Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Vilkaisin nimimerkki ”n-merkki” ehdottamaa sivustoa. Näkyi olevan Pukkalan joku esitelmä.
Heti toisella sivulla koin valaistuksen. Alkajaisiksi siinä on jatkuvan kasvatuksen määritelmä ”Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä”.
Ettäs nyt sitten tiedätte ja nyt tiedän minäkin. Piip.
Seuraava askel lienee eripituiset ja -lajiset taimet. Istutetaan potti – puolen metrin taimia. Joka lajia, ja vot, kasvamassa on jk -metsä.
Turhahan näiden uskomusmetsän kasvattajien kanssa on jänkätä, vaikka ihan hyvää tietoa noista tavalliseen metsän kasvatuksen uskovilta kertyy.
Kun äly ei riitä uskomaan esim. että Tahvosen laskentamalli on laskentamalli – minkä hän itsekin kertoo – ja lähtöarvot määrittelevät tuloksen, on silloin turha odottaa mitään erityistä parannusta.
###
—snip—
En ole kyllä missään nähnyt sellaisen tutkimuksen tulosta missä tasaikäisen metsän viljely tuottaisi enemmän nettotuloja kuin mitä jk metsä tuottaa.
Oletko sinä ?
Lähetetty: 5 min sitten
Lähettäjä: n-merkki ####Mielenkiintoista. Näin ne vissiin asiat etenee.
Minä taas en ole nähnyt missään tutkimuksen tulosta, missä jk (=harsinta) tuottaisi enemmän nettotuloja kuin tasaikäisen metsän kasvatus.
En ole myöskään törmännyt tietoon, että jk metsässä olisi enemmän marjaa ja sientä kuin tasaikäisessä. Se ei oikein otsallakaan tunnu oikealta tiedolta.
### Vastaan hemputtajan kommenttiin:
Työ- ja elinkeinoministeriö budjetti on 3,37 miljardia, hallintokulut 11%
Liikenne- ja viestintäministeriö budjetti 2,96 miljardia, hallintok. 13,7%
Puolustusministeriö budjetti 2,75 miljardia, hallintokulut 13,1%
Maa- ja metsätalousministeriö budjetti 2,66 miljardia hallintok. 3,8%
Sisäministeriö budjetti 1,27 miljardia, hallintokulut 10,7%
Oikeusministeriö budjetti 0,89 miljardia, hallintokulut 14,5%
Ympäristöministeriö budjetti 0,27 miljardia, hallintokulut 29%Lähetetty: 3 h, 26 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa ###Selvä. Olen ainakin osittain korjattu, mutta epäilen vieläkin.
Ei noista luvuista ota pirukaan selvää (katsoin Hesarin piirroksia), mikä lienee budjetin laatijoiden tarkoituskin.
Mitä on tuo hallintokulu? Esim. oikeusministeriö on kirjannut pesetaa tuomioistuimille ja oikeusavulle aika potin. Olen melko varma, että ne ovat pääosin hallintokuluja eli miksi ne tuomareiden ja sihteereiden liksat katsotaan.
Ovat mukavasti ristissä lisäksi. En tiedä vieläkö esim. ls-vartijoidan ja muunkin henkilökunnan palkat ovat maa- ja metsätalousministeriön budjetissa ja käskytys ypm:ssä.
Luultavasti siellä kulkee paljon muutakin hauskuutta. Virastot esim. laskuttavat toisiaan ja merkkaavat tuloksi, maksaja sitten panee homman kuluksi.
Nuo tuetkin ovat hauska homma. Esitykset tekee esim. metsäkeskus ja ministeriössä sitten pari hyyppää vetävät nimen alle ynnä tekee merkinnän seurantatilastoon. Ei siihen montaa korkea-arvoista viranhaltijaa ministeriössä tarvita.
### Metsänomistajien keskusteen on myös valitettavasti levinnyt tuota ”mistään mitään välittämätöntä” asennetta.
Siitä kertovat aina vain lisääntyvät täysin umpeen kasvaneet rajalinjat.
Ennen sitä pidettiin talojen häpeänä, mutta ei enää.
Lähetetty: 1 h, 10 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa ###On se näinkin, mutta ei aina. Ja häpiä silti.
Ei se aina ole helppoa. Pitäis päästä naapurin kanssa sovintoon ja puutakin kertyy, mutta kuka ostaa ja hakee pienen erän kilometrin tiettömältä rajalta.
Varsinkin pohjoisessa ojurit ja konemiehet ovat ajelleet viisarit ja pyykit kateisiin jo vuosia sitten.
MHY olisi tosiaan hyvä apuri, mutta eipä ole kuulunut mitään, vaikka taisivat rajahommaa suunnitella jossain vaiheessa.
### Jaa,
Mä oon polttanut jo useita vuosia, joskus ihan kahden tulipesän voimin. Oon kattellu ulos, mutta vielä ei ole näkynyt kuolleita ulkona. Miten nopeasti ne kuolleet ilmestyy? Onko tuossa tutkimuksessa lisävalaistusta tähän polttavaan ongelmaan?
Ja mitä tehdään, jos pihalle ilmestyy tuollainen puun polttoon kuollut yksilö?
Lähetetty: 15 h, 58 min sitten
Lähettäjä: Hiluxmetsuri ###Tuo on todella merkittävä ongelma, joka olisi syytä ratkaista. Auttaisikohan jatkuva kasvatus.
Epäilen, että pohjoisessa ovat tuon ratkaisseet. Siellä on katoilla telineitä ja epäilen, että keräävät ruumiit niille ja kuivattavat. Ne on sitten helppo polttaa leivinuuneissa.
