Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
>>>> Yksi suuri puute tutkimusten tulosten hyödyntämisessä on se että tulokset julkaistaan vain englanniksi. Kun tutkimusta kuitenkin tehdään yhteiskunnan rahoilla, niin pitäisi myös määrätä että tuloksen on julkistettava myös suomeksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Lähetetty: 19 h, 59 min sitten
Lähettäjä: Korpituvan Taneli <<<<<Jotkut – varsinkin vanhemmat – ovat myös saksaa. Noissa vanhoissa on myös erittäin pätevää tietoa, mikä tuppaa kieliongelman takia unohtua.
Tutkijakin voi joskus epäonnistua ja tulos jää toisten korjattavaksi. Oikeastaan ei ole niin suuri ongelma kuin tulosten virhetulkinnat, missä ns. media on syyllinen – melkein voisi sanoa joskus jopa rikolliseksi.
Hyvä esimerkki oli takavuosien suosikki "harsuuntuminen". Olikohan peräti ensimmäinen tutkimus, joka ilmestyi ja Helsingin Sanomat sitä innolla ruoti. Metsien piti silloin kuolla ja sen päätöksen mukaisesti Hesari jutun mukaan tutkimustulos vahvisti, että kuolemassa olivat. Olivat niin harsuuntuneita, että.
Ihmettelin jutun sävyä, kun en muistanut koskaan kuulleeni, että harsuuntumista olisi selvitelty. Sain käsiini alkuperäisen tutkimuksen ja – niinhän se oli. Tutkija kertoi havaintonsa harsuuntumisen määrästä ja totesi, että ei ole aiemmin tutkittu, että eipä tiedetä onko harsuuntumisen määrä luontainen vai ei. Hesari jätti tuon viimeisen lauseen pois ja kauhea tieto upposi kuten väärän tiedon pitääkin.
En tiedä oliko virhe tahallinen vai ei, mutta harvinainen se ei ole Sopi kyllä Hesarin linjaan, jota se on noudattanut vuosikymmeniä eli metsäläiset ovat luonta raiskaavia elukoita. Jatkuva kasvatuskin olisi ehkä tipahtanut näkyvistä ilman Hesarin buffausta.
>>> Ensinnäkin tästä Lähteen Erkistä. Tosiaankin hän sanoi Suomen havumetsien kuolevan vuoteen 1995 mennessä. Hän sanoi lisäksi että mitkään toimenpiteet eivät pysty kehitystä pysäyttämään, mutta sitten vuosikymmenien kuluessa tilanne palautuu.
Kun nyt katsotaan metsien kasvua ja terveyttä taakseppäin, niin minkäänlaista notkahdustakaan ei voida huomata. Lähde ei muuten ole edes mitenkään myöntänyt edes että hän olisi erehtynyt.
Tälläisenkö miehen metsänkasvatusoppeihin meidän sitten pitäisi uskoa?Toisekseen meillähän oli jk vallitsevana metsänkasvatusmetorina vuosikymmeniä. Ei tarvitse kuin katsoa VMI tuloksia eri vuosikymmeniltä, kun jo selviää, että jaksollinen metsänkasvatus on tehokkaanpaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli <<<
Vahvistan tiedot.
Jostain on hyllyyni eksynyt pamfletti (?) "Metsäkuoleman mediakupla 1980- ja 1990-luvulla. Kullervo Kuusela 1996". Opukseen (32 sivua) on koottu lainauksia lehdistössä kirjoitetusta-
5.5.1985. Prof. Erkki Lähde: Metsä tuhoutuu, miten käy ihmisen?
Juttu oli vaikuttavuudeltaan varsin hyvä. Kuuselan mukaan valtionvarainministeriö lähetti ministerin ja valtiosihteerin allekirjoittaman kirjeen, jossa kysyttiin väitteen paikkansa pitävyyttä. Todettiin myös, että jos pitää paikkansa, on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin kansantaloudelle aiheutuvien vahinkojen lieventämiseksi.
Metla ilmoitti maa- ja metsätalousministeriölle, että mikään tutkimuksiin perustuva arvio ei tue käsitystä metsien laaja mittaisesta kuolemisesta lähivuosina.
Edesmenneen Eljas Pohtilan muisteloissa aihetta myös käsitellään ja olivat niiden mukaan kovia aikoja. Tuli uhkailuja ja muuta hauskaa kun Metla ja muutama tutkija eivät suostuneet tunnustamaan kuolemakaavailuja todeksi.
Eipä tuon kuolemankello-porukan kailotus hyvää tehnyt. Taisi siinä rapautua oikeidenkin metsäntutkijoiden maine. Nythän osa noista tuomiopäivän julistajista valehtelee ilmastonmuutoksen hirveyksistä, vaikka aina on lämpiäminen tiennyt hyviä aikoja.
>>>
–snip—
Jos tuollaisen aukon ympärillä on varttunut metsä, joka toimii siemenpuustona, 5-10 m levyinen vyöhyke kasvaa todella heikosti. Tämän takia käytännössä nollakasvuisen reunametsän osuus on aukon alasta n. puolet.
—snip–Lähetetty: 11 h, 36 min sitten
Lähettäjä: Gla <<<<Vahvistan tuon.
Ei tarvitse kuin pitää silmänsä auki niin tuon huomaa olevan tieto eikä huhu. Taitaa tuosta olla joku tutkimuskin, ellen väärin muista.
Luultavasti tuo "kuoleman kaista" voidaan torjua, jos se muokataan.
>>> Kun en nyt muista mutta juuri päivänä muutamana joku proffa päätteli ettei luontoa tarvitse suojella Kyllä luonto aina pärjää. Mutta ehkä ihmistä pitäisi oli hänen mielipiteensä.
