Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Jatkanpa pätkän kun sattui silmiin ja korviin. WWF:n metsäasiantuntija siinä sulokkaasti kertoi varmaa tietoa. Monimuotoisuus on metsissämme vähenemässä kiihtyvällä vauhdilla. Syyllisen/t arvaamme.
Mihinkähän tuokin ”varma tieto” perustui. Ellei joku kerro parempaa tietoa väitän varman tietona, että monimuotoisuus on metsissämme lisääntymässä kiihtyvää vauhtia.
Päätellä voi vaikka ns. kymppipykälän noudattamisesta. Tosin en ole seurannut, että kukaties kymppipykälä onkin purrut vihreään takapuoleen. Kun noita kohteita vältetään, umpeutuvat ja tappavat monimuotoisuuden.
Sama vaikutus voi olla noilla Natura alueilla.
Kenellehän tuo ohje on tarkoitettu. Medialle? Pottuiluksi metsäläisille?
Ovatkohan kaupunkilaismetsäomistajat WWF:n mielestä niin vieraantuneet, että eivät osaa etsiä hoito-ohjeita sieltä missä tieto todella on ja he ovat nyt kypsyneet otettaviksi ”oikeaoppiseen”, aatteelliseen ohjaukseen.
Eihän sekametsä koskaan kielloissa ole ollut. Tahtoo vain käydä niin, että vanhemmiten ei ole jäljellä kuin kuusta ja mäntyä.
Mitä tuohon monimuotoisuuteen tulee, ”liika” puusto tietysti sitä hillitsee paikallisesti ja jonkun aikaa, mutta niin tekee ikimetsäkin. Vanha metsä on kasvustonsa valinnut ja valikoima ei välttämättä ole kovin monimuotoinen.
Tuntuu joskus siltä, että noilla ”luonnokkailla” ei ole oikein hanskassa, mitä monimuotoisuus oikein on. Tuon ikiaikaisen lahopuu parkunankin voisi jo lopettaa.
Eihän ne pedot ole mukavia lähituntumassa. Erityisesti, jos yksi niistä on anoppi.
Tulipa vain mieleen jonkun arvio syistä. Arveli, että ei tarvitse ihmetellä, jos tuppaavat pyörimään ihmisten nurkissa. Ovat tottuneet, että ihmiset tarjoavat ruokaa.
Raatoja ja kojuja raahataan metsään ja sitten otetaan kuvia ynnä puhuttelevia videoitakin. Ollaan myös olevinaan niin luontoihmisiä, niin luontoihmisiä.
Pedot eivät ole tolloja. Vähemmästäkin oppivat tavoille. Ehdotankin ja odotan, että joku intohimokas luontoilija testamenttaa raatonsa karhun tai suden haaskaksi.
Oikeastaan en itsekään pitäisi kovin pahan, jos satuisin kuolemaan metsään ja metsänväki pistelee raadon poskeensa, kuten niillä tapana on.
Kurkkaapa osoitetta ”http://www.visaseura.fi”. Sieltä voi löytyä osoite, mistä kysyä. Kasvaa aika pohjoisessa. Luken (entinen Metsäntutkimuslaitos) Rovaniemen tutkimusaseman pihassa taisi olla muutama. Voisi epäillä, että jossain on suurempikin koeala.
Ehkä tutkimusasemalla tietävät, mistä sopivia tai siemeniä taimia löytyy.
*** Kun ajelee hakkurin kanssa pitkin metsiä, on hakkuri joutilaana ja tuo vain turhaa lisäpainoa koneeseen.
Meillä on käynyt iso hakkuri kuorma-auton päällä, eikä siinä mene kauvaa, kun se kannoista murskaa kuorman.Sanotaan rekkakuorma alle puoli tuntia.
Traktorivetoinenkin hakkuri puhalsi vartissa korkealaitaisen nuppikuorman, mutta siinä kyllä hakkuria pyöritti 250 heppanen moottori. Sanovat hakettajat, että Traktorin perä ei kestä ison hakkurin repivää kuormitusta.
Lähetetty: 10 h, 55 min sitten
Lähettäjä: Jätkä pätkät ***No joo. Tyhjää se kyllä ajelee kuormatraktorikin ja kuormakin jää aika väljäksi.
