Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Ostinpa sieltä ohikulkiessani kerran myös navettapiikkarit. Hemmetin paljon mukavammat kuin kumpparit metsässä kesäkelillä ja miksei talvellakin. Oliskohan ainoa kauppa Suomessa mistä noita vielä saa.
Erityisesti flanellisten jalkarättien kanssa.
### e on myös ero wanhaan aikaan, leimikoiden koot ovat haitallisen pieniä nykyisin.
Lähetetty: 1 h, 58 min sitten
Lähettäjä: kuusessa ollaan ###Onko näin tosiaan. Muistelen, että ne olivat haitallisen pieniä ennenkin.
Tietenkin jos lasketaan mukaan Osaran hakkuut. Sekin kyllä oli vain välivaihe ja ne leimikot taisivat olla vähä hemmetin harvapuisia.
Kun tuli nuo maataloustraktorit puheeksi niin jatketaan vähän.
Silmäilin tässä Esko Pakkasen ja Matti Leikolan tekemää vihkosta ”Metsää, puuta ja kovaa työtä”. Sattui simmuun Metsätehon tietoja vuodelta 1971.
Silloin metsätraktorien tuotos oli 7,3, maataloustraktorien 3,0 ja hevosten 1,7 kuutiometriä tunnissa. Neljä vuotta myöhemmin kertovat tuotoksen parantuneen 15 – 30 %, maataloustraktorin ja hevosen suhteellisesti eniten.
### Eipäs hemputtaja halveerata Zetoria. Minulla on mökkitraktorina ja vielä nelikkokin. Kova peli.
Lähetetty: 20 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ###Anteeksi kamalasti. Ei ollut varsinainen tarkoitus halveerata – muuta kuin vähän.
Oli lähinnä koko ja pytty mielessä ynnä se, että olen nähnyt zetorin metsässä. Nähnyt myös kuinka 2 humanteria ajoi Teräsmiehen jarruttomalle kuljetuslavetilla ja aikoivat vedellä sen perille mäkisessä maastossa. Onneksi vetoaisa katkesi heti eikä ajossa.
Oikeassa paikassa rautainen peli kuten olivat ja ovat muutkin 60 – 70 -luvun traktorit.
### Timpan ajatusta kompaten: entäs jos onkin käynyt niin, että tehottomat toimijat ovat kokeilujen jälkeen pudonneet pois kilpailluilta puuhuollon markkinoilta? Puuhuolto on niin monimutkainen tehtävä jo logistiikan puolesta, että yksittäiset pienmetsänomistajat ovat automaattisesti ulkona kuviosta.
Lähetetty: 1 h, 2 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###Komppaan kanssa ja molempia. Heikot on tosiaan sortuneet.
Kaikenlaisista maataloustraktoriviritelmistähän kaikki alkoi ja jatkuisi edelleen, jos olisi ollut kannattavaa. Oli rekiä, vaijeripuomeja, vinssejä, telaviritelmiä, kuorma-auton vaihdelaatikosta ja perästä tehtyjä kärryjä, muija repsikkana tietysti, jne.
Eiväthän nuo ole vieläkään kokonaan kadonneet, mutta ovat enää lähinnä harrastusvälineitä. Tosin teollisuus ja Metsähallitus taisivat hiukan auttaa kärsiviä heittämällä noita ulos työmailta. Hiukan olivat siinä hommassa kyllä äkkinäisiä, jos oikein muistan.
On se silti sääli, että nykyisin on edelleen melkoinen määrä konevoimaa talvet jouten. Eivätkä ole enää mitään ”zetoreita”. On tehoja ja nelivetoa. Pienen kylän voisi kiskoa kerralla järveen.
### Täällä tunnutaan uskovan että puuhuolto olisi järjestettävissä toisin jotenkin tehokkaammin ja halvemmin kuin nykyisin tapahtuu. Kertokaa miten.
Lähetetty: 11 h, 3 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###Kun kerran kysytään, niin ehdotan nyt sitten edes jotain. Ilmalaivat voidaan toistaiseksi hylätä, ovat yritelleet ja aina mennyt pieleen.
Tehostaminen voitaisiin aloittaa siirtämällä yksityismetsät Metsähallitukseen. Johan syntyisi todellisia tehostamismahdollisuuksia.
Hienostuneempi ”ei sosialistinen” malli olisi tehdä yksityismetsistä vaikkapa maakunnan kattavia yhteismetsiä. Nämä maakuntametsät voisivat sitten perustella myös sahojaj, sellutehtaita jne.
Eiköhän aloiteta, Loppuisi aavemainen ja hirvittävän tappava pystykaupan korruptio kuin seinään.
Nyt pikkuisen kajastaa. Ymmärsinköhän tavoitteen oikein.
Eli puunostaja maksaa korjuukulut ja sitten (ymmärrettävistä syistä) maksaa puusta myyjälle sen minkä korjuukulujen jälkeen katsoo pystyvänsä maksamaan.
Ostaja saa siis handuun kantohinnan ja nyt sitten pitäisi löydä sen päälle virtuaalinen korjuukustannus, joka katsottaisiin puun myyjän kustannukseksi ja myös hän voisi sen vähentää verotuksessa.
Kuulostaa hauskalta ja umpikierolta. Verottaja tietysti ihastuisi.
Tietysti olen saattanut erehtyä kun kvanttimetsätalous ei kuulu pätevyyksiini.
Olen yrittänyt tajuta mitä aloittaja korjuukustannustulkinnallaan oikein tarkoittaa. Nöyränä tunnustan, että ei ole sytyttänyt.
Johtuu tietysti älyn puutteesta. En tajua tuota kvanttifysiikkaakaan, säieteoriat ymv. ovat myös täyttä hebreaa.
Olisiko kyseessä metsätalouden hienompi laji eli kvanttimetsätalous.
Kyllä tässä nyt on kansanliikkeen paikka. Aloittaja on selkeästi ja pitävästi todistanut, että metsäteollisuus on vuosikymmenet rosvonnut puunmyyjien kustannukset omaan pussiinsa.
Todisteet ovat rautaisia kun ne on kerran tutkimuksessa osoitettu. Varmasti pitävät vielä Korkeimmassa oikeudessa ja viimeisellä tuomiollakin.
Teollisuuden on maksettava rosvoamansa rahat korkoineen myös perikunnille. Valtion on pantava toppi pystykaupoille. Myyjän on saatava maksaa korjuukulut.
Ostomiesten pusakoihin on lisättävä teksti. ”Hävettää niin, olen tehnyt pystykauppoja”. Pystyyn myyville metsänomistajille tuntuva sakko ja myyntitulon menetys valtiolle.
Kun nyt kerran tuli mietintään, noita mahdollisuuksia löytyy.
Olenpahan joskus ollut eksyksissä kun pitäjässä oli kaksi samannimistä ja rekisterinumeroista palstaa. Ihan eri puolilla pitäjää. Olivat näitä yhteismaita.
Yksi mahdollisuus on, että palsta on ollut alkuaan kahdessa palassa. Toinen on myyty, mutta lohkominen on jäänyt.