Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Anneli on oikeassa.
Tuollainen loppusuoralla oleva hoitamaton riukumetsä on vaarallinen.
Tuossa likellä on/oli esimerkiksi kolme sulkalatvakoivua. Rinnantasa n. 16 – 18 cm, Pituutta riitti. Pistotie aukaisi reittiä ja koivuihin iski kääpä (monimuotoista). Kaikki kolme ovat nyt rojahtaneet alas ja osa puolivälistä. Ihme kyllä tien puoli on säästynyt. Kaempana on tekopolku, jossa eri lajien lehtipuuta on rojahdellut poikki tien vähän päästä. Toistaiseksi ei ole allejääneitä.
Yleensä rauhassa ollut metsä on tosiaan monimuotoinen – paitsi ikikuusikko – ja oikeastaan ikimännikkökin valiintuu lopulta yksitoikkoiseen, viihtyisään tasapainoon.
Nämä Espoon rääseiköt eivät sitä ole. 5 – 10 senttistä raippaa niin tiheässä, että vähiin jää kasvutila muulle kasvustolle.
### Pitää muistaa ettei veden puute ole läheskään aina se este kuusen kasvulle, vaan ravinteitten puute. Minulla on ainakin ollut sellaisiakin kitukuusikkoja joissa on vettä ollut soistumisen myötä jopa liikaa tarjolla. Kuusi ei vain kasva silti ojituksen jälkeenkään ja vielä vähemmän ennen sitä. Kuusi jos mikä on arka myös liialle vedelle.
Terveisin: Korpituvan Taneli ###
Niinhän se ja Pohjanmaalla erikseen. Sehän on suureksi osaksi entistä meren pohjaa ja lapion piston syvyydessä alkaa – sanoisinko useimmiten – rankka savi.
Toisaalta alavat maat on otettu viljelyyn, että metsille ovat jääneet jokien väliset vesijaot, jotka eivät ole niin savisia.
Usein olen silti ihmetellyt, että miten hemmetissä sellaisen savikon päällä yleensä jotain kasvaa.
Palaanpa tuohon vieraantuneisuuteen. Tutkijat saavat nyt armon – tässä tapauksessa.
Eilen lehdessä moitittiin suureen tekstiin Espoon kaupungin metsä- puistoammattilaisia hakkuista. Olivat tehneet hiiiirveän rikoksen ja pilanneet monimuotoisen luonnon metsän. Annettiin kyllä jonkinlainen puolustuspuheenvuoro hakkuista vastanneellekin.
On tullut katseltua noita Espoon kaupunkimetsiä. Ovat lähes järkiään täysin hoitamattomia, entisiä, metsittyneitä – tai oikeastaan pusikoituneita – peltoja ja laitumia. Entisillä hakamailla muutama vanha kuusi ja komeita ikimäntyjä. Vanhoilta pelloilta ja asuinpaikoilta vanhukset puuttuvat. Molemmissa alhaalla sen perkeleenmoinen, loppusuoralla lahoava vitikko leppää, raitaa, pajua, tammea, haapaa, jne. Vain tollo kehtaa väittää monimuotoiseksi.
Raivauksella noista saa kuitenkin kaupunkilaisille nätin, puistomaisen ja harvan metsän, joka muuttuu todella monimuotoiseksi varsin nopeasti. Säilyneet lehti- ja havupuiden taimet myös paikkaavat nopeasti harvuuden.
Lyhyesti, Hesari revitti eteenpäin – ympäristöyhdistyksen puheenjohtajan täysin vieraantuneita paskapuheita.
Hirvi näyttää karanneen käsistä ja tuskin tämän palstan osallistujat ilmasta käsityksiään ottavat. Kuusenkin syönti ja havurunkojen kaluaminen kyllä viittaa siihen, että hirviä on liikaa.
Käy kyllä mielessä, että kuusen syönnillä ja runkojen kaluamisella voi olla muitakin syitä kuin nälkä. Etteivät vain etsi lääkintää loisia tai jotain tautia vastaan. Tosin taudit ja loisetkin lisääntyvät samassa tahdissa kuin hirvet.
Huomaa, että porukka alkaa saada tarpeekseen. Kysymys kuuluukin, että kauanko MTK:n, Metsänomistajaliittojen ja -yhdistysten herrasväki pakoilee vastuutaan tässä asiassa.
Metsäkeskus ja ministeriö ovat viranomaisia, mutta kyllä sieltäkin pitäisi jo löytyä selkärankaa, vaikka mieluummin kyttäävätkin vain metsänomistajaa, että onko se kiltisti.
Että näin sanoi ”mutta kun olisi aikeissa vaan jatkuvasti kasvattaa niin ei ole vaihtoehto”.