Lähetetty: 2 h, 37 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta <<<<Kovasti viisas rovessori. Vähän on kyllä myöhässä. Tuon olen tiennyt jo vuosikymmeniä, kuten moni muukin.
Maailma on täynnä muistoja kadonneista hianoista kulttuureista. Ovat käyttäneet ympäristönsä loppuun – ja kun neitsyeiden uhrauksetkaan eivät enää ole auttaneet – hiipuneet pois. Tauditkin ovat tehneet tuhojaan.
Siinä se noiden ls-hörhöjen perusvirhe onkin. Kolistelevat asian vierestä koko ajan. Eivät raukat tajua, että kyllä luonto virheensä hoitaa ja se on immeislajin suunta, ellei kortsun käyttöä opita kunnolla.
Tuossa nuo avohakkuut pyörivät, että jos niistä vähän.
Julkisuus ja moni metsäläinenkin unohtaa, että se tärkeä ”monimuotoisuus” tarvitsee avohakkuita. Harsinta ei monimuotoisuutta varjele, kasvusto pysyy suht.koht. samana vuosikymmenestä toiseen. Mitä nyt puusto rappeutuu ja taimikko (jos sitä on) kituu.
Vuosikausia sitten ls-huuhelot aloittivat mäikytyksen hirveistä avohakkuista ja perille on mennyt. Oikein hyvin. Muistanpa erään Lapin kunnallisvaikuttajan, joka kertoi olleensa tunturin laella jossain merkittävässä porukassa. Joku suomalainen kenraali kysyi yllättäen, että nämäkö nyt sitten ovat niitä Osaran aukeita. Luuli ensin, että pilailee, mutta ei.
Lopputulos tuosta avohakkuu-mäkytyksestä on uponnut kansalaisten alitajuntaan. Ajelee vitostietä Hesasta Puolangalle ja yksi hakkuuaukea (1 ha) sattuu simmuun. Perillä sitten muistaa, että olipa siellä pirusti hakkuuaukeita. Ei muista ajelleensa 600 kilsaa umpimetsässä.
On mahdollista, että esim. Pudasjärven ja Oulun välin laajat avosuoaukeat ovat nykyään joidenkin satunnaisten mielestä Osaran aukeita. Varsinkin talvella. En kyllä ole ketään sellaisen harhan elättäjää tavannut.
Luinpahan tuon Caballistan etsimän jutun. Olipa apostoolista etten sanoisi öyhkää siirappia.
Uppoaa kaupunkilaisiin, natuuri immeisiin kuin väärä raha ja sehän se väärän rahan tarkoitus onkin.
Varalta kuitenkin ilmoitan leikkineeni lapsena metsässä ja kuljeskelen siellä mielelläni edelleen ja nautin siitä. Kunnioitan myös vanhoja puita ja pensaita.
Metsäläisroistona kyllä pistän vanhankin puun nurin ja pätkiksi, jos on pakko. Pyydän kyllä siltä ensin anteeksi.
Tykkään myös elävistä eläimistä, hiiristä alkaen – hyttyset ei oikein kelpaa. Maistuvat lisäksi hyvältä. Hyvä pihvi kelpaa aina.
Annan myös luvan käyttää tulevaa raatoani haaskana petoeläimille – ei kuitenkaan kaikenmaailman luontokurkkijoiden ja kuvaajien huokutussyöttinä.
>>> tippookaa en kehu mutta semmonen jehu…. oun mualiman paras kaekessa jotta poejat pulinat poes ja turvat rullalle ja rulla taskuu
Lähetetty: 2 h, 47 min sitten
Lähettäjä: torppari <<<<Täällähän piti rossata ei valehrella.
Tierän parahan miähän itte. Peilistä tuan nään. Vähä on peilissä ryppyjä, mutta teen uuren ku tuun sille päälle.
>>>—snip—
Heidän mielestään kukaan muukaan ei saa lukea tai jakaa oikeaa tietoa mistään jatkuvaan kasvatukseen liittyvästä. ”
—snip—Lähetetty: 4 min sitten
Lähettäjä: uudehko metsänomistaja <<<<Hän on nyt sitten hyvä ja näyttää esimerkkiä antamalla "oikeaa tietoa mistään jatkuvaan kasvatukseen liittyvästä".
Huom. Huhut eivät ole oikeaa tietoa. Ne on kuultu moneen kertaan.
Esim. se on oikeaa ja tutkittua tietoa, että jatkuvan kasvatuksen metsikössä (Metlan koealat) luonnontaimi saavuttaa rinnankorkeuden keskimäärin 50 -vuotiaana. Tarkoittaa vähintään sitä, että puheet 10 vuoden hakkuukierrosta ovat epäilyttävän lähellä puhdasta peetä.
Tekee mieli väittää, että kuorimakoneen ja pilkekoneen yhdistelmä olisi ainoa toimiva. Erilliskoneilla tulisi jo työlle luultavasti hintaa liian kanssa. Hidasta olisi silti.
Mitenkäs sitten ne kuoret. Sytykkeinä tietysti, mutta siinä ajatuksessa joku mättää, ellen erehdy.
Mistäs se kimrööki tehdään ja vieläkö tuolla on kysyntää. Oliko se koivun tuohesta???
Tietysti voi haudata suohon. Siellä tuohi säilyy oikein hyvin.
Saakeli. Nyt kyllä pisti jees h-valta jauhot suuhun.
Oppi käyttämään älykkyyskännykkää.
Multa ei oo onnistunu eres puoliälykännykän käyttö.
———–
Ja, joo paremmilla seuruulla potaattia sanotahan perrnuksikin. Yks pernulaji on ristitty klinupernuksi.