Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
### Mitä tarkoittaa ”osaa”? ###, kysyy Gla.
Osaamistahan sen tarkoittaa. Olisi tietysti pitänyt olla tarkempi.
Osaava metsänomistajahan kun älyää myös katsoa, missä luontainen uudistuminen onnistuu ja toimii sen mukaan.
Tarvittaessa jopa muokkaa ja istuttaa. Ei kai sitä tavanomaiset mh-toimet ole kielletty jk-metsässä. Ainakaan lailla.
Muokkaus nyt on hiukan pimpeli pompeli, mutta onnistuu sekin jollain tasolla.
### Puuntausta:
”Mitkä voimat nykyisin ohjailevat suomalaista lainsäädäntöä?”
Onko sulla tuohon omaan kysymykseesi vastausta? Mitkä voimat ne ovat ja missä kohtaa on menty huonoon suuntaan?
—snip–
Lähetetty: 7 min sitten
Lähettäjä: reservuaari-indeksi ####Ei kysytty multa, mutta tekstaanpa oman mielipiteeni.
Lainsäädäntöä ohjailee liiaksi asiantuntematon mediamyllytys ja sen takana pyörivät epäasiantuntemattomat mediavaikuttajat.
Sama porukka masinoi aikanaan mm. ”Suuren Metsäkuoleman” ja ilmastonmuutoksessakin on hauskasti jotain tuttua.
Käytännössä ns. vastuulliset taisivat aloittaa lakimuutoksen hionnan nuoleskellakseen tuota vouhottajaporukkaa. Varsin selkärangatonta, sanoisin.
Tietysti saattoivat aloittaa siksikin, kun ei sattunut olemaan muuta turhanaikaista puuhaa.
Vanhassa laissa ei ollut mitään vikaa. Sillä olisi hyvin pärjätty. Viat olivat tulkinnoissa, joiden korjaaminen ei pitäisi olla vaikeaa.
### Juurikkala katsoo asioita kuin entisaikain hevonen laput silmillä. On varmasti totta että on epäonnistumisia sekä JK että metsikkökasvatuksessa.
—snip—
JK: tutkimuksessa on tehnyt pitkään työtä Erkki Lähde, Olavi Laiho ja Yrjö Norokorpi. Tämä kolmikko vaan tahdotaan unohtaa jostain syystä.
Lähetetty: 28 min sitten
Lähettäjä: pihkaniska ###Tuota, tuota. Laput se sitten ovat meikäläisenkin silmillä. Epäilyttää silti, että keillähän loppujen lopuksi ne ovat laput silmillä.
Olen tainnut ennenkin mainita, että on tutkittu Suomessakin ja huonoksi havaittu. Kuuluisan Harsintajulkilausuman allekirjoittaneet oli koulutettu harsinta-metsätalouteen. Kuten tuon ajan metsäläiset muutkin.
Myös noilla mainituilla tutkijoilla on ollut tuo vanha tieto hallussaan. Miksiköhän ovat unohtaneet mainita.
Metsäisen alkutaipaleensa julkilausuman laatijata olivat yrittäneet saada kunnon menetelmää harsinnasta eli jatkuvasta kasvatuksesta. Ei tullut mitään ja löivät kintaat tiskiin. Viimeisiä yrityksiä kutsuttiin nimillä ”varsinainen harsinta” tai ”metsänhoidollinen harsinta”.
Eivät pysty mainitut tutkijat kertomaan esim. ”metsänhoidollisen harsinnan” ja ”jatkuvan kasvatuksen eroa”. Fiinin stadilaisvihreän, muka uutuus -menetelmän isukin tutkimukset aiheesta Metsäntutkimuslaitos pisti jäihin ja syystä, mikäli olen oikein ymmärtänyt.
Sen puoleen, uskon kuitenkin, että täyspäinen metsänomistaja osaa metsänsä hoitaa myös jatkuvalla kasvatuksella. Ainakin osan siitä. Se on sitten eri asia onko se tarpeen, kun osaava kaveri saa hyvän lopputuloksen muillakin ja vähemmän näpertelyä vaativilla konsteilla.
### Jos alkaa näyttää siltä että metsäalan vähenemisestä tulee kuluja, ainakin sitten metsittämistä kannattaa alkaa tukea.
Rakennushankkeissa metsää ja puistoa tulisi säästää silloin kun se on kohtuudella mahdollista.
Lähetetty: 15 h, 30 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###Hän on aivan oikeassa. Järkeä ei kuitenkaan pitäisi unohtaa.
Uutisissa vilahteli – näiden myrskyjen yhteydessä – useaan kertaan kuvia suht. uudesta omakotialueesta. Oli kauhistuttavan näköistä.
Oli taidettu talot pykätä tiheään vanhaan kuusikkoon ja väleihin oli jätetty näitä kuusia pystyyn. Ihme kyllä olivat vielä pystyssä.
Ovat ne kyllä kuusetkin joskus yllättävän sitkeitä pysymään. Täällä pääkaupunkiseudulla tapaa usein kuusia, joiden juurista melkein puolet on katkottu maansiirtotöiden yhteydessä. Voivat silti pysyä pystyssä vuosikymmeniä. Melkoista riskinottoa silti.
#### Hemputtaja: ”Kyllä ne metsittyvät omia aikojaan, jos ovat metsittyäkseen.”
Mitä tuokin tarkoitti? Joskus pellon valtaa sekalainen lehtipuusto, joskus se pysyy heinikkona, johon 10 vuodessa tulee pari pajua ojan reunaan. Määrätietoisella metsittämisellä siihen saa kasvamaan 10 vuodessa täystiheän, 5-metrisen kuusikon.
–snip–
Lähetetty: 4 h, 5 min sitten
Lähettäjä: GlaSitähän se tarkoitti, että joku rääpy sitä pitää olla kerjätessäkin.
