tutkimuksen tuloksia, mutta niistä olisi pitänyt tehdä parempia tulkintoja. Keskiarvo ei ole käyttökelpoinen mittari, kun noita asioita arvioidaan. Tiedämme, että takavuosina on tehty virheitä viljelyssä ja että hoitamattomuus heikentää laatua. Ottamalla mukaan virheelliset ja laiminlyödyt kohteet saadaan selville, että tukkiprosentti putoaa virheiden ja laiminlyöntien seurauksena. Onko tuo kiinnostava tieto, onkin ihan oman tarinan aihe. Varmaa on kuitenkin se, että uutisen otsikkoa tullaan käyttämään väärin markkinoinnissa ja politiikassa.
    Lähetetty: 58 min sitten
    Lähettäjä: Gla ####

    On se kiinnostava tieto, vaikka on ollutkin tiedossa.

    Kuvagalleriassahan oli keskustelua luonnonmetsien puun laadusta. Vihertävä väkihän mielellään väittää, että huippulaatua ja tietämättömimmät uskoo.

    Vetoavat mielellään vaikkapa vanhojen rakennusten laatupuuhun. Laatupuutahan niissä, mutta armiaasti unohtavat, että esi-isämme kävivät valkkaamassa tarkkaan rakennuspuunsa.

    Tuossahan on pantu paprulle, että heitteillejättö vähentää laatupuuta, jos oikein ymmärsin.

    Löytyyhän sitä tietenkin laatutukkeja luonnonmetsästäkin, mutta vähemmän.

    hemputtaja

    ### Pohjoisessa on aurauksella iso merkitys maan lämpöolojen parantamisessa, etelämmässä nyt on suunnilleen yks ja sama aurataanko vai laikutetaanko männylle.
    Lähetetty: 17 min sitten
    Lähettäjä: LauriK ###

    Just näin. Eikä paikoin paksusta kuntasta pääse läpi kuin auralla tai kaivurilla. Kulotuskin taisi polttaa vain hieman pintaa.

    hemputtaja

    Ei se mitään ”imelää jälkiviisautta”. Luulisin, että Osara ehti jo kyllä aloittaa uudistamistyön.

    Jos oikein muistan, ei se ollut Osara, joka ne hakkuut aloitti. Jatkoi vain jo aloitettua työtä.

    hemputtaja

    #### Jotain mätää siinä hommassa on ollut, koska Erkki Lähde ”käänsi takkinsa” yht`äkkiä silloin kun näitä aurauksia tehtiin.

    Ps. Voin olla väärässäkin asian suhteen. Saa oikoa.
    Lähetetty: 9 h, 21 min sitten
    Lähettäjä: Leevi Sytky ####

    Että ”Jotain mätää siinä hommassa on ollut”.

    Tyypillistä.

    Vuosikymmeniä on jatkunut ränkytys Osaran aukeista. On osoittautunut paskapuheiksi ja pöljimmät city-vihreet hätäpäissään nimeävät tuntureiden lakeja ja ja avosoita Osaran aukeiksi.

    Sittenpä aloitetaan vihjailla, että jotain mätää kuiteski. Toinen laji on kertoa kuinka ovat ne puut ihan kelvotonta, karvaista höttöä (kuulemma on sellaisiakin, mutta eivät kaikki).

    Ei muuten kokenut E: Lähde ”herätystä” aurauksen vuoksi, vaikka jossain vaiheessa yrittikin väittää, että muokkaus vetää alumiinimyrkyt pintaan ja se tappaa kaikki.

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 1,254)