Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Kurki heitti esiin teoksen (siis teoksen) ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018, Luontotyyppien punainen kirja”. Osat 1 ja 2 yhteensä yli 1300 sivua.
Kirjasen apunimi ”Luontotyyppien punainen kirja” kertoo mistä veronmaksajat ovat joutuneet maksamaan ympäristöministeriön avulla.
Taisi olla Seppo Vuokko, joka Metsälehdessä (korjatkaa jos muistan väärin) antoi tulla kyseisestä teoksesta Olen itsekin sitä selaillut ja Olen Vuokon kanssa samaa mieltä.
Yksinkertaisesti teos on häpeäksi tekijöilleen ja tilaajilleen. Ensin kartalta valitaan kohteet, joita käydään vilkaisemassa ja luokittamassa jonkun epämääräisen ja valmiiksi viritetyn luokituskaavan mukaisesti. Kohteet, joissa toimintoja on vielä näkyvissä tiputellaan arvioista pois. Mm. ojitetut suot. Vertailu edellisiin luokituksiin tehdään jonkinlaisilla vempautuksilla eli vanhojen kohteiden oloja/muutoksia ei edes tarkisteta.
Luonnossa tehdyt toimenpiteet ovat osa luontoa ja niiden tiputtelu ulos arvioista on luonnon kannalta vähintään arveluttavaa. Kai sitä tuossa ”teoksesta” joitain arvojakin löytyy – jos ei muuta niin sivumäärä.
Minä taas ajattelen, että miten hemmetissä. Hiilidioksidia on ilmakehässä kuulemma 0,04 %:a. Muuta on siis oikeastaan 100 %:a. On sitä tietysti maassakin, mutta en usko kumisaaappaiden vielä sulavan.
Miten on mahdollista, että nuin pieni osuus kuumentaa koko poltsimme. Niin, nii, kasvihuoneessakin klasin osuus huoneen tilavuudesta on pieni, mutta se on yhtenä tiiviinä kerroksena.
Kovasti se monimuotoisuuden kato ja luontokato ovat taas toimittajien mukaan edistyneet. Näin kaupunkilaisena on pakko uskoa, että maaseudulla muinoiset metsät ovat kadonneet ja sijalla lainehtii laaja juolavehnäaro. Mitä nyt joku kauhea lupiini välillä jostain ujosti kurkistaa.
Odottelen kovasti Valtakunnan metsin inventoinnin mukana tehtyä kasvillisuuskartoitusta. Se on toinen sotien jälkeen. Eihän se tietenkää voi silmänräpäyksessä valmistua ja on aina riski, että rahoitus sakkaa. Voivat sulkea rahahanat varmuuden vuoksi kun pelkäävät lopputulosta. Sekä valtionvarain- että ympäristöministeriöt kun tuntuvat vakaasti uskovan, että Suomessa on paha luontokato ja monimuotoisuus heikkenee hirveää vauhtia.
Onpa pesän metsässä tullut seurailtua vanhaa ojitusta (70 -luvulta). Tainnut olla alkujaan ns isovarpuinen räme eli likeltä ojituskelvoton. Kerran siinä on tehty jonkinlainen taimikon hoito hangen päältä metrin kantoihin (työllisyyshommia). Nykyisin se on edelleen lähinnä isovarpuinen räme tai ojikoksihan noita sanotaan. Irtoaisi kyllä jo pinotavaraa ja reunoilta tukkia.
Ojat ovat melko ummessa, hilla on alkanut taas marjoa, jne. Ns. ennallistaminen olisi niitä hulluimpia temppuja ja ojien aukaisukaan ei välttämättä olisi enää viisasta, että anti olla. Lannoittaa tietysti voisi, mutta jätän seuraaville polville.
Vai pitäisi poronhoito lopettaa ja opetella jäkälän syönti. Ei missään nimessä. Pitkässä juoksussa ainoa kannattava toimi noilla leveysasteilla, jos ruuasta puhutaan.
Nirppanokkien turistien passaus loppuu kun koittaa huonot ajat – kyllä silloin alkaa poron liha maistua.
Samaa mieltä Gla:n Ja Antin kanssa.
Esim. mitä noita vanhoja ja uusia ojitusalueita on tullut seurattua, niin pidän vahingontekona vanhan ojitusalueen ”ennallistamista”. Oli sitten kyse vaikka muinoisten vesipiirien hätäpäissään ojittamista rahkarämeistä.
Luonto kyllä ”ennallistaa” ja on jo ennallistanut aika lailla. Ojien tukkiminen koneineen voi olla jopa rankempi toimi kuin alkuperäinen, vanha ojitus.
Piti tarkistaa kun näyttää tuo metsien ikä menevän jankutukseksi. Kävin osoitteessa: ”https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__06%20Metsavarat/1.13_Metsikoiden_ikaluokat_metsamaalla.px/”.
VMI 11/12 mukaan yli 100 -vuotiaita oli metsämaalla (koko maa) 15,3 % ja VMI 12/13 mukaan 15,67 %. Noissa luvuissa ei näy vanhojen metsien vähenemistä. Ei edes yli 120 -vuotiaat ole vähentyneet.
Tietysti olen voinut katsoa huonosti, mutta viisaammat voi tsekata. Luken (osana muinoinen Metsäntutkimuslaitos) osoitteessa on valtakunnan kattavin metsätieto. Jos joku on eri mieltä, sopii tehdä Valtakunnan metsien inventointi uudestaan.
Visakallo on oikeassa. Mikään oppiarvo ei takaa tietojen oikeellisuutta. Metsäalallakin tietojen painotus helposti lipsahtaa idealismilla painotetuksi.
Alan ihmisen luulisi kuitenkin tietävän, että ei kannata huruja tiedotella tuohon tyyliin. Tiedot on helppo varmistaa osoitteesta: ”https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/”.
Laiskuuttani en kuitenkaan viitsinyt tarkistaa.
Komppaan Timppaa. Olen myös tainnut länkyttää vastaan luontokadon, monimuotoisuuden (hienostuneemmin biodiversiteetti) köyhtymisen, jne tuhoprofeetoille.
Aiheista en ole havainnot muuta tietoa kuin mielipiteitä. Oikea tieto puuttuu. Lintuharrastajilla on kyllä hyvät tilastot ja siellä kuulemma jokunen tirppa on harvinaistunut. Eri asia sitten onko kyse mistä.
Kasvustoa muinainen Metsäntutkimuslaitos kartoitti yhden Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä (80 -luvulla??). Luke uusi tempun – olisiko viime vuonna – eli tutkijoilla pitäisi olla ekat oikeat vertailuaineistot. Syystä tai toisesta ei ole sattunut tietoa vertailusta simmuun. Onko liian kauheeta tietoa vastoin yleistä ls-mielipidettä, ettei uskalleta julkistaa tai tutkimusta rahoittaa.
Ylen Teema lähetti erittäin hyvän ohjelman 30.8.22 (vahinkoko?). Siinä käsiteltiin usean tutkijan ymv. voimin hyvin pätevästi Välimeren maita pronssikaudella vaivanneita kuivuuskausia, joita äkillinen pieni ilmaston lämpeneminen oli aiheuttanut. Vaikutti myös pohjoisessa.
Ilomaston muutos tuhosi yhtä sun toista. Nälänhädät riivasivat koko Välimeren aluetta ja muutama kansa katosi kokonaan.
Kauheata tieto hiilihysteerikoille ja ihmisten syyttelijöille. Eivät edes maininneet hiilidioksidia eivätkä syyllistäneet. Totesivat myös, että ilmasto oli muuttunut nopeasti.