Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
### Puuntakusella noita haaveita piisaa?
Lähetetty: 11 h, 29 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ###En sanoisi haaveiksi, mahdollisuudeksi kyllä.
Aika moni pieni tai keskisuuri raakapuun tarvitsija joutuu jonkinlaisiin vaikeuksiin, jos metsänhoitoyhdistykset katoavat. Sen puoleen suurtenkin puurosvojen varastoissa kiertää merkittävä määrä metsänhoitoyhdistysten välittämää puuta.
Metsänhoitoyhdistykset ovat varsin asiantunteva porukka metsänomistajien ja puun tarvitsijoiden välissä. Ilman niitä esim. moni kaupunkilaismetsänomistaja (määrä ei ole vähäinen) on kusessa.
Turha haaveilla, että yksityiset palvelun tarjoajat hoitaisivat homman paremmin. Hoitavathan ne tietysti, erityisesti yksikin pätevä metsuri on melkoisen pystyvä kaveri. Sopii kuitenkin vilkuilla miten hommat toimii muissa askareissa, joissa yksityinen virma hoitaa tehtäviä.
Veikkaan, että yhdistysten nykyisten sääntöjen eroamispykälät eivät ole päteviä nykyisen maksun poistuttua.
Yhdistykset joutuvat uusimaan sääntönsä. Se ottaa aikaa ja siihen asti ainoat ohjeet löytyvät yhdistyslaista, jos sieltäkään.
Välttämättä yhdistysten vanhoissa säännöissä ei edes mainita eroamista. Sehän taisi olla määritelty laissa metsänhoitoyhdistyksistä?
”Verot verta juo jne”.
Tuolla joku puhui holtittomuudesta ja toinen ryöstöstä. Läheltä liippaa, että ovat oikeassa.
Alkaa haista siltä, että muissa maissa rehottava korruptio on Suomessa korvattu holtittomalla rahastuksella ja etujen jakelulla.
Esimerkiksi, nau’utaan hirmukorkeaa ruuan hintaa. Kukaan ei kerro miten on mahdollista, että ruuan tuottaja näkee nälkää ja erityisesti sen myynnin tukkuporras lihoo niin ettei tahdo mersuun mahtua.
Taatusti herrat ja rouvat päättäjät tuon tietävät. Teiden varret ovat väärällään uusia hirmuisia ostosparatiiseja ja uusia rakennetaan kovalla vauhdilla. Jostain ne rakennusrahat on kiskottava. Saatte arvata mistä.
Eikä siinä vielä kaikki. Kun ruuan hinta nousee, nousee myös liikevaihtoveron tuotto. Arvatkaa 2 kertaa haluaako päättäjä hillitä ruuan hinnan karkailua.
Ei tarvitse ihmetellä, jos joku herroista/rouvista tarjoaa kiinteistöveroa metsillä. Se sopii niin kauniisti yleiseen kuppausteemaan. Seuraavaksi sitten vesivero järville ja lammille jokia unohtamatta. Ojissakin piilee suuri potentiaali.
Vanhat hyvät verotusmuodotkin ovat vielä reservissä kuten peruukkivero, viiksi- ja partavero.
Uutuudeksi tarjoan vielä pulisonkiveron, jota en tiedä koskaan kokeillun.
Hemmetin hienoa, että ollaan kiinnostuneita metsien historiasta. Tuo vanha Tapion Taskukirja on todellinen aarre. Saisi Tapio skannailla niitä sivuilleen, jos heillä niitä vielä on tallessa.
Kummasti jatkuvan kasvatuksen eturiviläisten leveät puheet tutkimatta jättämisestä, tuotoksesta, uudistumisesta, ym. loksahtavat ihan eri suuntaan kuin antavat ymmärtää, kun hiukan tutustuu metsähistoriaan.
Kiitokset Timpalle, vaikka pikkuisen olen eri mieltä tuosta harsinnasta.
Kyllähän se taisi olla päämenetelmä jo kauan ennen 1900 -lukua. Haitat vain alkoivat näkyä vasta 1900 -luvulla kun väki-, teollisuus ja muukin tarve oli lisääntynyt.
Historiasta kiinnostuneille suosittelen opusta: ”http://urn.fi/URN:ISBN:951-40-1925-3. Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla. Tasanen, Tapani. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 920”. Se ei ladattuna maksa mitään.