Ongelma ei taidakaan olla puun korjuu ja myynti vaan tuo tavoite. Ehkä kannattaa vielä miettiä muutama vuosi, että mitä tekisi. Sinä aikana voipi ilmestyä kuusen taimia alikasvokseksi.
Kurkkasinpa, mutta en kirjautunut.
Niukasti oli keskustelua, mutta se vähäkin oli ihan asiallista. Metsäalasta kiinnostuneet ovat Suomessa sorrettu vähemmistö – ja jatkuvan kasvatuksen intoilijat vielä erikseen sorrettuja – että ei ole yllätys.
Palsta vaikutti kyllä hyvin tehdyltä ja toimivalta. Erityisesti, jos vertaa tähän. Toivottavasti keskuksella riittää kärsivällisyys koska, jos sinne siirrytään, tapahtuu se vähitellen.
Kuikuilen ja ties vaikka kirjautuisinkin.
### Siinä voi tietysti argumentit kiusallisesti loppua, jos väittää, että 1+1 ei olekaan 2, vaan 0,75. Seurauksena on pitkä liuta mitä erilaisimpia koottuja selityksiä, joista edellä hyviä esimerkkejä.
–snip–
Lähetetty: 07.10.2016
Lähettäjä: Reima Ranta ###Onhan se noinkin, mutta kyllä tavallisen laskuopin mukaa 1+1 = 2. Jos muuta väittää, ei taatusti kannata tehdä metsätalouden laskelmia.
Metsätalouden laskelmissakin tuo pitää paikkansa, mutta varsinainen tulos voikin sitten olla välillä 0.75 — 2,75. Ns. maalaisjärki huomaa tuon ilman laskelmiakin.
Laatupuusta puhutaan mielellään ja kyllä sitä istutusmetsäänkin syntyy ja joskus ei. Sama koskee luontaista uudistumista.
Hiukan häiritsee ”varmat” puheet nykymetsien huonosta puun laadusta. Just. tänään oli Hesarissa juttu pärekaton tekijästä, joka valitteli, että nykymetsistä ei löydy kunnon puuta.
Väärin valitettu ja vanhat ajat unohdettu. Ei löytynyt hakematta kunnon puuta entisistäkään metsistä. Piti etsiä ja myös etsittiin kuhunkin käyttötarkoitukseen erikseen. Taisivat käydä jopa kaulaamassa valittuja pärepuita ennen kaatoa.
### hemputtaja: ”Epäilen, että nämä diskonttaajat ja subventoijat – ja mitä näitä konttaajia nyt onkaan – ovat vieraantuneet todellisuudesta.”
Metsä ei ole teille sijoitus vaan jotain muuta. Ainahan metsällä omilleen pääsee, jos korko lähentelee nollaa. Palstalla puhutaan moteista ja hehtaareista. Usein kehuskellaan paljonko motteja on kuviolta irronnut. Myös puun hintataso aiheuttaa keskustelua, mutta yllättävän vähän keskustelua käydään kannattavuudesta.
Taitaa olla niin, että suomalaiset eivät miellä (vielä) metsää sijoitusmuotona toisin kuin asuntoja, osakkeita ja rahastoja. Mistä luulette tämän johtuvan?
Lähetetty: 1 h, 1 min sitten
Lähettäjä: Näätä ###Juu’uh ja epäilen edelleen.
Tietenkin itsekukin arvioi tai laskee kannattavuudet omalla tavallaan ja joillekin metsä on yksi hengetön sijoitusmuoto. Parhaimmillaan ostetaan palsta ja pistetään sileäksi, jätetään uudistamatta ja myydään pohja pois, ellei satu soraa irtoamaan.
Oli miten oli, laskennat ja muut konstit ovat vain apukeinoja. Lopuksi täytyy käyttää tervettä maalaisjärkeä eli arvioida onko laskennan tulos riittävän luotettava jne. Metsä ja luonto yleensäkin kun tuppaa sopimaan hiukan huonosti kaiken maailman laskelmiin.
### Jessen linjoilla tässä snobbailussa. Siinä rupee tavallisen tallaajan nuppi kuumeneen, kun alkaa tosissaan optimoimaan puuntuotantoaan. Aika monta liikuvaa osaa tulee ottaa huomioon.
Jotkut asiat muuttuvat yllättäen, jolloin optimointi on pielessä. Maalaisjärki ja pään pitäminen kylmänä riittää aika pitkälle.
Lähetetty: 1 h, 5 min sitten
Lähettäjä: MaalaisSeppo ###Komppaan molempia.
Epäilen, että nämä diskonttaajat ja subventoijat – ja mitä näitä konttaajia nyt onkaan – ovat vieraantuneet todellisuudesta.
Maalaisjärki on heelveeetin paljon vanhempi taloussovellus kuin diskonttaus ja sen varassa on tuokin homma keksitty ja viisaasti jätetty rahamiesten hämäysten apukeinoksi.