Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
### Itsellä on mielestäni tarvittavat paperit.Erikoista on,että kiinteisörekisteri ei 60 vuoteen ole asiaa tunnistanut
Lähetetty: 6 min sitten
Lähettäjä: tamperelainen ###Siltä vaikuttaa. Paras kuitenkin varmistella ja hoitaa asiat kuntoon kiinteistörekisteriinkin.
60 vuotta sitten ei ollut tietokoneita ja nykyisin eivät tiedä enää muita tietolähteitä olevankaan. Tallessa vanhat tiedot pitäisi kuitenkin oleman.
Näitä ”hauskuuksia” maa-asioissa riittää. Onpahan tullut törmättyä tapaukseen, jossa ei saanut lainhuutoa. Oli tehty muinaisuudessa maakauppa ja tila siirtyi sitten eteenpäin. Kaikki alkuperäiset osapuolet olivat olleet mullissa jo kauan. Alkuperäisestä kauppakirjasta puuttui emännän nimi.
Voi löytyä myös kauppakirja, jossa allekirjoituksien paikalla on pelkkä rasvatahra. Johtuu vanhoista, huonosti värin pitäneistä kuulakärkikynistä .
Mahtoikohan se myynyt naapuri maksaa myös kiinteistöveroa. Ei olisi yllätys.
En tutustunut, mutta veikkaan hyviksi sivuiksi. Svenskeillä kun on reilusti kokemusta punkeista.
Suomeksi olen tuumaillut, että voihan se lämpöisyyskin olla yksi syy, mutta ei taatusti ainut. Omalla kohdalla olen tuumaillut karjataloutta noin yleensä.
Ennen karja muutti maidoksi kaiken mihin ulettuivat ja siinä meni punkit samalla. Ei ollut mahdottomia pusikoita pitkin teiden ja peltojen reunoja. Kaikki kerättiin rehuksi. Nyt noita riittää ja karja syö ”äitien valmistamaa muonaa”. Karja oli kalvanut meren saaretkin melkein multaan asti.
Nyt sitten väki niittää vanhoja niittyjä, etteivät kaikki kukkaset häviäisi. Samalla syyttävät metsäväkeä monimuotoisuuden turmelemisesta. Punkkeja pelkkä niitto tuskin hävittää.
### Mittauksen pääjuonihan on todeta kiintokuutioiden määrä.
Hakkuukoneen mittalaitteet kuutioivat kouran läpi menevät puut hyvin tarkkaan. Mittauksen yhteydessä tietokone laskee kiintokuutiot, joista ei voida vähentää tikanreikiä eikä piparkakkutyven koloja.
Ainoa tarkempi mittaus on upotusmittaus, joka on täysin tarkka. Se ottaa huomioon myös ontot pöllit jne.
Lähetetty: 18 h, 31 min sitten
Lähettäjä: Jätkä ###Ihan niin. Pääjuonihan se, mutta toinen pääjuoni on, että mittaus tehdään sovitulla tavalla. Edelleen on sovittu, että mittauksen tulos on kiintokuutioita. Absoluuttisen kiintokuution mittaus on käytännössä mahdotonta.
Upotusmittauksessakin taidetaan käyttää korjauskertoimia. Kuoren koloihin jää ilmaa, nipussa on roskia, lunta, konekuskin kintaat tai reppu, jne.
###
—-snip—
Mitähän meno on ollut josku 30-40-50-60-70-luvuilla?Hyvää Jussia!
Lähetetty: 9 min sitten
Lähettäjä: Potifar ###Kyllä se vielä 30 -luvulla ja sen jälkeenkin oli aika hurjaa. Kesyjä ovat nämä nykyiset puurosvot silloisiin verrattuna. Kirjasesta (vain 640 sivua) ”Metsää, puuta ja kovaa työtä”, E. Pakkanen ja M. Leikola. Kirja on yksi kolmen sarjasta. Suosittelen siitä saa hyvän annoksen Suomen historiaakin katsottuna metsästä päin. Saattaa löytyä kirjastoistakin.
—
Muuten, tuosta millin heitosta tuli mieleen teräketju. Mitenkähän karsuisi, jos ottaa terästä millin pois ja kuka korvaa.### Hmm…
Oman lehtensä mukaan Metsähallitus myy 6 milj. mottia puuta vuodessa. Nyt tuli asianajokuluja 8,5 milj. euroa maksettavaksi.
Aika pitkä pino ensiharvennusmäntyä nykyisen tulosvelvoitteen päälle…
Lähetetty: 39 min sitten
Lähettäjä: oksapuu ###Jospa se olikin tuossa syy johtajan vaihtoon. Vihjailivat jossain lehdessä, että tällä uudella on orjapiiskurin mainetta,
Arvelevat ministeriössä toiminnan tehostuvan, että tulee tuokin kustannus sillä takaisin.