### Mikä mielenkiintoisinta, lähes kestoparjauksen kohteena olevan maa- ja metsätalousministeriön hallintokulut ovat kaikkein pienimmät, eli 3,8%!
Lähetetty: 1 h, 26 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa ###Duoda, duoda.
En epäile rosentteja enkä tykkää ympäristöministeriöstä, mutta ehkä olisi hyvä katsoa, mistä se prosentti on osuus. Menee teloitus pian väärin perustein.
En viitsinyt tarkistaa, mutta esim. MMM pieni osuus voi johtua myös kulujen rakenteesta. Maa- ja metsätalousministeriöhän pyörittää mm. KEMERAa ja maataloustukia, Jos hallintokulujen osuus on laskettu noista poteista, ei tarvitse ihmetellä osuuden pienuutta.
Ympäristöministeriö ei taida pahemmin rahoja jaella. On silti valtio valtiossa. Punttaa viherväkeä palkkaamalla ne duuneihin, joissa voivat moittia kansalaisten tolloutta ja komennella mummoja pissimään elektrooniseen viemäriin.
Tässä ketjussa ja monessa muussakin on alkanut pistää simmuun arviot puun määrästä. Olen saattanut itsekin pudota samanlaiseen ”ansaan”.
Eli ilmoitetaan, että ”kyllä Suomessa puuta riittää”. Sillä lauseella hyväksytään sitten kaikenlaista toilailua.
Ei taida kauaa ”puuta riittää”, jos otetaan tälläinen asenne. On se puu ennenkin mennyt vähiin.
Puupäät eivät meiltä lopu, mutta puut saattavat käydä vähiin.
Korkeina käyvät nuo jk:n laineet. Liekö syynä terävät aineet.
Ärsytysmielessä toistelen ennen kirjoittamiani.
En vastusta jatkuvaa kasvatusta, Tuotahan on vähiinsä tehty maailman sivu. Onnistunee täyspäisiltä. Vastustan perusteetonta, uskovaista jk-vouhotusta, mikä osoittaa, että asia ei ole hallussa.
Menetelmä on ollut käytössä ja huonoksi havaittu. Tuomitsijat (taatusti ammattimiehiä ja eturivin tutkijoita) olivat tehneet parhaansa menetelmän hyväksi ja todenneet, että ei tule lasta eikä paskaa. Tämä tapahtui muistaakseni 1945.
Metsien inventointi aloitettiin 1920-luvulla. Epäilen yhtenä syynä olleen verotuksen. Haluttiin selvitellä paljonko metsistä voidaan nyhtää.
Inventointien vuoksi tiedetään tasan tarkkaan missä kunnossa metsät olivat 20-luvulla (jatkuva kasvatus) ja missä ovat nyt. Ja turha yrittää länkyttää, että silloin ei harrastettu jatkuvaa kasvatusta. Vielä tuolloin omistajatkin joskus pitivät metsää aika arvottomana, mutta silti myivät tukkia mielellään ja halusivat kasvun jatkuvan.
Sitten pieni ohje kannattavalle jatkuvalle kasvatukselle.
Ostetaan metsäpalstoja (mielellään halvalla). Tehdään hienoja ekologisia hakkuita tavoitteena jonkinlainen jatkuva kasvatus. Taimikon hoito, raivaukset, istutus ja muokkaus jätetään tekemättä.
Näin menetellään kunnes jäljellä on enää muutama siemenpuu – joita ei kannata erikseen hakea – alle 10 senttistä riukua ja jonkinlaista taimikkoa.
Myydään palsta pois (mielellään kalliilla). Jos on rikastuttu tarpeeksi, voi tietysti jonkun tyhjennetyn palstan lahjoittaa Linkolan metsäsäätiölle. Tiedä vaikka pääsisi lehtiin niin hienolla eleellä.
### –snip–
En taaskaan ota kantaa itse tietoon. Huomautan vain että, kuten aiemmin tässä ketjussa jo totesin, luonnon kiertokuluista tiedetään niin vähän että on turha rakennella mitään kauhutarinoita ilmaston lämpenemisestä. Ne ovat yksinomaan oletuspohjalla. Eli siis vasta hypoteesi asteella.Terveisin: Korpituvan Taneli ####
Olen samaa mieltä. mutta periaatteen vuoksi tahdon jotain lisätä.
Hän kirjoittaa: ”turha rakennella mitään kauhutarinoita ilmaston lämpenemisestä”. Tähänpä tahdon bokstaavini jatkoksi piirtää. Eli on myös turha rakennella mitään kauhutarinoita ilmaston kylmenemisestä. Ovat nekin ”varmat tiedot” heikolla pohjalla.
Luonto päättää ja met koitamma elellä sen mukhan – jos osaamma.
### Suot ja vuodet eivät ole veljeksiä, eli esimerkiksi suotyyppi, ojitus ja sateisuus vaikuttaa suon vesitalouden kautta siihen mitä suo tuottaa: metaania vai hiilidioksidia. Kokonaislaskelman teko on äärimmäisen vaikeaa.
Lähetetty: 47 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###Näinhän se on. Lisään vielä, että sama koskee kangasmetsiäkin.
Siksipä tuollaisiin selvityksiin/sanomisiin on syytä suhtautua hyvin varovaisesti, oli tulos mikä tahansa.
Luotettavan ja kattavan aineiston keruu on nimittäin melkoinen ja erittäin kallis urakka. Kymmenenkään metsä- tai suotyyppikuvion aineisto ei taatusti kerro koko Suomen tilannetta. Sama koskee aikaa. Heinäkuun ja syyskuun lukemat eroavat taatusti toisistaan. Samoin, jos sattuu kuivat tai sateiset kelit.
Metsikön kehitysluokallakin on merkittävä painoarvo.