Mutta hakepuun välivarastothan taitavat olla helposti aika pieniä. Jos kokoa on vain pari – viisi kuormaa, on varastohaketus luultavasti se paras vaihtoehto.
Isolla varastolla käypi sitten toisin. hakkurinkin joutoajat lipsahtaa helposti puoleen ajasta, kun huoltaakin pitää ja välillä hakekuskit ovat kahvilla.
**** Kyllä minusta on turhaa raahata hakkuria palstalla ja varastopaikalle – paljon järkevämpää on hakettaa vasta varastolla tehikkaammilla hakkureilla suoraan rekan kaappiin.
Kannuksessa yritettiin energiapajun kasvatusta, mutta kylläpä se taisi siihen lahota. Sama juttu ruokohelpin kanssa.
Lähetetty: 33 min sitten
Lähettäjä: Jätkä pätkät ****Äkkipäätään voi noinkin sanoa, mutta ei välttämättä noin ole. Palstahakkuri kippaa kuormansa vaihtolavaan vartissa, ja auto vetää lavan kyytin myös vartissa. Hakeauto ei ahtaalla varastolla siinä ajassa välttämättä täyty.
Varastohakkuri tarvitsee – ajomatkoista roikkuen – 2 – 4 hakeautoa ja vaikka kuinka täsmäyttäisi on aina 1 – 2 autoa odottamassa. Takkuaa ihan taatusti ja kalliiksi tulee.
Laskee vielä mukaan ajokoneen ja hakkurin kustannuksen.
Kovasti sen näköistä, että hyvin juurtuneen taimikko on ajettu maan tasalle jollain vehkeellä tai paineaallolla.
Jääneet kuitenkin henkiin ja jatkaneet kasvuaan.
Natsit olivat kuitenkin sen verran kieroontunutta porukkaa, että ties vaikka olisi ollut heidän mielestään laatutukkia.
Tuttu on ja olen nähnyt toiminnassakin. Mahtava masiina prototyyppinäkin.
Onpahan yksi hyvä esimerkki monien joukosta siitä kuinka Suomessa liian moni hyvä ajatus vaietaan kuoliaaksi. Kukaan ei halua ottaa suht. pientäkään riskiä. Suuremmat firmat tuppaavat myös tuijotella vain omaan napaansa. Kaikissa muissa navoissa on ihan vääränlainen solmu.
Sama Pallari kehitti myös kantokouran, jota käytettiin paljon edellisen kantobuumin aikana.
****Lueskelin ketjun läpi. Lomalla on aikaa lukea kaikenlaista
Aiheeseen ja aloittajan otsikkoon: ajatus jostakin iän perusteella syntyvästä metsänluovutuspakosta on järjenvastainen.
Lähetetty: 14 min sitten
Lähettäjä: Hiluxmetsuri ****Justiinsa niin. Ihan yhtä pitävin perustein voitaisiin metsät ulosmitata jatkuvan kasvatuksen eli harsinnan käyttäjiltä.
Se on sitten eri asia, että sukupolven vaihdoissa ja kuolinpesien purussa olisi kyllä kehittämisen varaa.
Kulla meikän nivustyrä meni julkisella puolella.
Saattaahan se vyö auttaa, mutta en kyllä suosittele odottelua. Jonoon vaan ja perustelut vielä työstä, että haittaa pahasti. Voi jonotusaika lyhetä. Meneehän tuo työterveyshuollonkin kautta, jos olit työnantajan hommissa.
Ei tarvitse pelätä, yleensä aika helppo homma. Pari sipsakkaa naisimmeistä heilui puukon ja neulojen kanssa vähän aikaa ja jutteli siinä keskenään joutavia. Tietysti, jos puukon käyttäjälle sattuu yskänpuuska, voi pallit jäädä penkille, mutta sehän on vain helpotus. Pääsee eroon jatkuvasta naisten perään kuolaamisesta.
Hoitamattomuus voi ampua takaisin. Yksi tuttu odotteli liian kauan ja voi sitä tuskaa ja kiirettä kun ei saanut enää sullottua möykkyä takaisin tiloihinsa.