Toinen suorastaan rautainen paketti on: ”Esko Pakkanen-Matti Leikola: Metsää, puuta ja kovaa työtä. Suomen metsien käytön historiaa”. (on vielä 2 lisäosaakin, jotka myös ovat erittäin hyviä). Ne ovat rautaa myös, jos historiasta kiinnostunut haluaa tiirailla menoa muustakin kuin Runebergin, Snellmannin ymv. vinkkeleistä.
Jälkimmäinen maksaa, mutta ties, vaikka kirjasto hankkisi. Olisi kulttuuriteko. Jos ei muuten suostu hankkimaan, voi kokeilla synkkiä mulkaisuja, mutinaa ja mökötystä.
En viitsinyt aloittaa uutta ketjua niin pistän tänne ja Pukkalaa kehuttiin, että sikäli sopii.
Uudessa Metsälehdessä (5/2014) oli ”Lukijalta”- palstalla jatkuvan kasvatuksen eturivin miesten (Lähde ja Laiho) tekstiä. Pukkalan ”Jokametsän malli” on kuulemma ihan rautaa. On monivuotisen tutkimustyön tulos, kuten yleensä kaikki mikä hiukankin buffaa jatkuvaa kasvatusta.
Lisäksi haukutaan Erkki Timosta. en tiedä miksi.
Jutussa on yksityiskohta, joka on syytä huomata ja joka kertoo minkä värisellä hevosella ajetaan.
Mainitsevat ohimennen, että Valtakunnan metsien inventoinnit 1-3 osoittavat, että kaikki Suomen metsät ovat olleet luonnonvaraisina nimenomaan erirakenteisia sekametsiä.
Mikäs siinä. Saattoivat hyvinkin olla erirakenteisia sekametsiä, mutta olivatko ns. luonnonmetsiä. Ensimmäinen inventointi tehtiin 1920 -luvulla. Mahtoiko silloin enää luonnonmetsiä löytyä useamman vuosisadan metsänraiskauksen jälkeen. Oli kulotusta, kaskeamista, tervaa, kimröökiä, määrämittaharsintaa, metsäpaloja ja jopa metsänhoidollista harsintaa eli jatkuvaa kasvatusta.
Ei sekametsä ole mitenkään huono kasvatettava. Ja voi se luonnonmetsä hyvinkin olla erirakenteinen, mutta onko se muka perustelu jatkuvalle kasvatukselle. Ovat myös yleensä surkeita eli harvoja ja puusto vikaisuuksilla siunattua.
### Gla: Olisiko tämä se mitä etsit?
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream /handle/123456789/43044/978-951-39- 5631-8_vaitos07032014.pdf?sequence= 1 ###
Jo vain, se se on. Tarkistin ja löytyi haulla ”Forest Act Habitats – Finnish woodland key habitats amid the intensive forestry” googlesta ja osumista päätellen on tehokkaasti nettiin laitettu vesuriksi viherterroristeille.
Se ei kuitenkaan ole suomenkielinen tiivistelmä, vaan koko pumaska. Suomenkielinen ”Yhteenveto” löytyy julkaisun viimeisiltä sivuilta ennen lähdeluetteloa.
Yhteenvetohan on se, jossa pitäisi olla tiivistettynä huononkin tutkimuksen tulokset. Jos oikein olen ymmärtänyt.
Tuo tutkimus löytyy netistä nimihaulla ja siinä Suomenkielinen yhteenveto.
Jatkanpa vielä hutkimista, kun tuli osallistuttua jo. Tuo Gla:n huomaama avohakkuun kieltoehdotus oli yhteenvedon lopussa. Tutkimuksessa sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä. Se ei ole johtopäätös vaan puhdas arvopainotteinen mielipide.
Arvoisa tutkija arvelee, että jatkuva kasvatus takaisi paremmin monimuotoisuuden. Puhdas arvelu. Näyttö puuttuu täydellisesti. Asia voi olla jopa päinvastoin ja avohakkuu takaa monimuotoisuuden säilymisen. Jk:n alla kasvusto luultavasti vakiintuu ja yksipuolistuu, Avohakkuu antaa kaikille mahdollisuuden.
Yhtenä lähtökohtana tutkija on käyttänyt viimeisintä uhanalaisuus selvitystä, mikä on ns. paras tieto uhanalaisuudesta. On kuitenkin siitäkin syytä muistaa, että se on arvio, joka perustuu ns. asiantuntijoilta kerättyihin arvioihin.
Olen hieman kieroutunut vainoharhainen ja epäilen, että biologien koulutukseen kuuluu asennehoitokin. Vihjaillaan kuinka metsäammattilaiset ovat riistokapitalistien metsiin lähettämiä raiskausjoukkoja ja puurosvoja.
