### Turvemailla ei ojan pohjalle ole asiaa, ellei halua laittaa konetta lunastuskuntoon, eikä ojasta tulla pois niin vain, vaatii kovan maan, jossa ojia ei yleensäkään tarvita. Kapea oja menee helposti tukkoon, kun porot ja hirvet, sekä muut metsässä kulkijat pudottavat ylittäessään ojia ojan pohjalle tavaraa. Lehdet ja oksat tukkivat pienet ojat helposti. Kyllä iso on kaunista ja tehokasta metsänhoidossakin.
Lähetetty: 3 h, 17 min sitten
Lähettäjä: Pitkäparta ###

Tuota noin. Ei se nyt ihan noin ole.

On tullut seurattua telallisen traktorikaivurin hommia. Eikä tuo taida kovin paljon olla suurempi kuin nuo minikaivurit. Tosin pienimmät minit ovat taskussa kulkevaa mallia ja hyvä lapiomies voipi päihittää.

Ihan siististi tuo traktorikaivuri ajelee ojan päällä ja ojassa. Nousee ja kulkee kauhansa ja puomiensa kanssa ihmepaikoissa äkkinäiselle.

Tietysti kuskilla pitää olla kokemusta ja taitoa. Ihan jokainen lumen luoja ei kaikkia temppuja tajua tai uskalla.

Pieni pointti vielä. Ojien perkausta ei tehdä puuttomilla soilla (voitu tietysti tehdä hakkuu), mikä tarkoittaa, että penkat ovat aika sitkeitä ja puisia. Minikoneelle ei ehkä tarvitsisi penkkojen puustoa raivata. Sama kyllä taitaa sopia traktorikaivurillekin.

Kannattavuus on sitten oma lukunsa.

Että Hyundai. Ostin mökille vissiin järeämmän version ja kokeeksi kanssa. Maksoi jotain 130.- tienoille.

Heinät ja risut ynnä hiukan vesakkoakin oli tarkoitus kurittaa, että siksi järeyttä. Ajattelin, että kun kerran autot kestävät niin kai ne jonkinlaisen raivurinkin osaavat.

Oikeassa olin. Kone vaikuttaa varsin voimalliselta ja luotettavalta ja voima riittää sillä järeäänkin vesakkoon.

Putki taitaa olla kalusteputkea ja kulmavaihde epäilyttää. Ei ole kahvoissa ja valjaissakaan kehumista. En kyllä ammattikäyttöön suosittele, mutta pikkuhommassa kestää ainakin jonkun aikaa.

#### –snip—
Keski-Euroopassa suojelualueita ja kansallispuistoja pidetään ihmisiä varten. Toisin sanoen häiritsevät tuulenkaadot korjataan pois. Noissa puistoissa suunnistaneena voin kertoa niiden olevan todella mukavia vrt. Suomen suojeluryteikköihin. Voisiko tätä harkita jossain määrin Suomessakin?
Lähetetty: 14 h, 25 min sitten
Lähettäjä: raivuri ###

Voisi sitä tietysti tuohonkin rahnaa tuhlata, mutta onko tuo todella tarpeen. Paapomiskulttuurillakin olisi hyvä olla joku raja. Muitakin konsteja löytyy.

Ameriikan ihmemaasta tulee ja on tullut paljon mahtavaa. Kuten Rambo ja Aku-Ankka. Kalustopuolelta Star Trek ja Karhukoplan HulluJussi. On ls-alueisiinkin liittyvää kikkaa tarjolla.

Muistelen, että siellä on tapana poltella alueita tasaisin välein. Syy ei ole hygieeninen vaan se, että ovat siellä päin metsät syttyvämpää sorttia. Parempi polttaa hallitusti kuin yllättyä.

Samaa kannattaisi tehdä Suomenkin ls-alueilla. Uudistuisivat nekin hiukan. Samalla häipyisivät muutamat öttiäiset vähäksi aikaa. On niissä tainnut jokunen palo ollakin, mutta on innolla sammutettu.

Toisekseen, onkohan nuo ls-alueiden tuulenkaadot tosiaan niin vakava ongelma, että pitää niistä melskata.

Huvikseni guuglasin tuon Geocollectors:n. Osumia tuli aikalailla.

Tyrkyttivät huvilapalstojaan muualtakin, mutta näytti vain Suomessa olevan valmiita pasmat.

Jäljellä myytävää 9 282 neliötä paikassa 67,205 leveyttä ja 24,795 pituutta. Neuvottelun alla oli muita paikkoja ympäri Lappia.

Mainintaa toteutuneista kaupoista en löytänyt.

Sivusto näytti olevan englantia, mutta toinen vaihtoehto taisi olla venäjää.

Olisiko Putinin juoni. Johonkinhan tuo Ukrainasta poistuva hyvä ja isänmaallinen sotilasaines on sijoitettava. Pahimmassa tapauksessa Greenpeace palkkaa heidät suojeluhommiin palstojen vartijoiksi.

### Tulee mieleen vaan sellainen ajatus, että järjestelmä kun kasvaa riittävän suureksi, niin se ei enää tarvitse mitään ulkopuolista inputtia, vaan työllistää ihan itse itsensä…
Lähetetty: 1 h, 22 min sitten
Lähettäjä: Hiluxmetsuri ###

Näinhän tässä on käymässä aika pitkälle ja vauhti senkun kiihtyy.

Jessus sitä hienolle paprulle painettujen hienostuneiden suunnitelmien ja kaavailujen määrää seminaareineen ja lehdistötilaisuuksineen.

Sitten seuraavat suunnitelmien ja hankkeiden seurantaraportit seminaareineen, jne.

Paksut työryhmäjulkaisut (hyvä paperi, priima kuvat) ovat myös ehtaa kamaa lausuntokierroksineen.

Välillä pidetään kurinpito yt-neuvotteluja, jossa potkitaan ulos – säästösyistä – varsinaista suorittavaa porrasta. Siten saadaan aihe seuraaviin suunnittelu- ja työryhmä kierroksiin, jolla muka selvitellään miksi hommat eivät luistaneet.