Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Hömötiaisista huolehditaan ja ihan oikein, mutta mihin unohtuvat töyhtötiaiset. Aika harvoin olen töyhtötiaisen pesään törmännyt, mutta aina se ollut joko lahossa kannossa tai puun kolossa.
En sitten tiedä, onko se töyhtötiaisen vakitapa, kun en ole tirppa-asiantuntija.
Juu huomasin, pidin kylläkin ominaisuutena.
Yksi ”ominaisuus” on herättänyt uteliaisuuteni, liekö sekin vika. Aiheluttelossa on sarake ”Ääniä”. Millä hemmetillä ja mistä nui ”äänet” tulevat: En ole keksinyt.
En niitä tarvitse, mutta tuo uteliaisuus.
Käytän iäkkäähköä Mac:a (Versio 15.6.1 (15613.3.9.1.16, 15613)) ja Safaria.
Tuntuu siltä, että tässä hiilinieluhulinassa olisi syytä jähdytellä.
Väittävät jotkut, että hiilidioksidia on ilmakehässä 0,04 %. Ihanko totta, että tuo määrä pystyy pitämään poltsimme kuumana ja Suomen laskennallinen hiilinielun puute pahentaa tilannetta nih helkutisti.
Vai pitäisi vielä maksaa. Helpompi olisi laskea uudestaan. Vihreiden ministerit ovat tekemässä törppöyttä, jonka pitäisi viedä valtakunnan oikeuteen.
Kellehän se raha kiertyy, jos joku pöljä sen maksaa.
Ettei vain nimimerkki Lokis oudostelisi oikeaa asiaa. Mitä se oikein on tuo luontokato, missä se on ja mihin rajataan. 30 %:a siis poltsista rajataan. Oisko Sahara, Kalahari, napajäätiköt ja Helsingin keskuspuisto.
Mitä se luontokato nyt oikein on. Esimerkiksi epäilen, että voimalinjan alaista aluetta joku voi syyttää luontokadoksi. Kuitenkin siinä voi olla monipuolisempi kasvusto ja eläimistö kuin rajautuvassa vanhassa metsässä.
Notta vahva seurantaohjelma. Veikkaan, että ekakjsi kielletään rikkaruohojen poisto porkkanapenkistä ja tärkeät elimet jäävät pohtimaan pitääkö porkkanarivistön harvennuskin kieltää. Molemmat toimet kun vähentävät monimuotoisuutta melkoisesti.
Kovasti tässä ketjussa peistä väännetään monimuotoisuudesta, joka kuulemma heikkenee.
Olen usein kaivannut näyttöä/tutkimusta tuosta ”heikkenemisestä”. En ole löytänyt.
Toinen hirmuisuus on ”luontokato”. Ei luonto mihinkään katoa – muuntuu kyllä. Saharakin on luontoa. Luontoa voidaan kyllä pilata kelvottomaksi joillekin elämänmuodoille.
Muotia edelleen tuo ennallistaminen, ainakin pikkuisen.
Kun tuota varsinaista tietoa on enämpi vähän, jäin tässä miettimään, että minkälainen on se ennallistettu metsä ja miten se on ennallistettu.
SEPPO MIKKONEN 3.12. 23:21 teksti on tosiaan hyvä. Kiitokset Anneli.
Mitenkähän se oli Hesariin päässyt livahtamaan.
Timpalta lainattu: ”Raamatussa varoitetaan vääristä profeetoista. Nykyään ihmisiä taitaa olla entistä helpompi höynäyttää. Liika oppi himmentää järjen.”
Helppo on höynäyttää nykyisin, mutta epäilen, että helppoa se oli ennenkin.
Nykyhöynäytyksestä taisi olla hyvä esimerkki tämän päivän (4.12.2022) Hesarissa. Pääkirjoituksesa vaadittiin luontokadon pysäytystä.
Siis minkä luontokadon, missä siitä on näyttö??
Käyttiväthän kyllä jo roomalaiset Välimeren maiden metsät tiileksi, puuhiileksi ja rakentamiseen että luontokadossa sieltä löytyy – mutta meillä. Kehtaan väittää, että haussa on Suomen luontokato.
Jos lahopuuta puuttuu niin suosittelen luontoihmisille pisnestä. Täältä pääkaupunkiseudun heitteillä olevista metsistä voi lahopuuta keräillä ja myydä lahon puutteesta kärsiville.
Kurki tuolla kertoi mitä kirjaa on lueskellut. Luultavasti samasta opuksesta puhutaan molemmat. En vain pystynyt tarkistamaan kun tuo linkki ei toiminut.
Teos (osa 1) löytyy kyllä mm. osoitteesta ”https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161233”. Googlehakuun riittää nimi ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018″.