Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Enpäs ole kyseiseen julkaisuun vielä tutustunut.
Tutustumattakin uskallan silti sanoa, että tekee politiikkaa. ”Politiikkaa” terveessä ja hyvässä mielessä.
Taatusti on noissa tilastoissa kehittämisen varaa eikä kaikkea tietoa voi edes saada eikä ole aina edes järkevääkään sitä joukkoon sulloa. Jotain jää pakosta ns. ”terveen järjen varaan” ja – jos tarkennusta halutaan – ovat tuollaisen julkaisun luvut yleensä peräisin joistain tarkemmista tutkimuksista.
Huonokin tilasto on useimmiten parempi kuin vieraantuneen hesalaispoliitikon tai -toimittajan arvaus hirvenmetsästyksen arvosta.
Luulisin kuitenkin, että hirvestyksen arvo ei ole tuon tilastojulkaisun tärkein luku.
***Jos metsän kasvatus lisää maapallon lämpiämistä, niin logiikan mukaan metsän hakkuu viilentää maapalloa. Tässä olisi uusi teema luontojärjestöille:
”Pelastakaa maapallo, hävittäkää metsät”
Lähetetty: 34 min sitten
Lähettäjä: Timppa***Juu, näin se nyt on tehtävä.
Voin myös lisäksi ja vakuudeksi lausua todistuksen Hesarin uutiseen, että hakkuut viilentävät paikallisilmastoa.
Yöllä kun tulee kuusikosta aukealle, huomaa heti, että ilma viilenee. Tosin pätevä tutkija tuon voi tulkita niinkin, että yöllä kuusikko imee säteilemänsä lämmön takaisin.
En ole puheena olevaan tutkimukseen tutustunut, mutta tarkastelualueen mittakaava huomioiden panee epäilemään tulosta. Lisäksi tyypillinen aihe, jolla voi kerätä pisteitä joissain piireissä.
Olenkin tavattoman järkyttynyt tälläisistä mullistavista tiedoista. Vaadin, että metsiemme tummat kivet ja kalliot maalataan heti valkoisiksi tuon vahingollisen vaikutuksen tasoittamiseksi. Asfaltin värikin on syytä muuttaa välittömästi.
Timppa tuossa yllä ei ole huomannut jälkeläissuosintaa ja mistäpä tuon havaitsisikaan ilmaan geenitestejä.
Muutaman jutun (referaatin) tuosta sukulaissuosinnasta olen kyllä lukaissut ja tutkimukseen ovat perustuneet. Tuntuivat myös aika luotettavilta. Viimeisin taisi koskea omenapuita.
Saman olen myös huomannut kuin Timppa. Kyllä isot valtapuut pitävät huolen reviiristään. Ei kasva puun lähiympäristössä kuin kituliaita taimia olivat sitten sukua eli ei, aukon reunassa on myös aina muutaman metrin taimeton kaista, jne. Ehkä pitävät sukunsa hengissä, mutta päästävät kasvamaan vain hitaasti.
Tuossapa sitä on mielestäni miettimistä jatkuvan kasvatuksen intoilijoille. Taimettuminen voi olla heikompaa kuin odotetaan ja täydennysistutuskin voi alkuun kitua. Ison puun poiston jälkeen jää tyhjä laikku ja parhaassa tapauksessa kanto jää henkiin ympäristön pikku sukulaisten avulla ynnä laikku jää pysyväksi.
Pöhköjä puheita, eikös.
****hemputtaja tarkoitti kai mutuilla mamuja vai..?
Lähetetty: 4 h, 25 min sitten
Lähettäjä: kisi***No en välttämättä, vaan ”muualta tulleita”. Tietysti taimet voivat olla mamujakin, jos ovat Ruotsista tai Virosta.
Sinällään mielenkiintoista koko ympyrä. Miksi immeisten pitää lähtökohtaisesti yrittää torjua muun elämän ominaisuuksia. Huono omatunto??
Neandertalit olivat alkujaan muka typeriä puoliapinoita, nyt rakkaita sukulaisia, mutta vainaita. Eläimet tunteettomia automaatteja, kalat ei muka tunne kipua, kasvit ovat muka melkein kiveen verrattavia, jne.