### Ville Selonen: ”Kaiken lisäksi poimintahakkuisiin perustuva metsätalous olisi yhtä kannattavaa, ellei jopa kannattavampaa kuin perinteinen metsätalous.”
Miten väitöskirjassa ollaan päädytty tuohon tulokseen vai heitteleekö tuleva tohtori puhtaasti mutu-pohjalta ajatuksiaan?
Lähetetty: 2 h, 44 min sitten
Lähettäjä: Gla ###Sanoppa se. Väittelijä kiittää vuolaastu useita metsätalouden organisaatioita ja kusee sitten heidän taskuunsa eikä edes naura.
Luonnontieteissä on helppo erehtyä ”toive”tutkimusten tielle ja jopa hyvästäkin aineistosta vääntää mieleisensä tai kerätä aineistot väärällä menetelmällä.
Luultavasti turha odottaa, että väitöksen tarkastajat huomaisivat mitään kummallista.
Huvikseni vilkaisin yhteenvetoa, jossa lopukaneettina on tuo ”tuomio”. Näyttää siltä, että tekijä on kahlannut läpi kymppi-pykälän kohteita ja tullut sitten tähän tulokseen. Pim.
Tekstistä löytyy mm. lause ”Vaikka Fennoskandiassa boreaalisen metsäpeitteen määrä ei ole vähentynyt, vain noin 5 % metsistä on säilynyt luonnontilaisina ja monet metsien elinympäristöt niille ominaisine lajeineen ovat uhattuna”. Saattaa olla oikein, mutta Suomesta luonnontilaisia metsiä löytyy merkittävästi enemmän. Olisi kannattanut tutustua Metsätilastolliseen vuosikirjaankin.
No silleen. Tuskinpa nykymaailmassa laitokselta ”JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BIOLOGICAL AND ENVIRONMENTAL SCIENCE” voi muunlaista tulosta odottaa.
### Timppa: ”Suuressa aukossa ne kasvavat paremmin kuin pienessä aukossa. Senhän me omien havaintojemme perusteella tiedämme. Siis päinvastoin kuin luontaisen uudistumismekanismin perusteella mukaan voisi väittää. Siis kuuset ovat sopeutuneet menestymään aukossa kuin aukossa.”
Kuusi on hyvä esimerkki, kun pidetään mielessä muutama perusasia. Eri kasvutyypeillä lajien valtasuhteet ei määräydy välttämättä sen perusteella, miten tietty laji tietyssä paikassa menestyy. Lajien väliset suhteet määrää kilpailuasema. Siksi kuusi tarvitsee aukossa hiukan ihmisen apua noustakseen heti alussa valtaan syrjäyttäen pioneerilajit.
Lähetetty: 15 min sitten
Lähettäjä: Gla ###Näin varmaan on, mutta saamme mielenkiintoisen yhtälön, jos pitävät paikkansa joidenkin tutkijoiden arvelut puiden tavasta suosia sukulaisiaan (mykoritsat).
Tarkoittaisi ilmeisesti sitä, että pienaukossa puiden pitäisi olla sukua reunapuille ja aukko pitäisi tehdä vasta kun reunapuissa on tarjolla siementä.
Koivu kuusikon aukossa voi olla eri asia, jos sillä on suosikkina eri sieni kuin kuusella.
### –snip–
Asian ydin on tämä: sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen voidaan ajatella sopivan ”luonnonkiertoa mukailevaan” metsänhoitoon.
Metsissä on siis alueita joiden voidaan ajatella sopivan luontaisesti paremmin avohakkuumetsätalouteen, kuten (luonnonmetsissä useammin palavat) karummat männyn luontaiset kasvupaikat. Toisaalta metsissä on alueita, jotka luontaisesti palavat harvoin, kuten kosteammat ja rehevämmät alueet jotka kasvavat luontaisesti kuusta. Ne luonto uudistaa usein yksittäisten isojen puiden kuolemisen kautta, ja sitä voidaan jäljitellä jatkuvan kasvatuksen hakkuilla.
Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 14 h, 52 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###Kiitos. Nyt selkeni. Olet parempi kirjoittaja kuin tekstin alkuper. tuottaja.
Se ei selvennyt miksi itsestään selvä asia pitää sanoa siten, että siitä ei ota pirukaan selvää tai ehkä juuri siksi, että on itsestään selvä.
Kiitos myös kirjasuosituksesta, mutta tekstinäytteen perusteella en siihen koske. On liian vaikeata kankeille aivoille.