Onhan tuolla vanhaa pakettipeltoa ja saa ollakin. Alaosassa heinää ja pajua ynnä vähitellen muutama mänty.
Yksi nurkka on metsittynyt pinotavaramittaan omia aikojaan. Mitä nyt hiukan raivurilla autoin. Suurin osa karuhkoa aukeaa, jolla kasvaa nätti kanerva, päivänkakkara, leinikki, kissankäpälä, jne. On niin pirun nätti koko kesän ja saa ollakin.
Vähitellen metsittyy ja mulle sopii. Oli siinä jo hyvä männyn taimikkokin, mutta kun latvat ulottuivat hangesta läpi, söivät porot ja hirvet ne (siis luonnontaimet) hengiltä. Konttaamaan varmaan joutuivat, kun olivat taimiraukat niin lyhyitä.
Muu kuin mänty ei siinä kasva ja sitä mahdollista tuloa ei kukaan kaipaa. Jos ei sitä ilman elä, on asiat todella pahasti.
Vähemmällä päästään kun rakas hallituksemme tekisi kerrankin kuten pitää eli lyhyt kirje Brysseliin esim. malliin: ”Meitin turpeet ovat uusiutuva luonnonvara ja se Teitin on siellä Rysselissä syytä uskoa – kerta puhheella”.
#### —-snip—
Jos vaikka odotellessa koetettaisiin lopettaa nolo metsäpinta-alan väheneminen Suomessa? Vaikka metsittämällä 10 000 hehtaaria käytöstä poistuneita peltoja?
Lähetetty: 1 h, 21 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ####Ei, älkää hyvät ihmiset aloittako taas tuota pakettipeltojen metsitysrallia.
Kyllä ne metsittyvät omia aikojaan, jos ovat metsittyäkseen.
Jos sitä pinta-alaa pitää kasvattaa, niin ilmoittaa vain sen pellon metsäksi ja vot pinta-ala kasvoi. Tietysti joku voi vaatia siihen taimet, mutta mitäpä sitten, laitetaan taimet.
Halvemmaksi tulee myös hoitaa turve uudistuvaksi luonnonvaraksi tms. Voisi myös kokeilla kertoa, että ojituksella kasvatetaan hiilenottokykyä enemmän kuin Brysselin Suomen Syöjät (lyh. SS) ehtivät kieroilla.
Ja tuohon otsikon kysymykseen vastaan: Ei tarvitse (ei tarvitse kyllä muidenkaan virallisten). Se on valtion viranomainen. Jos joku onnistuu virheen osoittamaan, rangaistaan silloinkin jotain yksittäistä virkailijaa.
Se on nimittäin myyrä lumikolle aika hyvä ateria. Ei se niitä pysty päivässä montaa syömään.
Yritin vihjaista, että myyrät ovat yksi hyödyntämätön luonnonvaramme. Hirviä sentään hiukan nautitaan. Ei mennyt perille.
Mahtivaltiaat roomalaiset söivät ne parempiin suihin ja kauan porskuttivat maailman tappina.
Ongelman ratkaisu vaatii luovuutta ja sitä ei ole juuri myyrissä käytetty. Pikku raha pikkupojille ja raadot minkeille tai häkkiketuille. Voisi noista varmaan tehdä koiran- ja kissanruokaakin.
Syö niitä myyriä sudetkin ja paljon syövätkin kun kohdalle sattuvat. Oli tv-dokumentti jostain tundralle majailevasta tutkijasta. Oli pirusti myyriä. Kammikin vilisi niitä kirjahyllyjä myöten.
Huomasi, että lähistön susilauma näytti elävän pelkillä myyrillä ja oli varsin hyvinvoivan näköistä. Kokeeksi alkoi syödä myyriä itsekin nähdäkseen voiko pelkästään niillä elää. Elihän niillä.
Myyriä kuitenkin vilisi edelleen, vaikka susilauma ja tutkija söivät niitä pääaterianaan.
Kaikki konstit eivät siis ole käytetty. Myyräsoppa, myyräpihvi, myyräaladoopi, jne.
Voisi tietysti lihottaa ja lihavuutta on jo hieman liikaa, että voisi kokeilla muitakin konsteja.
Armeijassa esim. syötettiin meille jarrua, joka kyllä vaikuttaa vasta nyt. Linnunsiemeniä liotellaan tuossa jarruliemessä ja siemenet levitellään myyräalueelle.
Toristan. Korpitönön Taneli on oikiassa ja Resurvuaari-indeksi vääräs.
Harvinaasta kyllä, notta joku muukin on oikiassa kun mä.
Hyöt, myöt ja työt taitaa kuulua savolaasille. Oliskin erinomaasta, jos nua ”työt” siirrettääs kokonaa savolaasille muita rääkkäämästä.
### Peilissä kuikuilee hemputtaja. Minä totesin, että rajanveto hyväksyttävyyden ja tuomittavuuden välillä on vaikeata. Sinä jatkat Ranen linjalla.
Lähetetty: 19 min sitten
Lähettäjä: Gla ####No niinpä kuikuilee, jos se linja otetaan, mutta komee jätkä, kelpaa vilkuilla.
Kerrot: ”rajanveto hyväksyttävyyden ja tuomittavuuden välillä on vaikeata”.
Mielestäni tuo on itsestäänselvyys, mutta – aiheen laatu huomioon ottaen – sen rajan määrittelee ympäristö – ei fanaattinen idealisti. Samaa sääntöä noudatetaan hulluuden suhteen.
Luin ja kirjoitin ehkä huonosti, mutta olin ymmärtävinäni, että juuri rajanvedon vaikeutta Rane koitti tekstailla, kuten yritin itsekin.