Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Sitten meillä on erikseen tämä kotikutoinen luontotyyppien uhanalaisarviointi jossa mentiin pitkälle hatelikkoon, kun siellä eroteltiin mm. eri metsätyyppien eri kehitysvaiheet eri luontotyypeiksi.”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018.
Tarkoitatko propaganda teosta: ”Luontotyyppien punainen kirja. Tytti Kontula ja Anne Raunio (toim.)” vuodelta 2018. Selailin kauan sitten ja jopa luin kuvauksen miten tehtiin. Korjatkaa jos muistan väärin, että kun arviointi kohteita valittiin, tiputettiin kohteet, joista huomattiin metsäväen käyneen. Ne eivät siis olleet luontoa.
Tietysti tuolle on jonkinlaiset perusteet, mutta olisi hyvä muistaa historia. Satavauotias metsikkö on kovasti luontaisen oloinen, muuta se on saatettu kaataa tai kasketa moneen kertaa vuosisatojen aikana.
Puu Hastelija kertoo: ”Käsi sydämelle metsiemme miehet, naiset ja muun sukupuoliset. Otsakkeen lajikato on todellisuutta.”
Kiinnostava tieto. Mihin se tutkimukseen tai selvitykseen se perustuu?
Lainaus A.Jalakanen: ”Pystyisikö hemputtaja hyväksymään luontokadoksi luonnontilaisten alueiden puuttumisen? Jos ja kun niiden määrä koko ajan vähenee, vähenevät niistä riippuvaiset lajitkin”
No, se on hiinä ja hiinä. Pidän jo 60 vuotiasta istutusmetsää aika luonnontilaisena. Satavuotiaitakin istutusmetsiä löytyy eikä niitä tiukinkaan ls-ihminen enää viljellyksi erota.
Lainaus Gla: ”Lienee turha toivoa perusteluja väitteelle luontovihamielisyydestä.”
Näinpä, kuuluu sarjaan perustelemattomat puheet.
Samaan sarjaan taitavat kuulua myös ääni väristen kerrottu kauhea luontokato ja monimuotoisuuden heikentyminen. En ole toistaiseksi löytänyt nuista varmennettua tietoa mistään. Voin tietysti olla huono etsijä.
Tietysti sitä ns. luontoa muuttuu toiseksi silloin tällöin ja katoaakin (esim. tiet). Salaojitus aikanaan yksipuolisti luontoa reippaasti ja nykyisin taitavat tuulivoimapuistot tehdä pahaakin jälkeä. Tosin esim. sähkölinjoja on turha syyttää luontokadosta. Kyllä niiden alla lajikirjoa riittää.
Ihan ottaa mahanpohjasta, kun vilkuilee noita nykymuodin uutisia. Luontokatoon yritetään satsata ihan vakavissaan vissiin.
Oma kysymyksensä on sitten se mahdollisten miljoonien käyttö. Mistä se torjuttava luontokato löytyy ja kuinka se torjutaan. Hävitetään lupiinia ja kurtturuusua ???
Nykyinen metsätalous hoitaa luontoa varsin hyvin, etten sanoisi parhaalla mahdollisella tavalla ja asiantuntemuksella
En ole havainnut ainoaakaan täysipäistä selvitystä – lukuineen – luontokadosta. Kaikenmaailman asiantuntijoiden mielipiteitä kyllä. Onko asiasta kysytty Putinilta vai mistä nämä varmat luontokatotiedot ovat peräisin.
Visakallo oli löytänyt uusimman inventoinnin ennakoita ja niistä tietoa kasveista.
Mistä nuo löytyivät. Kevyellä kuikuilulla en niitä löytänyt.
Lainaus A.Jalkanen: ”https://journal.fi/msff/article/view/120306/71680
results show that levels of the forest structures essential to maintain ecologically diverse forests are below those that likely prevailed in Finland under natural reference conditions
scarcity is particularly pronounced for dead wood volumes and old forest area
Exec. summary: Jotta lissee vanahoo mehtee ja lahhoo puuta ja sassiin.”
Vilkaisin tuota summarya. Eipä vastaanväittämistä. Tekijöitäkin melkein puolisivua. Eli ennen oli maisemassa monipuolisempaa.
Tulos on tavallaan itsestään selvä. Kun puuston määrä tihenee, elämän yksilöt sen alla vähenee. Asiasta voi tietysti olla montaa mieltä, mutta kehtaan väittää, että se kuuluu monimuotoisuuden kuvioon. Kun puusto harvenee, alkaa rehua ja myyriä taas löytyä.
Että tulos ei mielestäni oikeuta arvostelemaan nykymetsätaloutta monimuotoisuuden tuhoajaksi.
Köyhtyy ja köyhtyy. Tiedotusvälineiden mukaan joku vaikutusvaltainen elin suunnittelee satsausta luontokadon torjuntaan. Miljuunat ei välttämättä riitä.
Oikein hienoa. Näkisi nyt vain jotain todellista tietoa luontokadosta ja monimuotoisuuden tilasta. Muuten satsaus hyödyttää vain risupartaisia ja parrattomia, vihreitä villasukkahiippareita. Pääsevät esittämään mielipiteitään maksusta naama peruslukemilla ja nauramatta.
Niinpä, en tiedä kuinka vanha tuo NASAn tieto on, mutta muistelen, että ansioituneet maat ovat Intia ja Kiina.
Kovasti kuitenkin mää’itään monimuotoisuuden huonontuvan ja luontokatoakin on maar nii p:sti. En ole kuitenkaan nähnyt kuin metsätuhoon vihkiytyneiden epämääräisiä arvioita. Varsinaista tietoa monimuotoisuuden tilasta Suomessa en ole tavoittanut. Vakaasti vain ollaan sitä mieltä, että huonoa on, huonoa.
Taitavat nuo tirpat – varista myöten – muutenkin olemaan vähän huono monimuotoisuus osoitin. Niillä on siivet ja kanta vaihtelee arvaamattomista syistä. Pitäisi ehkä tarkastella koko Euroopan suhteen, Suomi on liian nurkkapitäjä.
Kaupungissa tuo varis pitää huolta pikkutirpoista ja isommistakin. Esim. sorsanpoikaset eivät ehdi veteen, ja jos ehtivät lokki nappaa. Meidän lähiaukealla (heittteillä) oli fasaania. Varikset äkkiä runsastuivat ja fasaanien rääkynä loppui siihen. samalla poistuivat pikkutirpat.