Tulee se sillkin takaisin, että Metsähallitus alkaa periä kaupoissaan ”kartellilisää”. Euro/m3 ja tulee takaisin ja voi tulla hiukan nettoakin.
Taitaa jäädä huomaamatta mittauksen pääjuoni. Puhutaan kiintokuutioista, mutta mitenkähän on. Löytyykö Suomesta ilmatonta kiintomottia.
Jos olen oikein ymmärtänyt, ei kaupassa myydä umpimottia vaan sovitulla tavalla mitattua puuerää, jota sanotaan kiintokuutioksi.
Oletan (en tiedä), että kauppa voidaan sopia mitattavaksi vaikka peukalolla 10 m:n päästä.
Taisivat tällä viikolla esitellä peräti Hesarissa mäntyä, joka rauhoitettiin. Kasvoi monena runkona, jotka kuulemma vanhemmiten yhtyivät.
Mutaatio oli kysymyksessä ja onhan männylläkin omia erikoisuuksiaan, ehkä on kyse sellaisesta.
Kerran oudostelin männikön reunassa, että joku ei nyt natsaa. Lopulta huomasin mikä häiritsi. Metsikössä oli mäntyjä, joilla oli pitkät riippaoksat. Tuuli niitä heilutteli aiheuttaen tunteen jostain poikkeavasta.
Voihan tuota tietysti itsekin keitellä, mutta vähemmällä pääsee kun ostaa apteekista.
Myydään nimellä Abilar. Haiseekin ihan kuusen pihkalta.
Olen tuota käyttänyt pieniin tulehtumiin ja haavoihin. Oikein hyvä. Ihottuman tapaisista olen selvinnyt pikiöljyllä, jota sitäkin saa/sai apteekista ainakin Koillismaalla.
### Aloituksssa mainitut asiat ovat pääosin totta. Siksi ihmettelen vastarintaa, joka asiasta nousi. Syynä on ehkä se, että metsätalouteen liittyviä neuvoja tuli taholta, joka ei metsätaloutta harjoita ja että asioiden taustalla ei ollut huoli metsätalouden kannattavuudesta, vaan monimuotoisuudesta.
—-snip—-
Lähetetty: 8 h, 57 min sitten
Lähettäjä: Gla ###Aivan oikein. Tuskin noissa ”ohjeissa” mitään erityisen uutta on. Tietysti myös ärsyttää, että joku urbaani viherhomeinen porukka on taas neuvomassa. Tosin WWF ei ole pahimmasta päästä.
Meikää kaivaa eniten ohjeiden tarkoitus. Ne ovat selvästi suunnattu asiantuntemattomille. Mediakin on aivan lätkänä. Kehtaan väittää, että useimmat metsänomistajat eivät ohjetta tarvitse. Osaavat itse ja tietävät mistä kysyä, jos tarvetta.
Ohjeet rummutuksineen ovat loistava esimerkki hybrimetsäsodasta. Vihjaillaan porukalle – joka on pihalla metsäasioista – että Suomen metsiä hoidetaan helvetin huonosti ja monimuotoisuutta tuhotaan riemusta kiljuen.
Kertoo myös – taas kerran – metsäalan epäonnistuneen surkeasti tiedottamisessaan. Näillä näkymin metsäkeskukset, Tapio, metsänhoitoyhdistykset ja Luke korvataan ls-järjästöillä. Ennustan ajaksi 30 vuotta.
### Väitätte, että metsänhoito jotenkin lisäisi monimuotoisuutta verrattuna luonnonmetsään. Hieman perusteluja tuohon kaipaisin. Kyllä tässä on mittakaavaero: valtaosa Suomen metsämaan metsistä (kitu- ja joutomaat pois lukien) on ns. tehometsätalouden piirissä. Siksi se, että osa metsämaasta jää käsittelyjen ulkopuolelle, lisää monimuotoisuutta. Vain siinä tapauksessa että mittakaava olisi toisin päin, eli valtaosa metsistä olisi suojeltua, voitaisiin sanoa metsätalouden avohakkuineen lisäävän monimuotoisuutta.
Parku lahopuusta jatkuu niin kauan kuin se vähenee, kuten osassa Suomea edelleen sertifiointiraporttien mukaan tapahtuu.
Lähetetty: 1 h, 37 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###No tuota, en kylläkään suoranaisesti väitä vaan totean, että ei taida se luonnontilainenkaan metsä olla kovin monimuotoinen.
Uskallan myös epäillä, että monimuotoisuuden pilaamissyytteet perustuvat enemmän mielipiteisiin kuin tietoon (kuten tietysti meikäläisenkin venkoilut). Juu’uh taisi tuo tehometsätalous kyllä olla jossain tutkimuksessakin syytettynä – siitä huolimatta.
Kehtaan myös epäillä, että moni noista uhanalaisista olisi uhanalaisia, vaikka metsään ei olisi koskaan kirvestä viety. Kehtasin myös epäillä, että kymppipykälän mukainen ”suojelu” voipi vähentää monimuotoisuutta.