Elävä luonto on elävää ja meidän pitää sitä hyödyntämän tai muuten käy ohraisesti.
Kun nyt tuli puheeksi, niin mm. lehdessä Tiede 8/2012 on aiheesta juttu ”Kasvi haistaa, näkee, kuulee ja maistaa”. Suosittelen, ei ole koottu miksikään ”new age” hömpäksi. Aiheesta on siis melko runsaasti tutkittua tietoa ja ei aivan tuorettakaan.
Kasvit ovat olleet täällä ennen eläimiä ja ovat edelleen. Voipi päätellä, että niillä täytyy olla varsin monipuoliset konstit säilyä hengissä. Moottorisahan vastustuskykyä eivät ole vielä kehittäneet.
Joskus olen huvikseni sanonut, että hirvet popsii istutustaimia mieluummin, koska luontaiset taimet eivät ole kertoneet niille, että ”hei nyt pitää maistua pahalta”. Voihan se tietysti olla niinkin, että eivät mutuina ymmärrä paikallista murretta. Jostain kumman syystä tämä teoria on aina hymyilyttänyt.
Onhan tuota tullut kokeiltua jonkun kerran. Aina yhtä hauskaa.
Paras taisi tapahtua ihan nuorena kollina. Työmaalta oli metsätielle vastarinteessä matkaa vain 200 -300 m ja päivä perusteellisen syysharmaa. Olin myös eka kerran paikalla.
Tielle mennessä aloin syödä mustikoita siitä rinteestä kun olivat niin hyvin hollilla ja äkkiä huomasin, että missäs helvetissä oikein olen. Otti muuten lujille, että löysin lähtöpaikkani ja täys ovaali tuli heitettyä ja vasemmalle oli kiertynyt.
Siitä pitäen olen kunnioittanut mustikoita, Niiden syöminen voi olla vaarallista, ellei pidä varaansa.
Tuosta sahasta en tiedä, mutta Hyundain raivaussahan osto ei ollut virhe. Mökille sen ostin pieneen raivaukseen ja siimakoneeksi. Ajattelin, että tunnettu virma ei sentään ihan kakkaa lähde myymään.
Voimaa riittää ja kone tuntuu luotettavalta. Putki ja valjaat eivät ole oikein ammattilaisen tasoa, mutta pikkuhommiin kelpaavat. Olen sitä mieltä, että hintansa haukkuu keveästi.
Raivurin perusteella olisin ostanut hyundain sahankin mökille, mutta kaveri kerkisi ensin ja onhan se pikkutilhikin melkoinen peto kokoonsa nähden. Pitää oikein terästyä hommaillessa, ettei ryhdy käyttämään sitä yhden käden sahana.
Todella mahtava ajatus. Epäilen, että tälläisillä ”superinnovaatioilla” Suomen talous tosiaan menee metsään, että kohahtaa.
Kovin nopeasti en usko, että ilmalaiva ja mies (luultavasti tarvitaan kaksi) päihittää raivaussahan ja miehen. Eikä kyse ole kustannuksistakaan. Työn laatukin voi olla pahempaa kuin ala-arvoista.
Ongelma on oikeastaan sama kuin istutuksessa. Vuosikymmeniä on tyrkytetty hienoja istutuskoneita, mutta toiseksi taitavat jäädä edelleen ihmiselle ja pottiputkelle.
Ajatus ilmalaivasta ei ole myöskään uusi. Noita on taidettu kokeille paljon suuressa lännessä vaijerilinjojen korvikkeina. Ties vaikka käytettäisiin edelleen.
Mielenkiintoinen ja ajankohtainen kysymys.
Tulee mieleen tienvarsien putsauksessa käytetyt murskaimet ja mätästys.
Tulee myös mieleen kysymys. Kuka vastaa siitä, että vuosikymmenten jälkeen linja-alue on metsätalouteen kelpaamattomassa kunnossa.
Ei ohjaa muoti. Perinteet ovat edelleen kunniassa. Tapellessa koivuhalko, jos sattuu kohdalle.
Tietysti kuusihalon käytöstä voisi saada lievennystä, jos raastupaan joutuu. Sehän on hiukan kevyempi, että voi tulla vähemmän vahinkoa.